Kokoomuspuolueen perustaja
Yliopistollisen hallintouransa alkuvaiheessa Hugo Suolahti innostui myös politiikasta. Lyhyestä kestostaan huolimatta Suolahden poliittinen ura oli hyvin merkittävä. Lue lisää »
Hae artikkeleita
32 hakutulosta haulle: kansanedustaja
Germaanisen sanastotutkimuksen alkusykäys
Hugo Suolahti polveutui hämäläisestä Palander-pappissuvusta. Suku oli vaikuttanut Hämeen seudulla 1600-luvulta asti, mutta Suolahden isä oli venäjän ja saksan kielen opettaja Hämeenlinnan lyseossa. Suolahti valmistui sieltä ylioppilaaksi vuonna 1892 ja kirjoittautui saman tien opiskelijaksi Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon. Lue lisää »
Yliopisto, koti
Yliopisto on jokaisen ajattelevan ihmisen koti. Tuomas Heikkilälle perheineen tämä on totta myös konkreettisesti, sillä hänet kutsuttiin vuonna 2006 Helsingin yliopiston Tiedemies-kunniakodin haltijaksi. Kyse on yliopiston professori Ernst Nevanlinnan ja rouva Ines Nevanlinnan testamenttilahjoituksena vuonna 1963 saamasta asunnosta, jonka käyttöä pariskunnan testamentti säätelee. Yliopisto kutsuu lahjoituksen sääntöjen mukaan asunnon haltijaksi ansiokkaimmaksi katsomansa, tietyt ehdot täyttävän tiedemiehen (tai -naisen), jolla tulee olla edustamalleen tieteelle todella uutta ja edistävää annettavaa. Lue lisää »
Eduskuntavuodet opettivat kuuntelua ja tappioiden käsittelyä
Anni Sinnemäki valittiin kansanedustajaksi 25-vuotiaana, vuonna 1999. Eduskunnassa Vihreiden edustajana vierähti kaikkiaan melkein 16 vuotta. Eduskuntavuosina Sinnemäki pääsi katsomaan politiikan maailmaa monista tehtävistä käsin: rivikansanedustajana, oman eduskuntaryhmänsä puheenjohtajana, puolueensa puheenjohtajana ja työministerinä. Lue lisää »
Ylen haastattelussa
Outi Alanko-Kahiluoto on ainoa helsinkiläinen vihreä kansanedustaja, joka asuu kantakaupungin ulkopuolella. Häntä huolestuttaa kansan jakautuminen kahtia, voittajiin ja häviäjiin. Miten Alanko-Kahiluoto turvaisi kansalaisten hyvinvointipalvelut tämän päivän Suomessa? Toimittaja Tapio Pajunen. Lue lisää »
Lama-ajan opiskelija tarttui töihin
Anni Sinnemäki aloitti opinnot Helsingin yliopistossa heti lukion jälkeen, vuonna 1992. Hän opiskeli pääaineenaan venäjän kirjallisuutta ja… Lue lisää »
Helsingin apulais-kaupunginjohtaja unelmoi kasvusta ja kaupunkibulevardeista
Anni Sinnemäki aloitti Helsingin apulaiskaupunginjohtajan tehtävässä tammikuussa 2015. Hän johtaa kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa. Siihen kuuluu esimerkiksi kaupungin kaavoitus ja maankäytön suunnittelu, rakennusvalvonta ja asuntopolitiikka. Lue lisää »
Naiset politiikassa – keskustelusarjan haastattelu
Marjatta Väänänen Hannu Lehtilän haastattelussa 17.7.2014. Lue lisää »
”Äidinpalkasta” kotihoidontukeen
Poliitikkona Marjatta Väänänen muistetaan kotihoidon tuen puolestapuhujana. Hän kertoo saaneensa idean niin kutsutusta ”äidinpalkasta” jo 1950-luvulla ollessaan itse kotona ja freelancerina kolmen pienen lapsen kanssa. 1950- ja 1960-luvuilla päiväkoteja oli vielä vähän ja ne oli tarkoitettu vain pahimpaan tarpeeseen. Kaikki merkit kuitenkin viittasivat niiden yleistymiseen, jolloin äidillä olisi parempi mahdollisuus käydä ansiotyössä. Lue lisää »
Ay-aktiivista kansalaisaktiiviksi
En koskaan suunnitellut ryhtyväni poliitikoksi. Minulla ei ole minkäänlaista kokemusta opiskelijapolitiikasta tai poliittisista nuorisojärjestöistä. Liityin Vihreisiin keväällä 2004, haaveena päästä vaikuttamaan Itä-Helsingin kehnosti rahoitettuihin peruspalveluihin. Yllättäen tulin valituksi valtuustoon ensimmäisellä yrittämällä. Sama toistui kevään 2007 eduskuntavaaleissa. Lue lisää »
Modernismista poliittisiin äärilaitoihin
Karjalassa Kivennavan kylässä vuonna 1903 syntynyt Olavi Paavolainen aloitti oppikoulunsa Viipurissa, mutta perhe muutti Helsinkiin Pekka-isän noustessa kansanedustajaksi Nuorsuomalaisen Puolueen listoilta. Karjalalla tuli kuitenkin olemaan suuri vaikutus kirjailijan elämään ja Paavolainen kutsuikin itseään sata prosenttisesti karjalaiseksi. Lue lisää »
