Emeritusprofessori Matti Klinge on yksi Suomen tuotteliaimmista julkaisijoista. Tieteellisten tekstien lisäksi hän on kirjoittanut runsaasti lehtiartikkeleita ja kolumneja.

– Aloitin kirjoittamisen 1950-luvulla Eteläsuomalaiseen   ja Ylioppilaslehteen, seuraavalla vuosikymmenellä Uuteen Suomeen ja etenkin kulttuuriaikakauslehti Valvojaan. Lisäksi olen kirjoittanut paljon Historialliseen Aikakauskirjaan,  ja olin pitkään Hufvudstadsbladetin  kolumnisti.

Klingen journalistinen toiminta on jatkunut vuodesta 1999 vuosittain julkaisemissaan intellektuaalisissa päiväkirjoissa. Parhaillaan nide XVII on jo pitkällä ja ilmestyy syksyllä 2015.

– Tieteellinen läpimurtoni tapahtui 1967–1968, jolloin julkaisin neliosaisen ylioppilaita nimenomaan kansalaisina käsittelevän kirjasarjan. Teoksen yksi osa oli väitöskirjani Kansalaismielen synty. Sain koko sarjan julkaistuksi myös ruotsiksi nimellä Studenter och idéer.

Klinge on onnistunut saamaan lähes kaikki tärkeimmät kirjansa käännetyiksi ruotsiksi ja osittain myös muille kielille. Hän on myös kirjoittanut runsaasti ruotsiksi.

– Paksuja kirjojani on julkaistu myös saksaksi, venäjäksi ja englanniksi. Näitä monivuotisen työn tuloksia ovat etenkin kolmiosainen yliopistomme historia (1987–1990, kokonaan ruotsiksi, paksuina lyhyempinä versioina saksaksi ja englanniksi), 1800-luvun historiaa käsittelevä Keisarin Suomi, eurooppalaisaiheinen Porvariston nousu ja tuoreimpana kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi, ilmestynyt Pääkaupunki. Helsinki ja Suomen valtio 2012. Historiankirjoituksen historiaa käsittelevä teokseni on julkaistu suomeksi ja englanniksi.

Emeritusprofessori Klingelle itselleen hyvin tärkeä kirja on ”modernin projektia periferiassa” kahdensadan vuoden ajalta käsittelevä Iisalmen ruhtinaskunta (2006). Se ilmestyy piakkoin myös ruotsiksi. Laajojen teosten rinnalla Klinge on kirjoittanut myös suppeampia kirjoja: niidenkin sarja on pitkä ja alkaa taskukirjan muotoisesta Vihan veljistä valtiososialismiin 1972.

– Aika lailla huomiota, myös Virossa, herätti Muinaisuutemme merivallat, jonka julkaisin vuonna 1983. Tunnetuin suppea kirjani on Lyhyt Suomen historia, joka vuodesta 1977 on vähän eri nimillä ilmestynyt noin 20 kielellä ja kaikkiaan yli 200 000 kappaleen jatkuvasti uudistettuina painoksina. Sen eräänlainen rinnakkaisteos on samoin monilla kielillä julkaistu Itämeren maailma, jota pidän yhtenä tärkeimmistä. Se on saavuttanut mainetta etenkin Saksassa.

Emeritusprofessori Matti Klinge on selvästi se suomalainen historioitsija, jonka teoksia on eniten käännetty. Hänellä on Suomen ulkopuolella etenkin Ruotsissa huomattava lukijakunta. Kiinnostus johtuu Klingen mukaan siitä, että Ruotsi on Suomi-kiinnostuksen kannalta ylivoimaisesti tärkein ulkomaa.