Vaikka Juha Töyrylä on ollut vahvasti mukana politiikan tekemisessä taustavaikuttajana ja lobbaajana, niin humanistisen alan opinnot ovat hänelle valtiotieteitä rakkaampia. Hän kokee humanistisen alan opintojen tarjoavan mahdollisuuksia lähestyä eri aihepiirejä syvällisesti.

– Koen, että olen saanut opintojen myötä sellaista yleissivistystä, joka on parantanut ajattelukykyäni. Kaikki opiskelemani asiat eivät välttämättä auta minua päivittäisissä työtehtävissä. Opinnoista on ollut epäsuoraa hyötyä osaamisen rakentumiselle. Etenkin näihin kansainvälisiin työasioihin liittyen laaja-alainen ymmärryksen ja ajattelun kehittäminen on tärkeää.

Nimenomaan kyky ymmärtää ja olla kriittinen asioita kohtaan ovat humanistisen koulutuksen vahvuuksia. Näiden taitojen käyttäminen tulee Juha Töyrylällekin eteen jokapäiväisessä työssä. Lisäksi kirjallisuustieteen opinnot ovat konkreettisesti parantaneet kielellisiä taitoja, jotka ovat elintärkeitä lobbaustyössä. Viesti on saatava oikeanlaisessa muodossa perille. Töyrylä arvostaakin sitä, että on saanut opiskella kirjallisuustiedettä, taidehistoriaa, elokuva- ja televisiotutkimusta sekä suomen kieltä.

Töyrylän mielestä humanistiopiskelijoita vaivaa liian usein itseluottamuksen puute.

– Olemme liian arkoja tuomaan esiin humanistisen alan hyödyllisyyksiä ja omaa osaamistamme. Lisäksi vähättelemme työelämärelevanssiamme.

Työelämäasioista puhuttaessa Juha Töyrylä mainitsee maailmalta esimerkkinä, että Britanniassa saattaa humanistisia aineita lukenut päätyä pankinjohtajaksi tai muuten yritysmaailman asiantuntijatehtäviin. Työn kautta voi myös oppia uusia taitoja. Suomessa Töyrylä toivoisi humanistien työllistyvän tietotekniikka-alan yrityksiin.

– Koodarin ja asiakkaan, kahden hieman eri kieltä puhuvan toimijan välissä on selkeästi humanistisen alan koulutuksen saaneelle soveltuva työtehtävä.

Töyrylä näkee ainejärjestö Katharsiksessa ja tiedekuntajärjestö Humanisticumissa tehtävän yhteistoiminnan humanistiopiskelijoiden ja työelämän eri toimijoiden kesken erittäin tärkeäksi. Hänen mielestään on hyvä, että opiskelija oppii jo opintojen aikana näkemään, mitä kaikkea hän valmistuttuaan voikaan työkseen tehdä.

– Humanistiopiskelijoiden kannattaisi ottaa teekkariopiskelijoilta hieman mallia elämänasenteessa. Sellaista ”Me pystytään, kokeillaan rohkeasti ja tehdään” -asennetta. Meillä pitäisi olla enemmän uskallusta ja rohkeutta sanoa ääneen, että pystymme ja osaamme tehdä monenlaisia asioita. Lisäksi tarvitaan toki konkreettista tekemistä eikä vain puhumista. Väitän, että henkilö, joka suorittaa muutamia opintokokonaisuuksia humanistisessa tiedekunnassa Helsingin yliopistossa, mistä aineesta tahansa, on todella pätevä moneen työhön. Mutta se ensimmäinen ihminen, joka pitää vakuuttaa siitä, on opiskelija itse, toteaa Töyrylä.