Iris Schwanck
Päivän humanisti

Iris Schwanck

Iris Schwanck syntyi Genevessä kaksikulttuuriseen ja -kieliseen perheeseen. Hän on työskennellyt kansainvälisten asioiden parissa ja rakentanut koulutuksen, yliopistoyhteistyön ja kulttuurin kautta siltoja eri maiden ja kulttuurien välille. Romaanisten kielten laitokselta Schwanck siirtyi yliopiston keskushallinnon kansainvälisten asioiden suunnittelijan tehtävään. CIMOssa hän kehitti korkeakouluyhteistyötä ja toimi apulaisjohtajana. Kulttuurin pariin paluu tapahtui, kun Schwanckista tuli Suomen Ranskan instituutin johtaja. Luonteva jatkumo työuralle oli Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILIn johtajan tehtävä.

Iris Schwanck

Iris Miette Schwanck
2.2.1950 Geneve

Filosofian maisteri 1977 (romaaninen filologia), Jyväskylän yliopisto
Filosofian tohtori 1994 (romaaninen filologia.), Helsingin yliopisto
Väitöskirja ”La petite aventure dont le lecteur se souvient peut-être. Analyse linguistique des instrusions du narrateur dans huit romans”

Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen johtaja, FILI, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2001–2015
Suomen Ranskan instituutin johtaja 1999–2000
CIMOn apulaisjohtaja 1995–1999
Kansainvälisten asioiden suunnittelija 1990–1995, Helsingin yliopisto
Romaanisen filologian assistentti 1981–1990, Jyväskylän yliopisto ja Helsingin yliopisto

Opintomatkat Uppsalaan (Nordiska Afrikainstitutet), Pariisiin (Université de Paris X – Nanterre) ja Brysseliin (Université Libre de Bruxelles).
Julkaisut: artikkeleita Ranskan 1800-luvun kirjallisuudesta, Afrikan ranskankielisestä kirjallisuudesta, korkeakoulujen kansainvälistymisestä ja Suomen kirjallisuuden viennistä.

Palkinnot ja erityissaavutukset:
EAIE:n (European Association for International Education) presidentti ja troikan jäsen 1998–1999
Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen puheenjohtaja 2001
Jyväskylän yliopiston vuoden alumni 2002
Vuoden sarjakuvateko 2008
Sarjakuvaneuvos 2014
Ranskan Kunnialegioonan ritarimerkki 2010
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki 2005
Suomen kulttuurikausi Ranskassa -hankkeen pääkomissaari 2005–2008
Pohjoismaat teemana Pariisin kirjamessuilla 2011 hankkeen pääkoordinaattori
Finnland. Cool. – Suomi teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla 2014-hankkeen johtaja 2011–2014
Finlandia-palkintoraadin puheenjohtaja 2015

Kuva: Heli Sorjonen
Tekstit: Iris Schwanck (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Kulttuurin merkitys Euroopan maiden bruttokansantuotteesta on erittäin merkittävä. Tätä tosiasiaa ei valitettavasti pidetä tarpeeksi paljon esillä eikä se tunnu poliitikkoja enemmin kiinnostavan. Kulttuurin merkitys siinä, miten muissa maissa meihin suhtaudutaan, on erittäin tärkeä. Olen saanut johtaa merkittäviä suomalaisia kansainvälisiä kulttuurisatsauksia Ranskassa ja Saksassa ja päässyt näkemään käytännön työn kautta, kuinka paljon hyvää kulttuuri edellä meneminen saa aikaan – mediassa ja käytännön yhteistyössä eri kulttuurin aloilla.

Lue lisää

Vuosituhannen vaihteessa Suomen kirjallisuuden edustajista maailmalla tunnettiin vain muutama nimi - Mika Waltari ja Tove Jansson. Nykykirjailijoista Arto Paasilinna oli valtavan suosittu Ranskassa, missä hänen teostensa käännöksiä odottivat ja niitä lukivat aivan kaikki – lapset, opiskelijat, tutkijat – iästä ja sukupuolesta riippumatta. Paasilinnan tuotantoa seurattiin ahkerasti myös mm. Italiassa, Saksassa ja Ruotsissa.

Lue lisää

Kaksi tytärtäni ovat jo neljännessä polvessa sukumme Helsingin yliopistosta loppututkinnon suorittaneita naisia. Heidän esiäitinsä Ada Mäkinen (o.s. Makarow) ja Anna Schwanck (o.s. Tawaststjerna) valmistuivat aikanaan humanistisesta ja lääketieteellisestä tiedekunnasta. Haaveeni on, että maailmassa yhä useammat tytöt pääsevät koulutuksen, myös korkeamman koulutuksen piiriin ja saavat toteuttaa lahjakkuuttaan työelämässä.

Lue lisää

Valmistuin filosofian maisteriksi ja lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta ja työskentelin siellä muutaman vuoden assistenttina romaanisen filologian laitoksella. 1980-luvulla ei ollut kovinkaan yleistä päästä muista yliopistoista töihin Helsingin yliopistoon. Myös sen vuoksi oli tavattoman pakahduttavaa ensi kertaa yliopiston työntekijänä astua Porthaniaan pyöröovien kautta kauniiseen aulaan ja kavuta kolmanteen kerrokseen romaanisen filologian laitokselle omaan työhuoneeseen. Perustimme pian eri yliopistojen jatko-opiskelijoiden kanssa tekstilingvistiikan ryhmän, joka toimi inspiroivana tukena meidän kaikkien opinnoissa. Kollegiaalinen elämä laitoksella toimi esimerkkinä tuleviin toimiin.

Lue lisää