Esteri Vapaa-Jää oli alun perin kiinnostunut lääkärin opinnoista, mutta toisen maailmansodan jälkeen lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijapaikat oli varattu palveluksesta palaaville miehille. Uusi uravaihtoehto löytyi käsitöiden parista Helsingin käsityöopistosta. Sodan aiheuttama pula-aika jatkui vielä pitkään taistelujen päätyttyä, mikä kysyi kekseliäisyyttä erityisesti käsityöläisten alalla. Opintojensa aikana Vapaa-Jää pääsi pohtimaan muun muassa uusia käyttötarkoituksia nenäliinoille.

Valmistuttuaan Vapaa-Jäällä oli pätevyys käsityönopettajaksi, mutta hän ei vielä tässä vaiheessa siirtynyt opetuksen pariin. Tämän sijaan Vapaa-Jää suuntautui muotialalle ja hänen ensimmäinen työpaikkansa olikin helsinkiläisessä muotisalongissa, La Robessa, missä työskennellessään hän pääsi tutustumaan Helsingin seurapiirielämään sekä muodin viimeisimpiin tuuliin.

Muotimaailma kiinnosti Vapaa-Jäätä suuresti ja hän halusi tutustua siihen myös kansainvälisessä mittakaavassa. Hän jätti työnsä La Robessa joksikin aikaa ja siirtyi vuodeksi Englantiin opiskelemaan. Takaisin palattuaan Vapaa-Jää jatkoi opiskelua taidehistorian ja englannin kielen parissa.

Sodan aiheuttama pula-aika taittui 1950-luvulla, jolloin Suomen talous tasaantui ja pankit alkoivat enenevissä määrin lainata rahaa erilaisiin hankkeisiin. Pienen nousukauden siivittämänä käsityönopettajienopistolle halutiin rakentaa oma rakennus ja Vapaa-Jää houkuteltiin projektiin mukaan. Rakennus valmistui 1950-luvun lopulla osoitteeseen Helsinginkatu 34 ja Vapaa-Jää palkattiin sinne opettajaksi. Seuraavien vuosien aikana Vapaa-Jää työskenteli opettajan virassa, mutta suoritti samalla yliopistotutkintonsa loppuun valmistuen kandidaatiksi vuonna 1964 ja yhdeksän vuotta myöhemmin maisteriksi. Hänet nimitettiin käsityöopettajanopiston rehtoriksi vuonna 1968.

Käsityönopettajanopisto oli aikaisemmin toiminut itsenäisenä opistona, mutta siitä haluttiin tehdä korkeakoulumaisempi ja se liitettiin osaksi Helsingin yliopistoa. Käsityönopettajakoulutus toimi historiallis-kielitieteellisen osaston alaisuudessa aina vuoteen 1975 asti. Kyse ei ollut pelkästään rakennemuutoksesta, vaan opiston koulutusohjelmaa uudistettiin samalla vastaamaan yliopistossa opetettavia tieteitä. Vapaa-Jää toimi aktiivisessa roolissa koulutusohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän jatkoi opetuksen kehittämistä käsityönopettajalinjan johtajana vielä useita vuosia varsinaisen muutoksen toteutumisen jälkeen. Esteri Vapaa-Jää sai vuonna 1994 kunniatohtorin arvon Helsingin yliopiston filosofiselta tiedekunnalta käsityön opetuksen hyväksi tekemästään työstä.

Lähteet:

• Salo, Ulla-Maija, Vapaa-Jää, Esteri. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Luettu 20.8.2015.
  Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.
• Salo, Ulla-Maija, Esteri Vapaa-Jää. Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa. Luettu 20.8.2015.
  Virtamaa, Asta (toim.), Vuosisata käsityönopetusta 1881–1981, Helsingin yliopisto, Helsinki 1981. Luettu 20.8.2015.