Työväenopiston kehittäjä
Zachris Castrén kuului kansanvalistusseuran johtokuntaan 1900-luvun alusta lähtien ja toimi sen puheenjohtajana vuodesta 1919 lähtien lähes kahdenkymmenen vuoden ajan aina kuolemaansa saakka. Lisäksi hänet valittiin vuonna 1914 vasta vuotta aiemmin perustetun Helsingin suomenkielisen työväenopiston johtoon. Castrén hyväksyi niin sanotun tannerilaisen elinolojen kehittämiseen tähtäävän sosialismin, mutta vastusti vallankumouksellista toimintaa. Hän katsoi, että pyrkimykset luokkajaon täydelliseksi poistamiseksi johtaisivat lopulta sosialistisen diktatuurin syntymiseen. Lue lisää »
Liberaali suunnannäyttäjä
Zachris Castrén syntyi Oulussa varakkaaseen ja vaikutusvaltaiseen kauppiasperheeseen. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa uskonnonfilosofiaa ja siveysoppia jatkaen opintojaan useissa eurooppalaisissa yliopistoissa. Castrén toimi aktiivisesti yliopistossa ja hänet valittiin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi 1900-luvun vaihteessa. Lue lisää »
Lakien kautta itsenäisyyteen
Leo Mechelin kirjautui Helsingin yliopistoon heti suoritettuaan ylioppilastutkinnon. Hän oli kiinnostunut humanistisista aineista, etenkin estetiikasta ja kirjallisuudesta, mutta päätyi tekemään saman ratkaisun kuin J.K. Paasikivi ja P.E. Svhinhufvud hieman myöhemmin: hän vaihtoi ensimmäisen tutkinnon jälkeen lakiopintojen pariin virkamiesuran toivossa. Oikeustieteen opinnot muodostivatkin hänen myöhemmille kannanotoilleen merkittävän perustan. Opiskelupiireissä Mechelinillä oli hyvä maine. Lue lisää »
Yhdessä elämässä monta uraa
“Suomenruotsalainen, yläluokkainen eurooppalainen intellektuelli pienessä pohjoisessa provinssivaltiossa”, kirjailija ja toimittaja Juha Itkonen kuvailee Jörn Donneria Imagen artikkelissa. Itkosen mielestä Donnerissa on myös kansalliseen omakuvaamme sopivia piirteitä, kuten äreys, kiukkuisuus, omapäisyys sekä “lähes mielipuolinen sitkeys ja järjetön työtahti”. Lue lisää »
Vähäosaisten ja sotainvalidien asialla
Jenny af Forselles kirjautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon opiskelemaan kirjallisuustiedettä vuonna 1896. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1899, ja vuotta myöhemmin hänet promovoitiin maisteriksi. Af Forselles liittyi ensimmäisten suomalaisten naistohtorien joukkoon vuonna 1904. Lue lisää »
Akateemisia vaikuttajanaisia
Keväällä 1921 Helsingfors svenska flickskolan englannin kielen lehtori – sittemmin rehtori – Carin Rosenius kutsui koolle ensimmäisen Suomen akateemisesti sivistyneitten naisten yhdistyksen kokouksen. Ajatuksen hän oli saanut vietettyään aikaa kevään 1921 Lontoon International Federation of University Women -konferenssin osallistujien kanssa. Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin tohtori Jenny af Forselles. Lue lisää »
Kaupunkilainen poliitikko
Helsingissä syntynyt ja kasvanut Uno Lindelöf oli sydämeltään kaupunkilainen eikä hän viihtynyt suvun kesänviettopaikassa Kuusisaaren luonnossa. Uno asui yhdessä veljensä matematiikan professori Ernst Lindelöfin kanssa Helsingin Hietalahden rannassa. Lue lisää »
Filologi ja anglisti
Uno Lindelöf tuli perheestä, jossa oli vahva matemaattinen perinne. Hänen isänsä oli matematiikan professori Lorenz Lindelöf ja hänen vanhemmasta veljestä Ernst Lindelöfistä tuli myöhemmin niin ikään matematiikan professori. Uno oli kuitenkin jo varhain kiinnostunut englannin kielestä ja kirjoittaessaan ylioppilaaksi vuonna 1885 hän suoritti ylimääräisenä englannin kielen, jota ei koulussa opetettu. Lue lisää »
Historian opinnoista on hyötyä politiikassa
Vuoden 2004 alussa silloinen Jussi Niinistön tuttu, nykyinen hyvä ystävä ja kollega, Timo Soini pyysi häntä mukaan politiikkaan, Perussuomalaisten riveihin. Lue lisää »