Vuosituhannen vaihteessa Suomen kirjallisuuden edustajista maailmalla tunnettiin vain muutama nimi - Mika Waltari ja Tove Jansson. Nykykirjailijoista Arto Paasilinna oli valtavan suosittu Ranskassa, missä hänen teostensa käännöksiä odottivat ja niitä lukivat aivan kaikki – lapset, opiskelijat, tutkijat – iästä ja sukupuolesta riippumatta. Paasilinnan tuotantoa seurattiin ahkerasti myös mm. Italiassa, Saksassa ja Ruotsissa.

Vielä viisitoista vuotta sitten oli todella harvinaista, että esikoiskirjailijan romaani käännettiin toiselle kielelle. Tällaisen kunnian saivat mm. Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi, joka ilmestyi nopeasti monilla eri kielillä ja Reidar Palmgrenin Jalat edellä -romaani.

Vuonna 2015 suomalaisista kirjailijoista ja heidän teostensa tuoreista käännöksistä kirjoitetaan johtavissa päivälehdissä USA:ssa, Englannissa, Ranskassa ja Saksassa. Uusi, aktiivinen kääntäjäsukupolvi on astunut kehiin. Se osaa markkinoida osaamistaan, toimii ammattimaisesti kustantajien suuntaan omissa maissaan ja saa toimeksiantoja kirjallisuutemme kääntämiseksi. Suomalaisia kirjailijoita pyydetään esiintymään maailman keskeisille kirjamessuille, mielenkiintoisimpiin kirjallisuustapahtumiin ja -festivaaleille. Heidän teoksiaan on myös yhä useammin eri kirjallisuuspalkintojen saajien joukossa ja monilla suositeltavien teosten lukulistoilla. He ovat valovoimaisia, mielenkiintoisia esiintyjiä ja loistavia kulttuurin suurlähettiläitä.

Kirjallisuusvienti ja Suomen kirjallisuuden käännökset takaavat sen, että kirjallisuutemme on osa maailmankirjallisuutta.

Nykyisin maailmalla ilmestyy vuosittain yli 300 Suomen kirjallisuuden uutta nimikettä. Pienen maan ehdoton valttikortti on, että meillä on vahva kaksikielinen kirjallisuus ja että mielenkiintoisia uutuuksia ja kirjallisia ääniä julkaistaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Suomen kirjallisuus käsittää luonnollisesti myös saameksi julkaistun kirjallisuuden sekä yhä enenevässä määrin muualta tulleiden ammattilaisten kirjoittamaa kirjallisuutta.

FILI - Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus perustettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteyteen jo vuonna 1977. FILI on Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti yhä toimiva kirjallisuuden kansainvälisiä ulottuvuuksia tarjoava organisaatio. Minulla oli kunnia johtaa tätä organisaatiota yli 14 vuoden ajan. Kaikissa Pohjoismaissa ja monissa muissa Euroopan maissa on vastaava toimija, joka tukee oman maan kirjallisuuden kääntämistä ja markkinointia muissa maissa.

Ammattimaiset kääntäjät ovat kirjallisuusviennin avaintekijöitä. Ilman heidän työtään Suomen kirjallisuus jäisi Suomeen! FILI tukee monin tavoin kääntäjien liian vähälle huomiolle jäävää työtä. Kääntäjäseminaarit, mentoriohjelmat, kääntäjien virtuaalinen yhteisö Kääntöpiiri, harjoittelujaksot, residenssiohjelmat, ulkomainen kääntäjäpalkinto ja matka-apurahat ovat FILIn keinoja.

Laadukas kauno- ja tietokirjallisuus ovat nykyisessä kustannusmaailmassa yhä ahtaammalla. Sanotaan, että ilman käännöstukia kirjallisuuden on lähes mahdotonta ylittää rajoja. Tämä toimintamuoto on toinen keskeinen tapa tukea kirjallisuusvientiä. Vasta ilmestyneen käännöksen markkinointi kaipaa niin ikään yhteisiä ponnisteluja.

Suomi oli teemamaana maailman tärkeimmillä kirjallisuus- ja media-alan ammattilaismessuilla Frankfurtissa syksyllä 2014 otsikolla Finnland. Cool. Tämä yli viiden vuoden valmistelut vaatinut koko alan suurhanke onnistui yli odotusten. Saksankielisessä Euroopassa ilmestyi 130 uutta Suomen kirjallisuuden käännöstä, ja teemamaan saama mediajulkisuus ylitti kaikki aikaisemmat ennätykset. Teemamaastatuksen kansainvälisestä ulottuvuudesta kertoo se, että angloamerikkalaisella kielialueella julkaistiin vuosina 2013–2014 yhteensä 30 uutta käännöstä. Suuren satsauksen tulokset riippuvat nyt paljolti oikeuksien myymisen tehokkuudesta ja alan toimijoiden aktiivisuudesta ja niitä voidaan mitata vasta muutaman vuoden kuluttua.

Kansainväliset kustantajien verkostot ja henkilökohtaiset suhteet ovat olleet keskeisessä asemassa käännösoikeuksia ostettaessa ja myytäessä. Uudistuneiden viestintäkeinojen aikakaudella tämä tosiseikka ei ole muuttunut miksikään. FILIn kaltaisilla organisaatioilla on tärkeä tehtävä tukea eri tavoin ammattilaisten verkottumista.

Kirjallisuusvienti ja Suomen kirjallisuuden käännökset takaavat sen, että kirjallisuutemme on osa maailmankirjallisuutta. Saattamalla myös pienempien kielialueiden kirjallisuutta lukijoiden ulottuville eri maissa, osallistumme maailman tekemiseen paremmin ymmärrettäväksi.