Ylen Elävä Arkisto: Raatteen tien taistelusta uutta tulkintaa
Teemu Keskisarjan syksyllä 2012 julkaistu tutkimus kyseenalaisti taistelun ympärille syntyneitä myyttejä. Lue lisää »
Hae artikkeleita
28 hakutulosta haulle: tulkinta
Miksi ihmiset eivät ymmärrä toisiaan?
Väitetään, että maailman suurin ongelma on se, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Se johtaa pieniin kömmähdyksiin arkielämässä ja vakaviin konflikteihin kansojen välillä. Eroavuudet ihmisten maailmankuvissa lisäävät väärinymmärryksen riskiä. Siksi kulttuurienvälinen dialogi on taitolaji. Toisaalta arkikeskustelussa tuttujen ihmisten kanssa väärinymmärryksiä tapahtuu enemmän kuin kommunikaatiossa ulkomaalaisten kanssa. Selityksiä tulee etsiä kielen ohella ihmisen käyttäytymisen motiiveista ja aivojen toiminnan rajoituksista. Lue lisää »
Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta
Opintojen alkuvaiheen muistoihin kuuluvat professori Lars Petterssonin legendaariset luennot keskiaikaisista kirkoista ja linnoista, joilla hän salapoliisin lailla jäljitti Hattulan kirkkomaalausten vaakunakilpien salaisuutta tai Viipurin linnan tornien aukotusta Viipurin pamauksen kuvausten perusteella. Keltanokalle professorin huolellisiin lähdetutkimuksiin pohjautuvat metodit ja ajoittain hyvinkin luova ja hulvaton tulkinta antoivat osviittaa mitä tiede parhaimmillaan voi olla – jännittävää ja hauskaa! Henrik Liliuksen luennoilla oppi klassisen arkkitehtuurin tiukkaa analyysiä ja Riitta Nikula innosti 1900-luvun arkkitehtuurin äärelle. Lue lisää »
Sylvian joululaulu
Karl Collanin ehdottomasti tunnetuin teos on Sylvian joululaulun sävellys vuodelta 1855. Tarjoamme tässä artikkelissa kuunneltavaksi neljä erilaista sovitusta kauneimmaksi suomalaiseksi joululauluksi useita kertoja valitusta klassikosta. Laulun sanat ovat Zacharias Topeliuksen runosta. Muihin Topeliuksen runoista tehtyihin joululauluihin voi tutustua Topeliuksen 375 humanistia -esittelyssä. Lue lisää »
Tietokirjallisuus sai professorin
Pirjo Hiidenmaa aloitti 1.1.2015 tietokirjallisuuden tutkimuksen ja tietokirjoittamisen professorina tiedekuntamme suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksella. Lue lisää »
Darwin, banaanikärpäset ja keskiaikaiset tekstit
Tuomas Heikkilä on vuodesta 2005 lähtien johtanut yhdessä tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin kanssa tutkimusryhmää, joka on kehittänyt uusia tietokoneavusteisia työkaluja humanistitutkijoitten tarpeisiin. Lue lisää »
Haaveeni
Haaveilen, että Helsingin yliopisto säilyisi sivistysyliopistona. Sellaiseen uskoin tulevani, kun aloitin opintoni kohta 50 vuotta sitten. Sellaisessa koen myös olleeni – ainakin ajoittain. Lue lisää »
Antti Nylénistä muualla verkossa
"Antti Nylén survoo pääministeri Stubbin taidelausetta ", Kulttuurin välikysymys (TV), Yle 13.3.2015. "Kuitenkin luovatyö eroaa muusta t… Lue lisää »
Vapaa kirjailija
Göran Schildt valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1943. Samana vuonna julkaistiin myös hänen esikoisromaaninsa Önskeleken, jonka kehyskertomus sijoittuu talvisodan rintamalle ja kertomus on tarina kahden nuoren suhteesta toisiinsa ja Italiaan. Lue lisää »
Alkuperäiskansojen tieto ja kulttuuriperintö
Monet alkuperäiskansat asuttavat ympäristöjä, jotka kuuluvat biodiversiteetiltään maailman rikkaimpiin. Alkuperäiskansat asuttavat 85 % maapallon suojelluiksi nimetyistä alueista. Näiden alueiden säilyminen pitää yllä luonnon monimuotoisuutta ja vaikuttaa maailmanlaajuisesti ilmasto-olosuhteisiin. Lue lisää »
Kirjailija ja professori
Maanviljelystalouden professori Karl Enckell ja hänen vaimonsa, voimistelun opettaja Vesta Charlotta Edgren eivät ehkä arvanneetkaan, että heidän neljästä pojastaan kolme, Olof, Torger (1901–1991) ja Rabbe (1903–1974), tulisivat vaikuttamaan näkyvästi nuoren Suomen tasavallan kulttuurikenttään kirjallisuuden ja kuvataiteen aloilla. Lue lisää »
Heureka!
