Martin Wegelius oli 1900-luvun vaihteen kenties tärkein suomalaisen musiikkipedagogiikan edelläkävijä ja vaikuttaja. Hän oli tiiviisti mukana perustamassa Helsingin musiikkiopistoa ja vaikutti myös Suomen ruotsinkielisen musiikkiliikkeen kehitykseen. Ei siis ihme, että hänen oppilaansa sittemmin päättivät nimetä musiikki-instituutin hänen mukaansa.

Tammisaaren laulujuhlat vuonna 1891 herättivät Wegeliuksessa ajatuksen, että tarvittiin kursseja kuoronjohtajille ja kapellimestareille. Hän oli mukana järjestämässä ensimmäisiä tällaisia kursseja Svenska folkskolans vänner -yhdistyksen piirissä. Seuraavien vuosikymmenten aikana toiminta kasvoi, ja mukaan tuli vuonna 1929 perustettu Finlands svenska sång- och musikförbund (FSSMF). Kysyntään ei kuitenkaan 1950-luvulle tultaessa voitu näissä puitteissa vastata.

Finlands svenska kantor-organistföreningin ja FSSMF:n vuosikokouksissa tammikuussa 1956 molemmissa järjestöissä vaikuttava Enzio Forsblom esitti aloitteen, että jo samana vuonna järjestettäisiin useiden suomenruotsalaisten musiikkijärjestöjen yhteinen kapellimestarien kesäkurssi. Ajatukseen suhtauduttiin myönteisesti, mutta katsottiin, että muiden projektien takia oli parempi lykätä kurssi vuodelle 1957.

Forsblomin mielestä lavea yhteistyö ei ollut riittävän vahva pohja toiminnalle. Hänen aloitteestaan ryhdyttiin suunnittelemaan säätiötä organisoimaan kurssitoimintaa. Säätiö perustettiin joulukuussa 1956, ja seuraavan vuoden alussa perustamisasiakirja toimitettiin oikeusministeriöön.

Kuoronjohtaja Harald Andersénin ehdotuksesta katsottiin sopivaksi nimetä säätiö musiikkipedagogian edelläkävijä Martin Wegeliuksen mukaan. Säätiön nimeksi tuli Stiftelsen för Martin Wegelius-institutet.

Aluksi instituutin tarkoitukseksi miellettiin ensisijaisesti aikuisten kapellimestarien ja kuoronjohtajien jatkokoulutus. Pian todettiin, että oli tarkoituksenmukaista järjestää koulutusta myös orkesterien muusikoille ja kuorolaulajille.

Wegelius-instituutin ensimmäinen kesäkurssi järjestettiin vuonna 1957. Siitä lähtien kursseja on järjestetty vuosittain. Toiminta on vuosien saatossa lisääntynyt ja muuttunut monimuotoisemmaksi. Nykyisin instituutti järjestää myös lasten musiikkileirejä ja kansanmusiikin kursseja. Instituutin yhteydessä toimii useita kuoroja ja orkestereita, joista kenties tunnetuin on kamariorkesteri Wegelius kammarstråkar.

Lähteet

• Lena von Bonsdorff & Tove Djupsjöbacka, Musik i ingenmansland. Martin Wegelius-institutet 1956–2006, Esbo 2006.
• Jukka Sarjala, Wegelius, Martin, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 5.5.2015. Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.