28 hakutulosta haulle: tulkinta

Tietokirjallisuus sai professorin

Pirjo Hiidenmaa aloitti 1.1.2015 tietokirjallisuuden tutkimuksen ja tietokirjoittamisen professorina tiedekuntamme suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksella. Lue lisää »

Haaveeni

Haaveilen, että Helsingin yliopisto säilyisi sivistysyliopistona. Sellaiseen uskoin tulevani, kun aloitin opintoni kohta 50 vuotta sitten. Sellaisessa koen myös olleeni – ainakin ajoittain. Lue lisää »

Antti Nylénistä muualla verkossa

"Antti Nylén survoo pääministeri Stubbin taidelausetta ", Kulttuurin välikysymys (TV), Yle 13.3.2015. "Kuitenkin luovatyö eroaa muusta t… Lue lisää »

Vapaa kirjailija

Göran Schildt valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1943. Samana vuonna julkaistiin myös hänen esikoisromaaninsa Önskeleken, jonka kehyskertomus sijoittuu talvisodan rintamalle ja kertomus on tarina kahden nuoren suhteesta toisiinsa ja Italiaan. Lue lisää »

Alkuperäiskansojen tieto ja kulttuuriperintö

Monet alkuperäiskansat asuttavat ympäristöjä, jotka kuuluvat biodiversiteetiltään maailman rikkaimpiin. Alkuperäiskansat asuttavat 85 % maapallon suojelluiksi nimetyistä alueista. Näiden alueiden säilyminen pitää yllä luonnon monimuotoisuutta ja vaikuttaa maailmanlaajuisesti ilmasto-olosuhteisiin. Lue lisää »

Onko kaunokirjallisuudella kieltä?

Halusin tehdä oman graduni kirjallisuuden kielestä ja mieluiten sellaisesta kirjailijasta, jonka kieltä pidettiin vaikeana. Valitsin Volter Kilven, jota 1970–80-lukujen vaihteessa ei juuri tutkittu. (Sen jälkeen sitäkin enemmän!) Kilven kieli teki minusta lingvistin eikä se ole vuosien varrella päästänyt minusta kokonaan otettaan. Lue lisää »

Lukijasta tekijäksi

Olin perheen iltatähti jolle luettiin lapsena paljon, ja olen itse lukenut paljon lukemaan opittuani. Lukeminen siivitti kertomista – suullinen ilmaisu oli minulle helppoa. Minulla oli onni saada ensin Lahden tyttölyseossa ja sitten Sysmän yhteiskoulussa opettajia (Väinö Kamu ja Aila Simula), jotka kannustivat sekä lukemaan että kirjoittamaan. Harrastin teininä näyttelemistä, pyrin ylioppilaaksi kirjoitettuani teatterikouluunkin, pääsemättä. Sain ylioppilasaineesta arvosanan laudatur+ ja pääsin syksyllä 1967 Helsingin yliopistoon lukemaan sekä äidinkieltä että kotimaista kirjallisuutta ja fonetiikkaa. Lue lisää »

Neljä hyllymetriä

Minulta on monesti kysytty miksi en kirjoita ”jotain omaa”. Vastaan että kaikki suomennokseni ovat omaa tuotantoani. Suomentajan tärkein työkalu on suomen kieli. Kääntäjä tuottaa lähdekielestä äidinkielelleen kirjallisuutta, jonka pitää täyttää samat laadulliset ja taiteelliset vaatimukset kuin suomalaisen kirjailijan tuotosten. Hyvää suomennosta lukee ajattelematta alkukieltä. Lue lisää »

Shamanismi ei ole samanlaista kaikilla kansoilla

Kun Mircea Eliaden ranskankielinen shamanismia koskeva teos käännettiin englanniksi vuonna 1964, syntyi länsimaissa shamaanikirjallisuuden aalto. Populaarikirjojen lukijat olivat muuttuneen tietoisuuden tiloista kiinnostuneita nuoria. Shamanismista oli kuitenkin kirjoitettu jo parin vuosisadan ajan. Lue lisää »

