34 hakutulosta haulle: instituutti

Suomen instituuttiverkosto ja Suomen Lontoon instituutti

Suhteeni Suomen instituutteihin lähti liikkeelle 1980-luvulla Roomasta. Osallistuin vuonna 1984 Villa Lantessa Jyväskylän yliopiston taidehistorian kurssiin, jonka aiheena olivat varhaiskristillinen ja keskiaikainen arkkitehtuuri ja kuvataide. Omana kohteenani olivat tuolloin varhaiskristilliset katetut hautausmaat kuten esimerkiksi vanha Pietarinkirkko. Myöhemmin työskentelin Suomen Rooman-instituutissa useaan otteeseen stipendiaattina ja taidehistorian kurssien opettajana. Lue lisää »

Suomen Saksan-instituutti

Suomella ja Euroopan saksankielisillä mailla on paljon kerrottavaa toisilleen. Suomen Saksan-instituutti neuvoo ja verkottaa eri toimijoita sekä tarjoaa yhteistyökumppaneidensa kanssa monipuolista ohjelmaa kulttuurista kiinnostuneille. Lue lisää »

Martin Wegelius -instituutti

Martin Wegelius oli 1900-luvun vaihteen kenties tärkein suomalaisen musiikkipedagogiikan edelläkävijä ja vaikuttaja. Hän oli tiiviisti mukana perustamassa Helsingin musiikkiopistoa ja vaikutti myös Suomen ruotsinkielisen musiikkiliikkeen kehitykseen. Ei siis ihme, että hänen oppilaansa sittemmin päättivät nimetä musiikki-instituutin hänen mukaansa. Lue lisää »

Lähi-itä ja Suomen instituutti

Ensimmäisen kosketukseni Lähi-itään sain alkusyksystä 1974, kun aloitin opintoni Haifan yliopistossa. Mitään syvällisiä opillisia tavoitteita minulla ei ollut. Lähi-idän elämäntilanne oli sen sijaan konkreettisesti läsnä Libanonista ja Golanilta kuuluneen ajoittaisen kranaattien äänen ja Välimeren pintaa hipoen lentäneiden israelilaisten Skyhawkien ja Phantom-hävittäjien muodossa. Seurasimme niitä yliopiston kahvilan terassilla istuen. Lue lisää »

Näköalapaikalla

Ennen nykyistä työtehtäväänsä Liisa Suvikumpu työskenteli asiamiehenä WSOY:n kirjallisuussäätiössä ja Suomen Rooman-instituuttia ylläpitävässä säätiössä. – Asiamiehen työssä on käytännössä paljon samaa kuin toimitusjohtajalla. Säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, jonka tarkoituksena ei ole tehdä taloudellista tulosta. Silti sen johtajalla on samat tehtävät kuin yrityksienkin toimintaa pyörittävillä. Asiamies on oikeastaan säätiönsä yleismies Jantunen. Lue lisää »

Paras muistoni Helsingin yliopistosta

Toimin vuonna 2002–2003 naistutkimuksen määräaikaisena lehtorina Kristiina-instituutissa tehtävänäni paitsi opettaa myös rakentaa naistutkimuksen – sittemmin sukupuolentutkimuksen – ensimmäinen maisteriohjelma. Tuon tilapäispestin jälkeen olin Kristiina-instituutissa myös postdoc-tutkijana, kunnes 2005 muutin työn perässä Tukholmaan. Lue lisää »

Johanna Vakkari muualla verkossa

Tähän artikkeliin olemme koonneet Johanna Vakkariin liittyviä verkkolinkkejä. Lue lisää »

Merkittäviä tekoja Kiina- ja Japani-yhteistyön hyväksi

Vuoden 1986 lopussa lähetystön työ jäi taakseni, kun aloitin Suomen Akatemian kotiinpaluuapurahan turvin työskentelyn Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksella. Kuitenkin jo seuraavana kesänä kutsu kävi Kööpenhaminaan, jossa Pohjoismaiden ministerineuvosto oli päättänyt uudelleenorganisoida Pohjoismaisen Aasian-tutkimusinstituutin (NIAS). Lue lisää »

Kronoksen ja Villa Lanten juurilla

Suoraan armeijan harmaista Helsingin yliopistoon historian opintoihin 1950-luvun alussa siirtynyt Päiviö Tommila tutustui opintojensa ohessa historian opiskelijoiden ainejärjestö Kronos ry:n toimintaan. Nuori Tommila kunnostautui vuonna 1945 perustetun ainejärjestön isäntänä. Vastapainona ainejärjestölle hän liittyi isänsä sukujuurien pohjalta Satakuntalaiseen osakuntaan. Lue lisää »

” Digitaalitekniikkakin muuttuu koko ajan”

