Johan Jakob Tikkanen nimitettiin taidehistorian ja estetiikan dosentiksi vuonna 1884, samana vuonna kun hän väitteli aiheesta Der malerische Styl Giotto’s – Versuch zu einer Charakteristik desselben. Se oli ensimmäinen puhtaasti muotoanalyyttinen tutkimus italialaisen mestarin, Giotton, tuotannosta. Lue lisää »
Fennomaanit eivät puolustaneet ainoastaan kieltä, vaan kansallista kulttuuria paljon laajemmassa mielessä. Tiettävästi ainoa aikalaiskirjoittaja, joka syytti Johan Jakob Tikkasta ruotsinmieliseksi, oli hänen oppilaansa Ludvig Wennervirta vuonna 1933 julkaisemassaan muistokirjoituksessa. Paremmin kuin ruotsinkielisyyteen, syytös saattoi lopulta liittyä siihen, ettei Tikkanen tutkijana ja opettajana keskittynyt suomalaiseen taiteeseen. Hän oli nimittäin alusta lähtien kiinnostunut taiteen historiasta kokonaisuudessaan. Lue lisää »
Esteri Vapaa-Jää oli alun perin kiinnostunut lääkärin opinnoista, mutta toisen maailmansodan jälkeen lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijapaikat oli varattu palveluksesta palaaville miehille. Uusi uravaihtoehto löytyi käsitöiden parista Helsingin käsityöopistosta. Sodan aiheuttama pula-aika jatkui vielä pitkään taistelujen päätyttyä, mikä kysyi kekseliäisyyttä erityisesti käsityöläisten alalla. Opintojensa aikana Vapaa-Jää pääsi pohtimaan muun muassa uusia käyttötarkoituksia nenäliinoille. Lue lisää »
Arkkitehtuuria harrastanut juristi-isä johdatti Riitta Nikulan tarkkailemaan rakennettua ympäristöä. Koululaisena hän haaveili arkkitehdin ammatista, mutta suunnittelutyön todellisuuteen tutustuminen hälvensi jo lukiossa Teknillisen Korkeakoulun houkutuksen. Kauaksi Nikula ei kuitenkaan ajautunut. Lue lisää »
Tekla Hultin aloitti yliopisto-opinnot vuonna 1886, ja opiskeli historiaa, kirjallisuutta, taidehistoriaa ja sielutiedettä eli psykologiaa. Valmistuttuaan filosofian kandidaatiksi vuonna 1891 hän ryhtyi toimittajaksi. Hän työskenteli aluksi avustajana Dagbladetissa ja vuodesta 1893 lähtien nuorsuomalaisen puolueen äänenkannattajan Päivälehden vakituisena toimittajana. Lue lisää »
Vaikka Juha Töyrylä on ollut vahvasti mukana politiikan tekemisessä taustavaikuttajana ja lobbaajana, niin humanistisen alan opinnot ovat hänelle valtiotieteitä rakkaampia. Hän kokee humanistisen alan opintojen tarjoavan mahdollisuuksia lähestyä eri aihepiirejä syvällisesti. Lue lisää »
Yrjö Hirnin kerrotaan olleen yksi aikansa tunnetuimmista suomalaisista tiedemiehistä maailmalla. Tutkijan uransa hän aloitti estetiikan parissa, johon hän toi Edvard Westermarckilta omaksumiaan suuntauksia. Hirn teki runsaasti tutkimusmatkoja ympäri Eurooppaa ja piti yhteyttä etenkin englantilaiseen yliopistomaailmaan. Lue lisää »
Yliopistossa opiskelu merkitsi porautumista valtavan kiinnostaviin aiheisiin filosofiasta antiikin kirjallisuuteen, mutta myös tutustumista lahjakkaisiin ihmisiin. Taidehistorian opiskelijoiden ainejärjestö Eidoksen puheenjohtajana istuin usein uudella ylioppilastalolla suunnittelemassa toimintaa ja naputtelemassa kirjoituskoneella juttuja ainejärjestön lehteen. Lue lisää »
Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1975. Olisin halunnut opiskella kotimaista kirjallisuutta. Kun olin laiskotellut lukiovuodet, minulla ei ollut mahdollisuutta päästä sisään keskinkertaisen ylioppilastodistukseni vuoksi. Olin kiinnostunut myös historiasta. Huomasin, että historiassa otettiin sisään kolmasosa opiskelijoista pelkän pääsykokeen perusteella. Lue lisää »