Zacharias Topelius runoutta sävellettynä

Useat suomalaisten rakkaimmista joululauluista ovat sävellyksiä Zacharias Topeliuksen runoista. Näitä ovat muun muassa Varpunen jouluaamuna ja virsi En etsi valtaa, loistoa. Artikkeliin olemme koonneet muutamia Topeliuksen runouteen perustuvia sävellyksiä. Lue lisää »

Itkuvirsitutkimuksesta naistutkimukseen

Kirjallisen kulttuurin eurooppalaisten perinteiden omaksumisen ja tutkimuksen rinnalle kehittyi Suomessa 1800-luvun kuluessa uusia tutkimusaloja, joiden kohteena on kansanomainen, omakielinen kulttuuri. Tätä tutkimusta tarvittiin suomalaisten juurien selvittämiseksi ja suomalaisen kansakunnan kehittymisen tueksi. Tutkimuksen lähtökohdat erosivat kirjallisiin lähteisiin perustuvasta klassisesta humanistisesta tutkimuksesta, koska aineistot oli kerättävä kirjaimellisesti ”kansan suusta”, eikä niitä juuri löytynyt kirjastojen tai arkistojen hyllyiltä. Lue lisää »

Kaikki on käännöstä

Kun kääntämistä tarkastellaan omana taiteenlajinaan, unohtuu helposti, että se on loppujen lopuksi vain osa prosessia, jossa tajunnan sisältöjä siirretään. Jo pelkän ajattelun voi nähdä kääntämisenä – siinähän havainnoista, tunteista, arvostuksista, muistoista jne. muodostetaan jatkumoita ja hahmoja, joille on mahdollista antaa erilaisten välineiden avulla kielellisiä, kuvallisia, musiikillisia ym. ilmiasuja. Niitä tulkitaan, siis käännetään, jo ennen kuin ne ovat saaneet aineellisen muodon. Lue lisää »

Rakkain työsarka

Kotimaista kirjallisuutta Helena Ruuska alkoi opiskella 19-vuotiaana ja sillä tiellä hän on edelleenkin. Opettamisen ohella Ruuska on vuosien varrella kirjoittanut kirjallisuuskritiikkejä Parnassoon, Uuteen Suomeen, Suomen Kuvalehteen ja nyt Helsingin Sanomiin. Lue lisää »

Kääntäminen: odotusten ennakointia ja riskien hallintaa

Keskeinen osa tutkimustyöstäni kohdistuu tällä hetkellä kääntämisen kognitiivisten aspektien analysointiin. Erityisesti pyrin selvittämään, miksi ihmiskääntäjät aina silloin tällöin tuottavat käännöksiä, joiden laatu kauniisti sanottuna jättää toivomisen varaa käännösprosessin aikana tapahtuneiden väärinymmärrysten vuoksi. Miksi ylipäätään ymmärrämme joskus tekstin toisin kuin sen laatija on tarkoittanut? Miksi niin kääntämisen yhteydessä kuin muutenkin tekstejä käytettäessä käy joskus niin, että minun saamani käsitys tekstistä on toinen kuin sinun? Lue lisää »

Tutkimalla irti myyteistä?

Tutkijana olen usein törmännyt myytteihin, joihin en ole löytänyt pitävää pohjaa. Esimerkiksi väitteet kommunistien toisen maailmansodan jälkeisestä yhteiskunnallisesta vaarallisuudesta ja vallankumoushaluista. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Helsingin yliopisto tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen vuorovaikutukseen niin opiskelijana kuin opettajana. Sen vuoksi parhaita muistoja on kertynyt kohtuullisen runsaasti, kuten myös muita tunneskaalan elämyksiä. Lue lisää »

Miksi ihmiset eivät ymmärrä toisiaan?

Väitetään, että maailman suurin ongelma on se, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Se johtaa pieniin kömmähdyksiin arkielämässä ja vakaviin konflikteihin kansojen välillä. Eroavuudet ihmisten maailmankuvissa lisäävät väärinymmärryksen riskiä. Siksi kulttuurienvälinen dialogi on taitolaji. Toisaalta arkikeskustelussa tuttujen ihmisten kanssa väärinymmärryksiä tapahtuu enemmän kuin kommunikaatiossa ulkomaalaisten kanssa. Selityksiä tulee etsiä kielen ohella ihmisen käyttäytymisen motiiveista ja aivojen toiminnan rajoituksista. Lue lisää »