Ensimmäisen kosketukseni Lähi-itään sain alkusyksystä 1974, kun aloitin opintoni Haifan yliopistossa. Mitään syvällisiä opillisia tavoitteita minulla ei ollut. Lähi-idän elämäntilanne oli sen sijaan konkreettisesti läsnä Libanonista ja Golanilta kuuluneen ajoittaisen kranaattien äänen ja Välimeren pintaa hipoen lentäneiden israelilaisten Skyhawkien ja Phantom-hävittäjien muodossa. Seurasimme niitä yliopiston kahvilan terassilla istuen. Lue lisää »
Suhteeni Suomen instituutteihin lähti liikkeelle 1980-luvulla Roomasta. Osallistuin vuonna 1984 Villa Lantessa Jyväskylän yliopiston taidehistorian kurssiin, jonka aiheena olivat varhaiskristillinen ja keskiaikainen arkkitehtuuri ja kuvataide. Omana kohteenani olivat tuolloin varhaiskristilliset katetut hautausmaat kuten esimerkiksi vanha Pietarinkirkko. Myöhemmin työskentelin Suomen Rooman-instituutissa useaan otteeseen stipendiaattina ja taidehistorian kurssien opettajana. Lue lisää »
Suomella ja Euroopan saksankielisillä mailla on paljon kerrottavaa toisilleen. Suomen Saksan-instituutti neuvoo ja verkottaa eri toimijoita sekä tarjoaa yhteistyökumppaneidensa kanssa monipuolista ohjelmaa kulttuurista kiinnostuneille. Lue lisää »
Martin Wegelius oli 1900-luvun vaihteen kenties tärkein suomalaisen musiikkipedagogiikan edelläkävijä ja vaikuttaja. Hän oli tiiviisti mukana perustamassa Helsingin musiikkiopistoa ja vaikutti myös Suomen ruotsinkielisen musiikkiliikkeen kehitykseen. Ei siis ihme, että hänen oppilaansa sittemmin päättivät nimetä musiikki-instituutin hänen mukaansa. Lue lisää »
Timo Riiho on ollut iberoromaanisten (Pyreneiden niemimaan romaanisten) kielten professorina Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuodesta 1981. Hänen tutkimusalansa on espanjan, portugalin ja katalaanin historiallis-vertaileva lauseoppi. Lue lisää »
Ennen nykyistä työtehtäväänsä Liisa Suvikumpu työskenteli asiamiehenä WSOY:n kirjallisuussäätiössä ja Suomen Rooman-instituuttia ylläpitävässä säätiössä. – Asiamiehen työssä on käytännössä paljon samaa kuin toimitusjohtajalla. Säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, jonka tarkoituksena ei ole tehdä taloudellista tulosta. Silti sen johtajalla on samat tehtävät kuin yrityksienkin toimintaa pyörittävillä. Asiamies on oikeastaan säätiönsä yleismies Jantunen. Lue lisää »
Syyskuussa 1995 löysin itseni ja perheeni Princetonin yliopistokaupungista. Olimme edellisenä vuonna asuneet jälleen kerran Cambridgessa, ja… Lue lisää »
Toimin vuonna 2002–2003 naistutkimuksen määräaikaisena lehtorina Kristiina-instituutissa tehtävänäni paitsi opettaa myös rakentaa naistutkimuksen – sittemmin sukupuolentutkimuksen – ensimmäinen maisteriohjelma. Tuon tilapäispestin jälkeen olin Kristiina-instituutissa myös postdoc-tutkijana, kunnes 2005 muutin työn perässä Tukholmaan. Lue lisää »
”Asiantuntija Saudi-Arabian kuninkaan kuoleman seurauksista: En usko radikaaliin muutokseen ” , Ylen Uutiset 23.1.2015 ”Saudi-Arabian… Lue lisää »
On ollut hienoa olla mukana pienen, alun perin Suomessa toimitetun julkaisun sinnikkäässä nousussa kansainvälisesti julkaistuksi korkeatasoiseksi erikoislehdeksi. Lue lisää »
