Päivi Setälä aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa vuonna 1961. Hän ryhtyi opiskelemaan historiaa ja osallistui alusta alkaen Hämäläis-Osakunnan ja historian ainejärjestön toimintaan. Setälän opinnot alkoivat ilman tieteellisiä tavoitteita, mutta pian hänen kykynsä havaittiin. Silloinen Suomen ja Skandinavian historian professori ja Setälän pro gradu -tutkielman ohjaaja Pentti Renvall havaitsi Setälän kyvyt ja järjesti hänelle tutkimusstipendin Tukholmaan.

Setälä opiskeli aluksi Suomen historiaa, mutta osallistuminen Suomen Rooman-instituutin kurssille vuonna 1964 muutti opintojen suunnan. Hän kiinnostui Rooman historiasta ja tutustui yleisen historian professori Jaakko Suolahteen. Vuonna 1970 Suolahti kutsui Setälän yleisen historian assistentiksi ja Rooman teollisuuden historia -projektin jäseneksi. Vuonna 1977 hän väitteli Rooman valtakunnan tiiliteollisuuden saventuottajamaatilojen naisomistajista.

Naishistoriallinen näkökulma tuli ajankohtaiseksi 1980-luvun mittaan. Setälä sai tärkeitä vaikutteita Yhdysvaltoihin tekemältään matkalta, jonka jälkeen hän ryhtyi korostamaan naisten osuutta Rooman valtakunnan savipeltojen omistajista. Pitämiensä luentojen ja opetuksen tuloksena syntyi vuonna 1993 kirja Antiikin nainen, joka saavutti suuren menestyksen, oli ehdolla Tieto-Finlandia-palkinnon saajaksi ja käännettiin ruotsiksi ja viroksi. Sitä seurasivat kolme muuta naishistoriaa käsittelevää teosta Keskiajan nainen (1996) – niin ikään Tieto-Finlandia ehdokas –, Renessanssin nainen (2000) ja Pohjoisen renessanssin nainen (2002). Naisten rooli Euroopan historiassa oli Setälän pioneerityön keskiössä. Hän ohjasi myös useita antiikin ja naishistoriaa koskevia väitöskirjoja.

Helsingin yliopiston 350-vuotisjuhlavuoden yksi pääteema oli yliopistollinen naissivistys ja sen seurauksena perustettiin myös erityisesti naistutkimukseen keskittyvä Kristiina-instituutti. Sen ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Setälä, joka sai samalla ylimääräisen naistutkimuksen professuurin. Näissä tehtävissä hän toimi vuosina 1991–1994.

Setälä oli jo 1970–1980-lukujen vaihteesta alkaen valittu lukuisiin luottamustehtäviin, joita kertyi huomattava määrä. Näistä tärkeimpiä olivat Suomen Akatemian humanistisen toimikunnan (1982–1987) ja Suomen Kulttuurirahaston hallituksen jäsenyydet (1987–1996) sekä Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan Ritarikuntien hallituksen jäsenyys (1993–2004). Kaikissa näissä tehtävissä hän oli ensimmäisten naisten joukossa, jos ei ensimmäinen.

Setälä oli – ja on edelleen – nuorten akateemisten naisten tärkeä esikuva ja naistutkimuksen pioneeri.

Lähteet:

• M. Klinge, Setälä, Päivi, Kansallisbiografia, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 6.5.2015.
• M. Klinge, Päivi Setälä, muistokirjoitus, Helsingin Sanomat 30.3.2014. Viitattu 6.5.2015.
• Edelliset Tieto-Finlandia -palkinnon voittajat ja ehdokkaat, Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 6.5.2015.