Vapaaehtoisvoimin perustettu Musiikkiarkisto JAPA on nykyään vakiinnuttanut asemansa ja saanut asianmukaiset toimitilat Sörnäisten rantatieltä. Samassa kiinteistössä toimii myös Audiovisuaalinen instituutti ja Työväenarkisto. Lue lisää »

Tutkimuksen teosta sen tukemiseen

Paavo Hohdin mukaan professorien ja opiskelijoiden välisillä läheisillä suhteilla oli merkittävä rooli opintojen edetessä. Suhteellisen pienessä porukassa kaikki tunsivat toisensa ja professorit olivat läsnä henkilökohtaisella tasolla. Kreikan kirjallisuuden puolelta Hohti mainitsee Henrik Zilliacuksen ja Holger Thesleffin. Lue lisää »

Kulttuuri- ja tiedeinstituutit vaikuttavat tieteessä, taiteessa ja kulttuurissa

Suomella on 17 kulttuuri- ja tiedeinstituuttia ympäri maailmaa. Ne kattavat kaikkiaan 70 maata tehden suomalaista taidetta, tiedettä ja kultt… Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Helsinki oli ja on kotikaupunkini, joten Helsingin yliopisto oli luonteva valinta opiskelupaikaksi. En vakavasti edes harkinnut muita opinahjoja. Opiskeluvaihtoehtoja sen sijaan oli runsaasti, eivätkä humanistiset opinnot olleet aivan itsestään selviä. Erilaisia opiskeluvaihtoehtojani kuvaa se, että hain myös biologiaa opiskelemaan. Ajatus luonnontieteistä kariutui lopulta siihen tosiasiaan, etten ole lainkaan matemaattisesti suuntautunut. Lue lisää »

Parhaita hetkiäni Helsingin yliopistossa

Parhaita hetkiäni Helsingin yliopistossa on lukemattomia – sanoisin, että kaikkiaan vuodet 1996–2009, jolloin Kristiina-instituutti toimi innostavana tieteidenvälisenä ja monitieteisenä ympäristönä sekä tutkimukselle että opettamiselle. Tuona aikana sain valmiiksi väitöskirjani ja paljon luetun Heterotehdas-kirjan sekä ehdin yliopistonlehtorina kouluttaa ison joukon vallitsevan sukupuolijärjestelmän ja heteronormatiivisuuden kyseenalaistajia sekä kriittisiä kuvien katsojia Lue lisää »

Queer-tutkimusta Kristiina-instituutissa

Palasin Suomeen keväällä 1992. Poissa ollessani Helsingin yliopistoon oli perustettu naistutkimukseen erikoistunut Kristiina-instituutti ja uutinen siitä oli jo kiirinyt korviini Atlantin yli. Kristiinasta tulikin akateeminen ja poliittinen kotini vuosiksi. Opetin siellä ensimmäisen tieteidenvälisen kurssini, jossa käsiteltiin sukupuolirooleja ja sukupuolijärjestelmän rakenteita kuvakulttuurissa sekä osallistuin professori Kirsi Saarikankaan innostaviin seminaareihin. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla tein väitöskirjani loppuun Kirsin akatemiaprojektissa. Lue lisää »

Kansainvälinen toiminta

Martti Pärssinen on Bolivian historia-akatemian kunniajäsen (académico honorario). Hän on toiminut asiantuntijana mm. Euroopan tiedeneuvostolle (ERC), Ranskan ja Chilen tiedeakatemiolle (CNRS, CONISYT) sekä Bonnin ja Sorbonnen (Paris III) yliopistoille. Hän on kysytty referee-arvioija alansa tiedejulkaisuissa. Lisäksi Pärssinen on toiminut useissa kansainvälisten Latinalaisen Amerikan tutkijoiden konferenssien tiedeneuvostoissa ja symposiumien koordinaattorina. Lue lisää »

Hiiltyneet dokumentit Jordaniasta

Vuonna 1995 Antti Arjava liittyi professori Jaakko Frösénin johtamaan työryhmään, joka tutkii amerikkalaisten Petran rauniokaupungista löy… Lue lisää »

Taiteilijoiden kansainvälistäjä

Sukupuolentutkimus on teoriaa ja empiriaa yhteennivova ala ja miellänkin itseni sukupuolta paljolti sen kuvien kautta lähestyväksi tutkijaksi… Lue lisää »

Tulkki ei tulkitse vaan välittää viestin täsmällisesti ja muuttumattomana

Kielialan yrittäjä Sirpa Seppälä työskentelee asioimistulkkina esimerkiksi oikeuden istunnoissa. Lisäksi hän on ollut mukana asioimistulkkien koulutuksessa, arvioinut ja laatinut tehtäviä ammattitutkintoihin, ja opettanut tulkkausta aikuiskoulutuksen puolella. Lue lisää »