Tähän artikkeliin olemme koonneet Johanna Vakkariin liittyviä verkkolinkkejä. Lue lisää »
Helsingin yliopiston ansiosta pääsin Pariisiin opiskelemaan ensimmäisten Erasmus vaihto-oppilaiden joukossa. Olin aikaisemmin viettänyt vuoden vapaaehtoistöissä eri puolilla Ranskaa, joten ranskalainen elämäntapa oli tullut tutuksi pohjamutia myöten. Sorbonnessa vietetty vuosi oli arvokas työelämän, kirjallisuuden opintojen ja elämänvalintojeni kannalta. Lue lisää »
Semiotiikka on rikastuttanut elämääni suuresti. Vuodesta 1988 lähtien johdin Imatralla Kansainvälistä semiotiikan instituuttia (ISI) vuoteen 2013, jolloin opetusministeriö lopetti sen rahoituksen. Imatran ISI:sta oli ehtinyt muodostua todellinen tieteellinen brändi. Sieltä käsin toimitettiin Acta Semiotica Fennica -sarjaa, se isännöi 10. semiotiikan maailmankongressin, se johti semiotiikan valtakunnallista verkostoyliopistoa 2004–2007. Lue lisää »
Vuoden 1986 lopussa lähetystön työ jäi taakseni, kun aloitin Suomen Akatemian kotiinpaluuapurahan turvin työskentelyn Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksella. Kuitenkin jo seuraavana kesänä kutsu kävi Kööpenhaminaan, jossa Pohjoismaiden ministerineuvosto oli päättänyt uudelleenorganisoida Pohjoismaisen Aasian-tutkimusinstituutin (NIAS). Lue lisää »
Professori Yrjö Blomstedtin ohje nuoremmille kollegoille oli, että työstä levätään toisessa työssä. Niinpä olen joutunut jatkuvasti yliopistolla ja sen ulkopuolella uusiin luottamustehtäviin, joista en ole voinut tai halunnut kieltäytyä. Hommat, joihin on ryhtynyt, on hoidettava kunnolla vastuuta kantaen mutta tehokasta tiimityötä hyödyntäen. Lue lisää »
Suoraan armeijan harmaista Helsingin yliopistoon historian opintoihin 1950-luvun alussa siirtynyt Päiviö Tommila tutustui opintojensa ohessa historian opiskelijoiden ainejärjestö Kronos ry:n toimintaan. Nuori Tommila kunnostautui vuonna 1945 perustetun ainejärjestön isäntänä. Vastapainona ainejärjestölle hän liittyi isänsä sukujuurien pohjalta Satakuntalaiseen osakuntaan. Lue lisää »
Lars-Folke Landgrén on paljasjalkainen helsinkiläinen, jonka sukujuuret hänen äitinsä puolella ulottuvat Helsingin Vanhakaupungin aikoihin 1500-luvulle asti. Hänen elämänasenteensa on humanistinen ja demokraattinen. Laitosjohtajana hänen lähtökohtansa ovat sanoissa tasa-arvo, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Hänen johtamansa Renvall-instituutti saikin vuonna 2007 Helsingin yliopiston tasa-arvopalkinnon, Maikki Friberg -palkinnon. Lue lisää »
Vapaaehtoisvoimin perustettu Musiikkiarkisto JAPA on nykyään vakiinnuttanut asemansa ja saanut asianmukaiset toimitilat Sörnäisten rantatieltä. Samassa kiinteistössä toimii myös Audiovisuaalinen instituutti ja Työväenarkisto. Lue lisää »
Paavo Hohdin mukaan professorien ja opiskelijoiden välisillä läheisillä suhteilla oli merkittävä rooli opintojen edetessä. Suhteellisen pienessä porukassa kaikki tunsivat toisensa ja professorit olivat läsnä henkilökohtaisella tasolla. Kreikan kirjallisuuden puolelta Hohti mainitsee Henrik Zilliacuksen ja Holger Thesleffin. Lue lisää »
Suomella on 17 kulttuuri- ja tiedeinstituuttia ympäri maailmaa. Ne kattavat kaikkiaan 70 maata tehden suomalaista taidetta, tiedettä ja kultt… Lue lisää »
