Jenny af Forselles kirjautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon opiskelemaan kirjallisuustiedettä vuonna 1896. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1899, ja vuotta myöhemmin hänet promovoitiin maisteriksi. Af Forselles liittyi ensimmäisten suomalaisten naistohtorien joukkoon vuonna 1904. Hänen väitöskirjansa A. N. Clewberg-Edelcrantz och hans omgifning (1903) käsitteli vapaaherra Abraham Niclas Edelcrantzia runoilijana ja kulttuurielämän vaikuttajana 1800-luvun vaihteen molemmin puolin.

Valmistuttuaan af Forselles ryhtyi opettajaksi, kuten monet muutkin aikalaiset akateemisesti koulutetut naiset. Hän aloitti ruotsin, historian ja saksan opettajana Privata svenska flickskolan i Helsingforsissa vuonna 1905, ja jatkoi tehtävässä aina vuoteen 1937 saakka. Opettajantyölle omistautuminen teki hänestä arvostetun ja merkittävän naisvaikuttajan etenkin Helsingin ruotsinkielisten parissa.

Tieteellistä työtään af Forselles jatkoi vielä muutaman vuoden ajan, toimittamalla Elias Lönnrotin ruotsinkielisiä kirjoituksia. Tuloksena Svenska litteratursällskapet i Finland julkaisi vuosina 1908 ja 1911 teokset Elias Lönnrots Svenska skrifter utgifna af Jenny af Forselles, osat 1 ja 2. Tieteelliset työt jäivät sivuun, kun af Forselles suuntautui politiikkaan.

Poliittinen ura alkoi valinnalla Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajaksi vuoden 1909 valtiopäiville. Akateeminen koulutus ja opettajanammatti toivat af Forsellesille paikan eduskunnan sivistysvaliokunnassa. Hänen tärkeimmät tavoitteensa eduskuntatyössä olivat sosiaalilainsäädännön uudistaminen ja koululaitoksen – erityisesti yksityiskoulujen – tukeminen ja kehittäminen. Kansanedustajana af Forselles toimi vuoteen 1917 asti, jonka jälkeen keskittyi paikallispolitiikkaan Helsingin kaupunginvaltuustossa sekä sosiaalityöhön ja naisten aseman edistämiseen.

Sisällissodan jälkeen af Forselles osallistui aktiivisesti vuonna 1920 perustetun Mannerheimin lastensuojeluliiton työhön. Hän oli mukana organisoimassa vähäosaisten lapsille kerhoja ja kesäleirejä, joilla vietti monet kesät, kun perhevelvoitteita ei ollut. Yhteistyössä Helsingin partiolaisten kanssa hän järjesti vuosina 1920–1938 joulukeräyksen kaupungin köyhälistön hyväksi.

Valkoisen puolen sotainvalidienkin puolesta af Forselles teki työtä sisällissodan jälkeen. Hänellä oli merkittävä rooli Porvoon saariston sisällissodan invalidien kesäkodin perustamisessa, ja hän oli myös aloitteentekijä kun Kyyhkylän kartanoon vuonna 1927 perustettiin sotaveteraanien invalidikoti. Kyyhkylässä toimii edelleen kuntoutuskeskus.

Lähteet

• Aura Korppi-Tommola, Forselles, Jenny af, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 17.7.2015. Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.
• Jenny Forselles, Entiset kansanedustajat 1907–2014. Viitattu 17.7.2015.
• Historian havinaa, Kyyhkylän kartanon verkkosivut. Viitattu 17.7.2015.
• MLL:n historia, Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivut. Viitattu 17.7.2015.