Göran Schildt valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1943. Samana vuonna julkaistiin myös hänen esikoisromaaninsa Önskeleken, jonka kehyskertomus sijoittuu talvisodan rintamalle ja kertomus on tarina kahden nuoren suhteesta toisiinsa ja Italiaan. Lue lisää »
Kustavin saaristopitäjästä kotoisin oleva Volter Kilpi (vuoteen 1885 Ericsson) kirjoittautui Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston historiallis-kielitieteelliseen osastoon vuonna 1895. Kilpi pääsi töihin yliopiston kirjastoon jo opiskeluaikanaan vuonna 1898. Kilpi työskenteli yliopiston kirjastossa lopulta yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Lue lisää »
–Museoalan näkökulmasta elämme paitsi kiinnostavaa, myös muutoksen aikaa. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kiristynyt, eikä mitään voida pitää itsestäänselvyytenä. Museot joutuvat kilpailemaan Netflixin katsomisen ja pyykinpesun kanssa. Uskon kuitenkin siihen, että koukuttava tarjonta ja mahdollisuus kohdata autenttisia teoksia saavat ihmiset liikkeelle. Lue lisää »
Opettaminen, aktiivinen julkaisutoiminta ja luottamustehtävät laajentavat ammatillista verkostoa, luovat yhteyksiä ja synnyttävät uusia ajatuksia. Susanna Pettersson toimii museologian dosenttina ja vierailevana luennoitsijana sekä katsoo yhteiskuntaa muun muassa Aalto-yliopiston hallituksen jäsenen silmin. Lue lisää »
2015– Ateneumin Ystävät ry, hallituksen jäsen 2014: Tieto-Finlandia -raadin puheenjohtaja 2014– Aalto-yliopisto, hallituksen jäsen 2012–2015 FRAME, hallituksen jäsen Lue lisää »
Marja-Liisa Vartio (silloin vielä Sairanen) kirjoittautui Helsingin yliopistoon vuonna 1944. Hän opiskeli taidehistoriaa sekä estetiikkaa ja nykykansain kirjallisuutta ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1950. Vartio ryhtyi kirjailijaksi. Lue lisää »
Carl Gustaf Estlander kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon opiskelemaan estetiikkaa ja nykykansain kieliä vuonna 1850. Hän oli löytänyt oman tieteenalansa, jonka kehitykseen hän tuli seuraavan puolen vuosisadan aikana vaikuttamaan ratkaisevasti. Lue lisää »
Kun Rosa Liksom aloitti kansatieteen opinnot Helsingin yliopistossa, hänellä oli takanaan jo useampien aineiden opiskelua. Hän oli viettänyt puoli vuotta Uppsalassa opiskelemassa venäjää ja toiset puoli vuotta Sirola-opistossa yhteiskunnallisten aineiden parissa. Lue lisää »
Tärkein tutkimus- ja opetusaiheeni liittyy vahvasti siihen oppiaineiden kirjoon, johon keskityin 1960-luvulla. Professuureilla oli yleviä nimityksiä: taidehistoria, estetiikka ja nykykansain kirjallisuus, talous- ja sosiaalihistoria, suomalais-ugrilainen kansatiede, Suomen ja Pohjoismaiden arkeologia ja muita samankaltaisia. Lue lisää »
1. Romaanit Suden vuosi, Otava 2003 Alastonkuvia, Otava 2004 Kolmastoista lapsi, Otava 2005 Perijät, Otava 2006 Sokkopeli, Otava 2007 Muistan sinut Amanda, Otava 2008 Lue lisää »
Olen ollut alalla niin pitkään, että voin jo katsoa uraputkeani kriittisin silmin. Minulle on siunaantunut monta ns. omaa kirjailijaa, joiden tuotantoa olen suomentanut laidasta laitaan. Amerikkalaisen John Irvingin tähänastisen tuotannon olen suomentanut kokonaan; uusin romaanikäsikirjoitus vielä odottaa kääntämistä. Kirjailijan tyyli ja tematiikka ovat tulleet niin tutuiksi, että hämäävästi kuvittelen tuntevani hänet myös ihmisenä paremmin kuin tunnenkaan, vaikka olemme toki tavanneet lukuisia kertoja vuosien varrella. Lue lisää »
