Takaisin

Susanna Pettersson

Susanna Kristina Pettersson
30.8.1966, Helsinki

Filosofian tohtori 2008 (taidehistoria) Väitöskirja ”Suomen Taideyhdistyksestä Ateneumiin. Fredrik Cygnaeus, Carl Gustaf Estlander ja taidekokoelman roolit”, Helsingin yliopisto.

2014– Ateneumin taidemuseon johtaja
2013–2014 Suomen Lontoon instituutin johtaja
2010–2013 Alvar Aalto -säätiön ja Alvar Aalto –museon johtaja
2007–2010 kehitysjohtaja, Valtion taidemuseo
2001–2007 erikoissuunnittelija, taidemuseoalan kehittämisyksikkö, Valtion taidemuseo
1996–2001 intendentti, museopedagoginen yksikkö, Valtion taidemuseo
1992–1996 amanuenssi, museopedagoginen yksikkö, Valtion taidemuseo

Akateemiset tehtävät
2012– museologian dosentti, Jyväskylän yliopisto
2011– Reinwardt Academy/Amsterdam, vieraileva luennoitsija

Kuva: Kim Varstala
Kirjoittajat: Susanna Pettersson, Kaija Hartikainen (toim.)

Vaikuttajana Suomessa ja kansainvälisesti

Opettaminen, aktiivinen julkaisutoiminta ja luottamustehtävät laajentavat ammatillista verkostoa, luovat yhteyksiä ja synnyttävät uusia ajatuksia. Susanna Pettersson toimii museologian dosenttina ja vierailevana luennoitsijana sekä katsoo yhteiskuntaa muun muassa Aalto-yliopiston hallituksen jäsenen silmin.

Käytännön museotyön ja akateemisen tutkimuksen yhdistäminen on museoalalla 1980-luvun lopusta toimineen Petterssonin mielestä suuri etu. Tästä hyötyvät myös opiskelijat Suomen lisäksi kriittisen museologian keskuksessa Reinwardt Academyssa Amsterdamissa, jossa Pettersson on toiminut vierailevana luennoitsijana vuodesta 2011.

– Opettaessa voin hyödyntää operatiivista museoalan osaamistani. Vastaavasti voin tuoda arjen museotyöhön teoreettista ajattelua ja pohtia suurempia kuvioita.

Molempien osaamisalueiden hallinta oli höydyksi myös monivuotisessa työssä eurooppalaisten museokokoelmien liikkuvuuden parantamiseksi. Pettersson toimi 2006–2010 opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämänä asiantuntijana EU:n OMC-työryhmässä, joka luovutti liikkuvuutta koskevat suositukset komissiolle 2010.

Ateneumin museonjohtajan työ ei anna tätä nykyä mahdollisuuksia laajamittaiseen julkaisutoimintaan, mutta artikkeleiden kirjoittamisesta Pettersson ei halua luopua. Hän kertoo saavansa kirjoittamisesta paljon positiivista energiaa. Instituution näkökulmasta on puolestaan tärkeää, että tutkimuksen kautta profiloituvalla museolla on johtaja, joka on aktiivinen ja ymmärtää mistä tutkimuksessa on kyse.

– Jatkossa vedämme näyttelyhankkeita tutkimus edellä. Lisäksi teemme tutkimusta näkyväksi: olemme esimerkiksi aloittaneet kansainvälisen Ateneum Art Museum Research Conference -sarjan. Ensimmäisessä tapahtumassa kokosimme yhteen kansainväliset Helene Schjerfbeck -tutkijat.

Luottamustehtävät rakentavat luontevasti siltoja akateemisen ja museomaailman välille. Pettersson on aikaisemmin ollut hallituksen jäsen esimerkiksi Taidehistorian seurassa ja puheenjohtaja Pohjoismaisessa taidehistorioitsijoiden verkostossa Nordikissa. Uudemmista hallituspaikoista hän mainitsee mielellään Aalto -yliopiston.

– On etuoikeus saada olla rakentamassa luovaa ja kansainvälistä yliopistokokonaisuutta!

Museonjohtajana Pettersson uskoo ammatillisten verkostojen voimaan ja henkilökohtaisiin kontakteihin. Hän pitää tiiviisti yhteyttä pohjoismaisten kansallisgallerioiden johtajiin, eurooppalaisiin kollegoihinsa sekä alan huippututkijoihin.

Yhteiskuva pohjoismaisten kansallisgallerioiden johtajien kanssa: kuvassa vasemmalta alkaen Audun Eckhoff Norjasta, Berndt Arell Ruotsista, Susanna Pettersson, Mikkel Bogh Tanskasta ja Risto Ruohonen Suomesta. Kuva: Nasjonalmuseet, Oslo.​
Yhteiskuva pohjoismaisten kansallisgallerioiden johtajien kanssa: kuvassa vasemmalta alkaen Audun Eckhoff Norjasta, Berndt Arell Ruotsista, Susanna Pettersson, Mikkel Bogh Tanskasta ja Risto Ruohonen Suomesta. Kuva: Nasjonalmuseet, Oslo.​

 

Takaisin