Takaisin

Matti Klinge

Matti Klinge
31.8.1936, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1959, filosofian maisteri (ultimus) 1960, filosofian lisensiaatti 1966 ja filosofian tohtori 1969 (historia), Helsingin yliopisto
Aate- ja oppihistorian dosentti 1968-, Helsingin yliopisto

Promovoitiin maisteriksi ”humanistien ykkösenä” 1960, riemumaisteriksi 2010

Historia (sv.) emeritusprofessori 2002-, Helsingin yliopisto
Historia (sv.) professori 1975–2001, Helsingin yliopisto
Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin vieraileva professori 1970–1972, Pariisin yliopisto
Tutkija 1968–1975, valtion humanistinen toimikunta
Tutkija 1960–1968, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Presidentin valitsijamies 1982 ja 1988
Mannerheim-museon intendentti 1966–1969
Eteläsuomalaisen osakunnan kuraattori 1963–1966, inspehtori 1976–1986, kunniajäsen
Lukuisien tiedesäätiöiden ja –yhdistysten sekä ruotsalaisten akatemioiden jäsen ja puheenjohtaja

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Kunnianosoituksia
Kunniatohtori 1989, Uppsalan yliopisto
Kunniatohtori 2006, Greifswaldin yliopisto
Suomen Leijonan K 1980
Suomen Valkoisen Ruusun K I 1990
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajiston merkki purppuranauhassa 2001
Ruotsin Pohjantähti-ritarikunnan komentaja
Ranskan Kunnialegioonan ritari 1996 ja upseeri 2015
Suomen Historiallisen Seuran, Suomen Tiedeseuran, Svenska Litteratursällskapetin ja Uppsalan Stockholms Nationin kunniajäsen

Kuva: Laura Malmivaara/Kustannusosakeyhtiö Siltala
Teksti: Matti Klinge, Kaija Hartikainen (toim.)

 

Tiedettä ja kulttuuria kirjoissa ja kansissa

Emeritusprofessori Matti Klinge on yksi Suomen tuotteliaimmista julkaisijoista. Tieteellisten tekstien lisäksi hän on kirjoittanut runsaasti lehtiartikkeleita ja kolumneja.

– Aloitin kirjoittamisen 1950-luvulla Eteläsuomalaiseen   ja Ylioppilaslehteen, seuraavalla vuosikymmenellä Uuteen Suomeen ja etenkin kulttuuriaikakauslehti Valvojaan. Lisäksi olen kirjoittanut paljon Historialliseen Aikakauskirjaan,  ja olin pitkään Hufvudstadsbladetin  kolumnisti.

Klingen journalistinen toiminta on jatkunut vuodesta 1999 vuosittain julkaisemissaan intellektuaalisissa päiväkirjoissa. Parhaillaan nide XVII on jo pitkällä ja ilmestyy syksyllä 2015.

"Tanskan sää". Kirjanjulkaisutilaisuus 2011​. Kuva : Mika Federley​​​
"Tanskan sää". Kirjanjulkaisutilaisuus 2011​. Kuva : Mika Federley​​​

– Tieteellinen läpimurtoni tapahtui 1967–1968, jolloin julkaisin neliosaisen ylioppilaita nimenomaan kansalaisina käsittelevän kirjasarjan. Teoksen yksi osa oli väitöskirjani Kansalaismielen synty. Sain koko sarjan julkaistuksi myös ruotsiksi nimellä Studenter och idéer.

Klinge on onnistunut saamaan lähes kaikki tärkeimmät kirjansa käännetyiksi ruotsiksi ja osittain myös muille kielille. Hän on myös kirjoittanut runsaasti ruotsiksi.

– Paksuja kirjojani on julkaistu myös saksaksi, venäjäksi ja englanniksi. Näitä monivuotisen työn tuloksia ovat etenkin kolmiosainen yliopistomme historia (1987–1990, kokonaan ruotsiksi, paksuina lyhyempinä versioina saksaksi ja englanniksi), 1800-luvun historiaa käsittelevä Keisarin Suomi, eurooppalaisaiheinen Porvariston nousu ja tuoreimpana kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi, ilmestynyt Pääkaupunki. Helsinki ja Suomen valtio 2012. Historiankirjoituksen historiaa käsittelevä teokseni on julkaistu suomeksi ja englanniksi.

Emeritusprofessori Klingelle itselleen hyvin tärkeä kirja on ”modernin projektia periferiassa” kahdensadan vuoden ajalta käsittelevä Iisalmen ruhtinaskunta (2006). Se ilmestyy piakkoin myös ruotsiksi. Laajojen teosten rinnalla Klinge on kirjoittanut myös suppeampia kirjoja: niidenkin sarja on pitkä ja alkaa taskukirjan muotoisesta Vihan veljistä valtiososialismiin 1972.

– Aika lailla huomiota, myös Virossa, herätti Muinaisuutemme merivallat, jonka julkaisin vuonna 1983. Tunnetuin suppea kirjani on Lyhyt Suomen historia, joka vuodesta 1977 on vähän eri nimillä ilmestynyt noin 20 kielellä ja kaikkiaan yli 200 000 kappaleen jatkuvasti uudistettuina painoksina. Sen eräänlainen rinnakkaisteos on samoin monilla kielillä julkaistu Itämeren maailma, jota pidän yhtenä tärkeimmistä. Se on saavuttanut mainetta etenkin Saksassa.

Emeritusprofessori Matti Klinge on selvästi se suomalainen historioitsija, jonka teoksia on eniten käännetty. Hänellä on Suomen ulkopuolella etenkin Ruotsissa huomattava lukijakunta. Kiinnostus johtuu Klingen mukaan siitä, että Ruotsi on Suomi-kiinnostuksen kannalta ylivoimaisesti tärkein ulkomaa.

 

 

 

Takaisin