Kulttuurin merkitys Euroopan maiden bruttokansantuotteesta on erittäin merkittävä. Tätä tosiasiaa ei valitettavasti pidetä tarpeeksi paljon esillä eikä se tunnu poliitikkoja enemmin kiinnostavan. Kulttuurin merkitys siinä, miten muissa maissa meihin suhtaudutaan, on erittäin tärkeä. Olen saanut johtaa merkittäviä suomalaisia kansainvälisiä kulttuurisatsauksia Ranskassa ja Saksassa ja päässyt näkemään käytännön työn kautta, kuinka paljon hyvää kulttuuri edellä meneminen saa aikaan – mediassa ja käytännön yhteistyössä eri kulttuurin aloilla.

Ranskaan kutsutaan virallisten instanssien toimesta joka vuosi maa tai kaksi esittelemään kulttuuriaan ja alan ajankohtaista osaamistaan luonnollisesti Pariisiin sekä laajasti eri puolille Ranskaa. Keväällä 2008 vuorossa oli Suomi. Koko kevät oli Pariisi ja monet muut Ranskan kaupungit täynnä suomalaista nykykulttuuria otsikolla 100% Finlande.

Tärkeintä kuitenkin oli voida osoittaa kulttuurin itseisarvo, että sisältö edellä saadaan aikaan kaikkea toivottua hyvää koko maalle.

Ajatuksena oli tuoda esiin kulttuurimme silloin uusia, nousevia genrejä, sirkusta, sarjakuvaa, mediataidetta, tanssia ja monia muita taiteen lajeja. Järjestettiin yli 500 tapahtumaa arvostetuimmissa kulttuurilaitoksissa, toreilla, klubeilla, kaikkialla. Media seurasi tiiviisti mukana ja tuloksena oli tuhansia artikkeleita, haastatteluja ja arviointeja.

Mieleenpainuvimpia tapahtumia olivat mieskuoro Huutajien konsertti Exit-festivaalin yhteydessä Pariisin esikaupungissa, Tero Saarinen Companyn tanssi-illat nykytanssin Mekassa, Châtelet-teatterissa, Helsingin kaupungin toteuttama viikon toritapahtuma keskellä Pariisia St Sulpice-aukiolla, Nils Aslak Valkeapään trilogian ranskannos, joka käännettiin suoraan saamen kielestä – ja tietenkin Pariisin liikennelaitoksen bussit, joiden kyljessä komeili iso kulttuurikauden mainos!

Tuloksena oli laaja näkyvyys ja yleisön kiinnostus kulttuuriamme ja Suomea kohtaan yleisemminkin, kasvava kulttuuritoimijoiden yhteistyöverkosto, joka elää edelleen ja tuottaa hankkeita ja vierailuja molemmissa maissa. Tärkeintä kuitenkin oli voida osoittaa kulttuurin itseisarvo, että sisältö edellä saadaan aikaan kaikkea toivottua hyvää koko maalle.

• ”Suomen taide tuli kevääksi Ranskaan”, Helsingin Sanomat 13.3.2008