Professori Jaakko Hämeen-Anttila on viime vuosina keskittynyt tutkimaan kulttuurien välistä vuorovaikutusta Lähi-idässä. Hänen johtamansa Suomen Akatemian Fidipro-hanke The Intellectual Heritage of the Ancient Near East tutkii yli kaksi vuosituhatta pitkää ajanjaksoa, jolloin kulttuurivaikutukset ovat virranneet eri suuntiin Lähi-idän (Mesopotamian nuolenpääkulttuuri, arabialais-islamilainen kulttuuri) ja Kreikan välillä. Lue lisää »
Ebba Witt-Brattström oli norjalais-ruotsalaisen keskusteluohjelma Skavlanin vieraana lokakuussa 2015. Tässä jaksossa Witt-Brattström puhuu muun muassa erilaisista feminismeistä, kulttuurimiehistä ja syistä siihen, että hän useamman vuoden ajan on voimakkaasti kritisoinut Svenska akademieniä. Witt-Brattström esiintyy ohjelmassa kohdasta 28:20 alkaen. Lue lisää »
Yrjö Hirnin kerrotaan olleen yksi aikansa tunnetuimmista suomalaisista tiedemiehistä maailmalla. Tutkijan uransa hän aloitti estetiikan parissa, johon hän toi Edvard Westermarckilta omaksumiaan suuntauksia. Hirn teki runsaasti tutkimusmatkoja ympäri Eurooppaa ja piti yhteyttä etenkin englantilaiseen yliopistomaailmaan. Lue lisää »
Lennart Meri on jäänyt useimmille mieleen Viron presidenttinä (1992–2001). Hän oli kuitenkin alkujaan kirjailija, tuottaja ja elokuvaohjaaja. Isänsä Georg-Peeter Meren diplomaatin ja kääntäjän ammattien johdosta Meren perhe matkusteli paljon. Lennart Meri oppikin nuoruudessa puhumaan useita kieliä sujuvasti. Hän taisi niin suomea, ranskaa, saksaa, englantia kuin venäjääkin. Lue lisää »
Annamari Sarajaksen vaikutus suomalaisen lehdistön kulttuuriosastojen kehitykseen on ollut merkittävä. Hän oli opiskeluaikoinaan heti sotien jälkeen aktiivisesti mukana ylioppilasliikkeessä, hän kuului muun muassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitukseen vuonna 1946 ja Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen ja sen ulkomaanvaliokuntaan toimikaudella 1947–48. Hän toimitti myös Ylioppilaslehteä. Lehden kulttuurinen linja henkilöityi 1940-luvulla Sarjakseen, puhuttiin ”Annamarin salongista”. Hän loi lehden kulttuurisivuista nuorten, lupaavien kirjoittajien forumin. Sarajaksen houkuttelemina Ylioppilaslehteen kirjoittivat muun muassa Eino S. Repo, Kai Laitinen, Tuomas Anhava, Kyllikki Wehanen (myöh. Villa) ja Jouko Tyyri. Lue lisää »
Mikko Saikku on ollut aina kiinnostunut toisaalta historiasta, toisaalta luonnosta. Vaihto-oppilasvuosi Idahossa herätti kiinnostuksen paitsi yhdysvaltalaisen kulttuurin myös Pohjois-Amerikan luonnon erityispiirteisiin. Hän harkitsi hetken jopa biologin uraa, mutta päätyi kuitenkin opiskelemaan historiaa, mikä osoittautuikin hyväksi vaihtoehdoksi. Mielenkiinnon kohteiden yhdistäminen kävi lopulta kivuttomasti ympäristöhistorian grand old manin Alfred W. Crosbyn innoittamana. Lue lisää »
Tänä päivänä runoilijana paremmin tunnetulla Eino Leinolla oli pitkä ura myös lehtimiehenä. Hän aloitti lehtityön jo toimimalla koulunsa lehden Vasaman päätoimittajana. Lehtialalle ryhtymisessä keskeinen vaikuttaja oli hänen vanhempi veljensä Kasimir. Leino perusti 20-vuotiaana veljensä kanssa aikakauslehden Nykyaika. Lue lisää »
Monet alkuperäiskansat asuttavat ympäristöjä, jotka kuuluvat biodiversiteetiltään maailman rikkaimpiin. Alkuperäiskansat asuttavat 85 % maapallon suojelluiksi nimetyistä alueista. Näiden alueiden säilyminen pitää yllä luonnon monimuotoisuutta ja vaikuttaa maailmanlaajuisesti ilmasto-olosuhteisiin. Lue lisää »
Puolison työtehtävien vuoksi kymmenen ulkomailla elettyä vuotta kolmessa eurooppalaisessa miljoonakaupungissa sinetöi elämäntehtäväni: ulkomaisissa yliopistoissa Suomen kielen ja kulttuurin tunnetuksi tekemisen, suomen kielen opetuksen edistämisen ja puolustamisen eri maailmankolkissa. Lue lisää »
