Ebba Witt-Brattström oli norjalais-ruotsalaisen keskusteluohjelma Skavlanin vieraana lokakuussa 2015. Tässä jaksossa Witt-Brattström puhuu muun muassa erilaisista feminismeistä, kulttuurimiehistä ja syistä siihen, että hän useamman vuoden ajan on voimakkaasti kritisoinut Svenska akademieniä. Witt-Brattström esiintyy ohjelmassa kohdasta 28:20 alkaen. Lue lisää »
Lennart Meri on jäänyt useimmille mieleen Viron presidenttinä (1992–2001). Hän oli kuitenkin alkujaan kirjailija, tuottaja ja elokuvaohjaaja. Isänsä Georg-Peeter Meren diplomaatin ja kääntäjän ammattien johdosta Meren perhe matkusteli paljon. Lennart Meri oppikin nuoruudessa puhumaan useita kieliä sujuvasti. Hän taisi niin suomea, ranskaa, saksaa, englantia kuin venäjääkin. Lue lisää »
Annamari Sarajaksen vaikutus suomalaisen lehdistön kulttuuriosastojen kehitykseen on ollut merkittävä. Hän oli opiskeluaikoinaan heti sotien jälkeen aktiivisesti mukana ylioppilasliikkeessä, hän kuului muun muassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitukseen vuonna 1946 ja Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen ja sen ulkomaanvaliokuntaan toimikaudella 1947–48. Hän toimitti myös Ylioppilaslehteä. Lehden kulttuurinen linja henkilöityi 1940-luvulla Sarjakseen, puhuttiin ”Annamarin salongista”. Hän loi lehden kulttuurisivuista nuorten, lupaavien kirjoittajien forumin. Sarajaksen houkuttelemina Ylioppilaslehteen kirjoittivat muun muassa Eino S. Repo, Kai Laitinen, Tuomas Anhava, Kyllikki Wehanen (myöh. Villa) ja Jouko Tyyri. Lue lisää »
Mikko Saikku on ollut aina kiinnostunut toisaalta historiasta, toisaalta luonnosta. Vaihto-oppilasvuosi Idahossa herätti kiinnostuksen paitsi yhdysvaltalaisen kulttuurin myös Pohjois-Amerikan luonnon erityispiirteisiin. Hän harkitsi hetken jopa biologin uraa, mutta päätyi kuitenkin opiskelemaan historiaa, mikä osoittautuikin hyväksi vaihtoehdoksi. Mielenkiinnon kohteiden yhdistäminen kävi lopulta kivuttomasti ympäristöhistorian grand old manin Alfred W. Crosbyn innoittamana. Lue lisää »
Puolison työtehtävien vuoksi kymmenen ulkomailla elettyä vuotta kolmessa eurooppalaisessa miljoonakaupungissa sinetöi elämäntehtäväni: ulkomaisissa yliopistoissa Suomen kielen ja kulttuurin tunnetuksi tekemisen, suomen kielen opetuksen edistämisen ja puolustamisen eri maailmankolkissa. Lue lisää »
Intian eteläkärjen metsäinen osavaltio Kerala on vuorten eristämänä säilyttänyt kulttuuriperintönsä vanhakantaisena ja valtavan rikkaana. Tunnetun kathakali-tanssidraaman ohella Keralan Folk arts directory luettelee satakunta performanssilajia, joista erityisen vaikuttava on pohjois-Keralan teyyam-tanssi mahtavine pukuineen ja tulikokeineen. Lue lisää »
Ystäväni Seppo Koskenniemi kysyi 1964 haluaisinko kokeilla tietokonetta johonkin tutkimustehtävään. Lineaari-B-kirjoitus oli 1952 voitu tulkita ilman käännöksiä, tutkimalla merkkien sekvenssejä, esiintymätiheyttä ym. Tietokone helpotti tällaisen aineiston keruuta Indus-kulttuurin selvittämättömästä kirjoituksesta, josta nyt tuli harrastuksen kohde. Lue lisää »
Cecilia af Forsellesin tutkimusintressit ja erikoisalueet ovat suullinen perinne ja kirjallinen kulttuuri, Kalevalan käännösten kulttuurihistoria, kirjallinen muisti ja ajatusten virtaukset, Euroopan aate-, tiede- ja oppihistoria sekä tiedonvälitys, tietoyhteiskunta ja kirjastot. Lue lisää »
Toimiminen kirjastonjohtajana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kaltaisessa tieteellisessä seurassa, muistiorganisaatiossa ja tutkimuslaitoksessa on paitsi kirjastoalan kannalta kiinnostavaa myös tutkimuksellisesti antoisaa. Olen pystynyt ainutlaatuisella tavalla syventymään SKS:n kirjaston kulttuurientutkimuksen painopistealueisiin ja kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen, kuten folkloristiikkaan, etnologiaan, kulttuuriantropologiaan, uskontotieteeseen ja etnomusikologiaan. Lue lisää »
