28 hakutulosta haulle: tulkinta

Miksi ihmiset eivät ymmärrä toisiaan?

Väitetään, että maailman suurin ongelma on se, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Se johtaa pieniin kömmähdyksiin arkielämässä ja vakaviin konflikteihin kansojen välillä. Eroavuudet ihmisten maailmankuvissa lisäävät väärinymmärryksen riskiä. Siksi kulttuurienvälinen dialogi on taitolaji. Toisaalta arkikeskustelussa tuttujen ihmisten kanssa väärinymmärryksiä tapahtuu enemmän kuin kommunikaatiossa ulkomaalaisten kanssa. Selityksiä tulee etsiä kielen ohella ihmisen käyttäytymisen motiiveista ja aivojen toiminnan rajoituksista. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Opintojen alkuvaiheen muistoihin kuuluvat professori Lars Petterssonin legendaariset luennot keskiaikaisista kirkoista ja linnoista, joilla hän salapoliisin lailla jäljitti Hattulan kirkkomaalausten vaakunakilpien salaisuutta tai Viipurin linnan tornien aukotusta Viipurin pamauksen kuvausten perusteella. Keltanokalle professorin huolellisiin lähdetutkimuksiin pohjautuvat metodit ja ajoittain hyvinkin luova ja hulvaton tulkinta antoivat osviittaa mitä tiede parhaimmillaan voi olla – jännittävää ja hauskaa! Henrik Liliuksen luennoilla oppi klassisen arkkitehtuurin tiukkaa analyysiä ja Riitta Nikula innosti 1900-luvun arkkitehtuurin äärelle. Lue lisää »

Sylvian joululaulu

Karl Collanin ehdottomasti tunnetuin teos on Sylvian joululaulun sävellys vuodelta 1855. Tarjoamme tässä artikkelissa kuunneltavaksi neljä erilaista sovitusta kauneimmaksi suomalaiseksi joululauluksi useita kertoja valitusta klassikosta. Laulun sanat ovat Zacharias Topeliuksen runosta. Muihin Topeliuksen runoista tehtyihin joululauluihin voi tutustua Topeliuksen 375 humanistia -esittelyssä. Lue lisää »

Darwin, banaanikärpäset ja keskiaikaiset tekstit

Tuomas Heikkilä on vuodesta 2005 lähtien johtanut yhdessä tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin kanssa tutkimusryhmää, joka on kehittänyt uusia tietokoneavusteisia työkaluja humanistitutkijoitten tarpeisiin. Lue lisää »

Kirjailija ja professori

Maanviljelystalouden professori Karl Enckell ja hänen vaimonsa, voimistelun opettaja Vesta Charlotta Edgren eivät ehkä arvanneetkaan, että heidän neljästä pojastaan kolme, Olof, Torger (1901–1991) ja Rabbe (1903–1974), tulisivat vaikuttamaan näkyvästi nuoren Suomen tasavallan kulttuurikenttään kirjallisuuden ja kuvataiteen aloilla. Lue lisää »

Heureka!

Ahkeralla tutkijalla tuskin on urallaan kovinkaan monta räjähtävää hetkeä, jolloin pitkään työstetty ongelma yhtäkkisesti ratkeaa. Itselleni sellainen hetki koitti 6. maaliskuuta 1989. Mutta ensin taustat. Lue lisää »

Tulkkauksen kasvava tarve

Helsingissä puhuttiin kesällä 2015 jo toistasataa kieltä. Tulkkauksen tarve on Erja Tenhonen-Lightfootin mukaan koko ajan nousussa. Tulkkaus voidaan jakaa tilanteen perusteella neljään eri tilannetyyppiin: asioimis-, oikeus-, konferenssi- ja neuvottelutulkkaukseen. Lue lisää »

Kielen voima, valta ja vapaus

Pirjo Kukkonen on ensimmäinen ruotsin kielen kääntämisen professori niin Suomessa kuin maailmallakin. Kääntäminen on samalla niin pitsinnypläystä kuin laajojen asioiden hallintaa. Vasta kun kääntäjä tai käännöstutkija luupillaan alkaa tarkastella käännettävää tai tutkittavaa tekstiä, paljastuvat tekstin pienimmätkin piilossa olevat merkitykset. Kääntäminen on tiedon arkeologiaa, uteliaisuutta, salapoliisina olemista, etsimistä ja löytämistä. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Helsingin yliopisto tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen vuorovaikutukseen niin opiskelijana kuin opettajana. Sen vuoksi parhaita muistoja on kertynyt kohtuullisen runsaasti, kuten myös muita tunneskaalan elämyksiä. Lue lisää »

Tutkimalla irti myyteistä?