Yhteistyön tärkeyttä kuulee korostettavan jatkuvasti – ja onhan se toki tärkeää, mutta miten se toteutetaan käytännössä? Humanistisilla tieteenaloilla yhteistyö on erityisen haastavaa; suuri osa työstämme kun on yksinäistä puurtamista tarkkaan rajattujen aiheiden parissa. Lue lisää »
Intian eteläkärjen metsäinen osavaltio Kerala on vuorten eristämänä säilyttänyt kulttuuriperintönsä vanhakantaisena ja valtavan rikkaana. Tunnetun kathakali-tanssidraaman ohella Keralan Folk arts directory luettelee satakunta performanssilajia, joista erityisen vaikuttava on pohjois-Keralan teyyam-tanssi mahtavine pukuineen ja tulikokeineen. Lue lisää »
Ystäväni Seppo Koskenniemi kysyi 1964 haluaisinko kokeilla tietokonetta johonkin tutkimustehtävään. Lineaari-B-kirjoitus oli 1952 voitu tulkita ilman käännöksiä, tutkimalla merkkien sekvenssejä, esiintymätiheyttä ym. Tietokone helpotti tällaisen aineiston keruuta Indus-kulttuurin selvittämättömästä kirjoituksesta, josta nyt tuli harrastuksen kohde. Lue lisää »
Professori Pirjo Lyytikäinen on tutkinut suomalaisen kirjallisuuden moderneja kehityslinjoja ja niiden yhteyttä kansainvälisiin virtauksiin, lajitraditioihin ja filosofisiin muoteihin. Kirjallisten tekstien, lajimallien ja periodisten repertuaarien vuorovaikutus ja tekstienväliset yhteydet nousevat tässä keskeisesti esiin. Lyytikäisen tutkimuskohteina ovat olleet keskeiset suomalaisen modernisoituvan kirjallisuuden avaintekstit ja klassikkokirjailijat. Lue lisää »
Päivi Setälän isä Erkki Priha oli perustanut Haminaan erinomaisesti menestyneen hartsiliimatehtaan, joka tuotti perheelle vaurautta. Myöhemmin tehdas myytiin ja isän kuoltua Setälä sai osansa tehtaan hinnasta. Tämän myötä hän lahjoitti vuonna 1981 Suomen Kulttuurirahastoon nimikkorahaston Päivi Prihan nimellä. Lue lisää »
Cecilia af Forsellesin tutkimusintressit ja erikoisalueet ovat suullinen perinne ja kirjallinen kulttuuri, Kalevalan käännösten kulttuurihistoria, kirjallinen muisti ja ajatusten virtaukset, Euroopan aate-, tiede- ja oppihistoria sekä tiedonvälitys, tietoyhteiskunta ja kirjastot. Lue lisää »
Emeritusprofessori Matti Klinge on yksi Suomen tuotteliaimmista julkaisijoista. Tieteellisten tekstien lisäksi hän on kirjoittanut runsaasti lehtiartikkeleita ja kolumneja. Lue lisää »
Toimiminen kirjastonjohtajana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kaltaisessa tieteellisessä seurassa, muistiorganisaatiossa ja tutkimuslaitoksessa on paitsi kirjastoalan kannalta kiinnostavaa myös tutkimuksellisesti antoisaa. Olen pystynyt ainutlaatuisella tavalla syventymään SKS:n kirjaston kulttuurientutkimuksen painopistealueisiin ja kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen, kuten folkloristiikkaan, etnologiaan, kulttuuriantropologiaan, uskontotieteeseen ja etnomusikologiaan. Lue lisää »
Werner Söderhjelm oli kotoisin vauraasta viipurilaisesta virkamies- ja kauppiassuvusta. Hänen kotikasvatukseensa kuului monipuolinen kielitaito: suomi, ruotsi, venäjä ja saksa. Jo varhaisessa vaiheessa Söderhjelm kiinnostui kirjallisuudesta, ja hänestä tulikin kirjallisuushistorioitsija. Väitöskirjassaan hän tarkasteli saksalaista 1700-luvun komediakirjallisuutta historiallisesta perspektiivistä. Hän valmistui filosofian tohtoriksi Keisarillisesta Aleksanterin Yliopistosta vuonna 1885. Lue lisää »
Suomella on 17 kulttuuri- ja tiedeinstituuttia ympäri maailmaa. Ne kattavat kaikkiaan 70 maata tehden suomalaista taidetta, tiedettä ja kultt… Lue lisää »
Kun Georg Henrik von Wright vuoden 1949 alkupuolella vaeltaa yksin Cam-joen viertä, hän saa yhtäkkiä mullistavan ajatuksen: formaaliset yhteydet käsitteiden ”jokin”, ”ei yksikään” ja ”kaikki” välillä vaikuttavat olevan samat kuin käsitteiden ”mahdollinen”, ”mahdoton” ja ”välttämätön” välillä. Lue lisää »
