Takaisin

Rainer Knapas

Rainer Knapas
19.02.1946 Pyhtää

Filosofian kandidaatti (taidehistoria) 1970, lisensiaatti 1981, Helsingin yliopisto

Tutkimusassistentti–tutkija 1965–1977, Muinaistieteellinen toimikunta, Museovirasto
Assistentti 1977–1990, Historianlaitos, Helsingin yliopisto
Vapaa tutkija, sittemmin Helsingin yliopistolla, Svenska litteratursällskapet i Finlandilla 1998–2007
Projektijohtaja (Kansalliskirjaston historiahanke) 2008–2012, Kansalliskirjasto/Helsingin yliopisto

Kolumnisti 1999–, aikakauslehti Ny tid

Tutkimusteemat
Arkkitehtuuri- ja kulttuurihistoria, yliopisto- ja kirjastohistoria, puutarhataiteen historia, tieteelliset editiot (J. V. Snellman, Z. Topelius yms.)

Palkintoja ja kunnianosoituksia
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 1997, 2001
Svenska litteratursällskapetin palkinto Fonden till Gustaf III:s minne -muistorahastosta 2004
Juhlakirja 60-vuotispäivälle 19.2.2006: I trädgården, i biblioteket, i världen (toim. Nina Edgren-Henrichson et. al.)
Svenska Akademiens Finlandspris 2007
Filosofian kunniatohtori 2010, Helsingin yliopisto
Tollanderska priset 2013

Kuva: Schilts & Söderströms / Janne Rentola
Tekstit: Rainer Knapas (Tomas Sjöblom, toim.)
Käännös: Tomas Sjöblom

”Forschung und Lehre”

Tärkein tutkimus- ja opetusaiheeni liittyy vahvasti siihen oppiaineiden kirjoon, johon keskityin 1960-luvulla. Professuureilla oli yleviä nimityksiä: taidehistoria, estetiikka ja nykykansain kirjallisuus, talous- ja sosiaalihistoria, suomalais-ugrilainen kansatiede, Suomen ja Pohjoismaiden arkeologia ja muita samankaltaisia.

Lähes kymmenen vuotta kului käytännön taidehistorian parissa, rakennushistorian tutkijana Museovirastossa ja kenttätyössä Olavinlinnan, Hämeen linnan ja Turun linnan suurissa restauroinneissa. Palasin yliopistolle 1970-luvun puolivälissä, ensin kurssiopettajana ja sittemmin Historian laitoksen pitkä-aikaisena assistenttina, oppiaineessa joka virallisesti kulki nimellä Historia (ruots.). Ruotsinkielinen historianopetus uudistui juuri silloin Matti Klingen professoriksi nimittämisen myötä vuonna 1977.

Tutkimusaiheeni ovat ajallisesti keskittyneet jaksolle 1750–1850. Arkkitehtuurihistorian saralla olen etenkin tutkinut sotilaallista arkkitehtuuria ja klassisismia. Tutkimukseni on liikkunut kulttuurimaantieteellisesti Suomen, mutta aina myös Venäjän ja Ruotsin, ympärillä.

Matti Klingen monivuotisen Helsingin yliopiston vuosien 1640–1990 historian tutkimusprojektin myötä 1980-luvulla yliopistosta ja yliopiston kirjastosta tuli minulle sekä tutkimusaiheita että työskentelytiloja. Kirjoitin itse yliopiston rakennuksista ja olin toimittajana koko kolmiosaiselle teokselle suomeksi ja ruotsiksi. Vuonna 2007 oli helppo jatkaa kirjoittamalla kirjaston historiaa, jossa sain ainutlaatuisen tilaisuuden seurata koko suomalaista aate- ja oppihistoriaa yhden ainoan instituution raameissa.

Rainer Knapas kirjoittamansa Kansalliskirjaston historiikin julkaisutilaisuudessa.​
Rainer Knapas kirjoittamansa Kansalliskirjaston historiikin julkaisutilaisuudessa.​

Samalla jatkui opetus ja ohjaus yliopistolla. Ja jatkuvasti uudet kirjahankkeet. Finlands svenska litteraturhistoria I–II (1999–2000) -teoksen julkaisua seurasi pesti Svenska litteratursällskapetilla vuosina 2001–2007, aikana jolloin seura kehittyi vahvasti tieteellisenä kustantamona.

Kaikkina näinä vuosina samat lempiaiheet olivat lähinnä sydäntä: Viipuri, Itä-Suomi ja Venäjä 1700-luvulla, puutarhataiteen historia, kirja- ja kirjastohistoria, yritykset ymmärtää klassisismin ja romantiikan aikakausia Euroopassa.

 

Svenska Litteratursällskapet i Finlandin haastattelussa Rainer Knapas kertoo Kansalliskirjaston merkityksestä suomalaiselle oppihistorialle. Haastattelu antaa myös kuvan Kansalliskirjastossa löytyvän kirjataiteen monimuotoisuudesta.

Takaisin