Tutkijana olen usein törmännyt myytteihin, joihin en ole löytänyt pitävää pohjaa. Esimerkiksi väitteet kommunistien toisen maailmansodan jälkeisestä yhteiskunnallisesta vaarallisuudesta ja vallankumoushaluista. Lue lisää »

Kääntäminen: odotusten ennakointia ja riskien hallintaa

Keskeinen osa tutkimustyöstäni kohdistuu tällä hetkellä kääntämisen kognitiivisten aspektien analysointiin. Erityisesti pyrin selvittämään, miksi ihmiskääntäjät aina silloin tällöin tuottavat käännöksiä, joiden laatu kauniisti sanottuna jättää toivomisen varaa käännösprosessin aikana tapahtuneiden väärinymmärrysten vuoksi. Miksi ylipäätään ymmärrämme joskus tekstin toisin kuin sen laatija on tarkoittanut? Miksi niin kääntämisen yhteydessä kuin muutenkin tekstejä käytettäessä käy joskus niin, että minun saamani käsitys tekstistä on toinen kuin sinun? Lue lisää »

Rakkain työsarka

Kotimaista kirjallisuutta Helena Ruuska alkoi opiskella 19-vuotiaana ja sillä tiellä hän on edelleenkin. Opettamisen ohella Ruuska on vuosien varrella kirjoittanut kirjallisuuskritiikkejä Parnassoon, Uuteen Suomeen, Suomen Kuvalehteen ja nyt Helsingin Sanomiin. Lue lisää »

Kaikki on käännöstä

Kun kääntämistä tarkastellaan omana taiteenlajinaan, unohtuu helposti, että se on loppujen lopuksi vain osa prosessia, jossa tajunnan sisältöjä siirretään. Jo pelkän ajattelun voi nähdä kääntämisenä – siinähän havainnoista, tunteista, arvostuksista, muistoista jne. muodostetaan jatkumoita ja hahmoja, joille on mahdollista antaa erilaisten välineiden avulla kielellisiä, kuvallisia, musiikillisia ym. ilmiasuja. Niitä tulkitaan, siis käännetään, jo ennen kuin ne ovat saaneet aineellisen muodon. Lue lisää »

Itkuvirsitutkimuksesta naistutkimukseen

Kirjallisen kulttuurin eurooppalaisten perinteiden omaksumisen ja tutkimuksen rinnalle kehittyi Suomessa 1800-luvun kuluessa uusia tutkimusaloja, joiden kohteena on kansanomainen, omakielinen kulttuuri. Tätä tutkimusta tarvittiin suomalaisten juurien selvittämiseksi ja suomalaisen kansakunnan kehittymisen tueksi. Tutkimuksen lähtökohdat erosivat kirjallisiin lähteisiin perustuvasta klassisesta humanistisesta tutkimuksesta, koska aineistot oli kerättävä kirjaimellisesti ”kansan suusta”, eikä niitä juuri löytynyt kirjastojen tai arkistojen hyllyiltä. Lue lisää »

Shamanismi ei ole samanlaista kaikilla kansoilla

Kun Mircea Eliaden ranskankielinen shamanismia koskeva teos käännettiin englanniksi vuonna 1964, syntyi länsimaissa shamaanikirjallisuuden aalto. Populaarikirjojen lukijat olivat muuttuneen tietoisuuden tiloista kiinnostuneita nuoria. Shamanismista oli kuitenkin kirjoitettu jo parin vuosisadan ajan. Lue lisää »

Zacharias Topelius runoutta sävellettynä

Useat suomalaisten rakkaimmista joululauluista ovat sävellyksiä Zacharias Topeliuksen runoista. Näitä ovat muun muassa Varpunen jouluaamuna ja virsi En etsi valtaa, loistoa. Artikkeliin olemme koonneet muutamia Topeliuksen runouteen perustuvia sävellyksiä. Lue lisää »

Neljä hyllymetriä

Minulta on monesti kysytty miksi en kirjoita ”jotain omaa”. Vastaan että kaikki suomennokseni ovat omaa tuotantoani. Suomentajan tärkein työkalu on suomen kieli. Kääntäjä tuottaa lähdekielestä äidinkielelleen kirjallisuutta, jonka pitää täyttää samat laadulliset ja taiteelliset vaatimukset kuin suomalaisen kirjailijan tuotosten. Hyvää suomennosta lukee ajattelematta alkukieltä. Lue lisää »