Suomella on 17 kulttuuri- ja tiedeinstituuttia ympäri maailmaa. Ne kattavat kaikkiaan 70 maata tehden suomalaista taidetta, tiedettä ja kultt… Lue lisää »
Maarian kirkkoherran poika Oiva Johannes Tallgren, joka sittemmin suomalaisti sukunimensä Tuulioksi, kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon opiskelemaan klassillisia ja moderneja kieliä vuonna 1896. Tuulio kiinnostui erityisesti eteläromaanisista kielistä, joiden saralla hänestä sittemmin tuli aikansa johtava suomalainen auktoriteetti. Lue lisää »
Yleisen kirjallisuustieteen ohella professori H. K. Riikonen on opiskellut Kreikan ja Rooman kirjallisuutta sekä yleistä historiaa. Hänen tutkimuksensa ja myös yleistajuisemmat esitykset ovatkin suurelta osalta keskittyneet antiikin traditioihin eurooppalaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa. Lue lisää »
Opiskeluaikanani 1970-luvun alussa tapasin Nordicassamme monia karismaattisia professoreita, opettajia ja kirjailijoita. Heidän ansiostaan kiinnostuin yhtäältä etymologiasta ja kielihistoriasta, toisaalta ruotsalaisesta, suomenruotsalaisesta ja pohjoismaisesta kirjallisuudesta. Lue lisää »
Olin juuri valmistumassa maisteriksi (tai silloisen käytännön mukaan filosofian kandidaatiksi), kun menin naimisiin ja muutin Varsinais-Suomeen maatalon emännäksi – helsinkiläisten ystävien ja sukulaisten tyrmistykseksi. Väitöskirja että-lauseista ja partisiippirakenteista ei kahden pikkutyttären äidiltä ottanut syntyäkseen. Onneksi uuden kotikunnan kunnanjohtaja soitti ja tarjosi töitä. Minusta tuli Merimaskun ensimmäinen – ja valitettavasti myös viimeinen kulttuurisihteeri. Lue lisää »
Laajasti lukeneen ja useampaa kieltä osaavan Jakov Grotin tärkeimpiä tavoitteita oli lähentää Venäjän ja Suomen kulttuurisuhteita sekä muuttaa suomalaisen sivistyneistön venäjänkuvaa myönteisemmäksi. Grot työskenteli samalla parantaakseen venäläisten tietoja Suomesta. Lue lisää »
Kuopion Haminanlahden kartanoon 13.6.1805 syntynyt Magnus von Wright oli vanhin kolmesta taiteilijaveljeksestä. Hän kiinnostui jo varhain luonnontieteistä, kun linnusti isänsä ja veljiensä kanssa lähiseudun metsissä. Lue lisää »
Sirpa Seppälä aloitti teatteritieteen opiskelun Helsingin yliopistossa vuonna 1982. Sivuaineekseen hän valitsi puheopin. Kolmen vuoden jälkeen hän joutui toteamaan teatteritieteen opinnot itselleen liian teoreettisiksi. Teatteri – näytteleminen, käsikirjoittaminen ja ohjaaminen – oli jo tuolloin Seppälälle tärkeä harrastus, jota hän ei halunnut pilata ”ryppyotsaisuudella”. Lue lisää »
Maailmankirjallisuutta ei olisi ilman kääntäjiä, eivätkä suomenkielinen kirjallisuus ja suomen kieli olisi sitä, mitä ne nyt ovat, ilman suomentajia. Suomentaminen on erityistä luovuutta vaativaa toimintaa. Lue lisää »
Kulttuurin merkitys Euroopan maiden bruttokansantuotteesta on erittäin merkittävä. Tätä tosiasiaa ei valitettavasti pidetä tarpeeksi paljon esillä eikä se tunnu poliitikkoja enemmin kiinnostavan. Kulttuurin merkitys siinä, miten muissa maissa meihin suhtaudutaan, on erittäin tärkeä. Olen saanut johtaa merkittäviä suomalaisia kansainvälisiä kulttuurisatsauksia Ranskassa ja Saksassa ja päässyt näkemään käytännön työn kautta, kuinka paljon hyvää kulttuuri edellä meneminen saa aikaan – mediassa ja käytännön yhteistyössä eri kulttuurin aloilla. Lue lisää »
Tällä hetkellä olen mukana eri aloihin liittyvissä tutkimusprojekteissa. Olen tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa “Lapin synkkä kulttuuriperintö”, joka kerää yhteen tutkijoita niin Oulun kuin Helsingin yliopistoista. Projektin tarkoituksena on tutkia, millä eri tavoin ihmiset, niin läheltä kuin kaukaa, käyttävät ja suhtautuvat toisen maailmansodan aikaiseen saksalaisten läsnäolon jättämään kulttuuriperintöön Suomen Lapissa. Lue lisää »