Ahkeralla tutkijalla tuskin on urallaan kovinkaan monta räjähtävää hetkeä, jolloin pitkään työstetty ongelma yhtäkkisesti ratkeaa. Itselleni sellainen hetki koitti 6. maaliskuuta 1989. Mutta ensin taustat. Lue lisää »
Haaveeni
Haaveeni koskee kirjoittamista. Kiinnostuin kirjallisuudesta ja tekstin tuottamisesta jo nuorukaisena. Kahlasin teini-iässä maailmankirjallisuuden klassikoita ja haaveilin kirjailijan urasta. Haluaisin jossain vaiheessa toteuttaa tämän haaveen ja kunnostautua fiktion saralla. Lue lisää »
Tieteelliset asiantuntijatehtävät
Pirkko Nuolijärvi on toiminut väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten ohjaajana, esitarkastajana ja opponenttina. Lisäksi hän on ollut asiantuntijana yliopistovirkojen täyttöprosesseissa. Lue lisää »
Tulkkauksen kasvava tarve
Helsingissä puhuttiin kesällä 2015 jo toistasataa kieltä. Tulkkauksen tarve on Erja Tenhonen-Lightfootin mukaan koko ajan nousussa. Tulkkaus voidaan jakaa tilanteen perusteella neljään eri tilannetyyppiin: asioimis-, oikeus-, konferenssi- ja neuvottelutulkkaukseen. Lue lisää »
Onko kaunokirjallisuudella kieltä?
Halusin tehdä oman graduni kirjallisuuden kielestä ja mieluiten sellaisesta kirjailijasta, jonka kieltä pidettiin vaikeana. Valitsin Volter Kilven, jota 1970–80-lukujen vaihteessa ei juuri tutkittu. (Sen jälkeen sitäkin enemmän!) Kilven kieli teki minusta lingvistin eikä se ole vuosien varrella päästänyt minusta kokonaan otettaan. Lue lisää »
Lukijasta tekijäksi
Olin perheen iltatähti jolle luettiin lapsena paljon, ja olen itse lukenut paljon lukemaan opittuani. Lukeminen siivitti kertomista – suullinen ilmaisu oli minulle helppoa. Minulla oli onni saada ensin Lahden tyttölyseossa ja sitten Sysmän yhteiskoulussa opettajia (Väinö Kamu ja Aila Simula), jotka kannustivat sekä lukemaan että kirjoittamaan. Harrastin teininä näyttelemistä, pyrin ylioppilaaksi kirjoitettuani teatterikouluunkin, pääsemättä. Sain ylioppilasaineesta arvosanan laudatur+ ja pääsin syksyllä 1967 Helsingin yliopistoon lukemaan sekä äidinkieltä että kotimaista kirjallisuutta ja fonetiikkaa. Lue lisää »
Neljä hyllymetriä
Minulta on monesti kysytty miksi en kirjoita ”jotain omaa”. Vastaan että kaikki suomennokseni ovat omaa tuotantoani. Suomentajan tärkein työkalu on suomen kieli. Kääntäjä tuottaa lähdekielestä äidinkielelleen kirjallisuutta, jonka pitää täyttää samat laadulliset ja taiteelliset vaatimukset kuin suomalaisen kirjailijan tuotosten. Hyvää suomennosta lukee ajattelematta alkukieltä. Lue lisää »
Kielen voima, valta ja vapaus
Pirjo Kukkonen on ensimmäinen ruotsin kielen kääntämisen professori niin Suomessa kuin maailmallakin. Kääntäminen on samalla niin pitsinnypläystä kuin laajojen asioiden hallintaa. Vasta kun kääntäjä tai käännöstutkija luupillaan alkaa tarkastella käännettävää tai tutkittavaa tekstiä, paljastuvat tekstin pienimmätkin piilossa olevat merkitykset. Kääntäminen on tiedon arkeologiaa, uteliaisuutta, salapoliisina olemista, etsimistä ja löytämistä. Lue lisää »
Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen vuorovaikutukseen niin opiskelijana kuin opettajana. Sen vuoksi parhaita muistoja on kertynyt kohtuullisen runsaasti, kuten myös muita tunneskaalan elämyksiä. Lue lisää »