Tapio Bergholm

Tapio Hannu Antero Bergholm
14.6.1958, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1985, tohtori 1997 (Suomen ja Skandinavian historia), Helsingin yliopisto
Yhteiskuntatieteiden tohtori 2015 (Sosiologia), Itä-Suomen yliopisto

Historiantutkija 2000–2008, Erikoistutkija 2009-, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Visiting Fellow 1990–1991, Industrial Relations Research Unit, University of Warwick (Englanti)
Historiantutkija ja koulutussihteeri 1984–2000, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Suomen historian dosentti 1999-, Itä-Suomen yliopisto
Suomen ja Skandinavian historian dosentti 1998-, Helsingin yliopisto

Kesätöitä, projektitöitä ja sivutoimisia töitä mm. leiriohjaajana, sähkömies-roudarina, elokuvatuottajana, kolumnistina ja luennoitsijana

Toimituskunnan jäsen 2010–2011, Nordic Journal of Working Life Studies
Toimituskunnan jäsen 2008-, International Journal of Maritime History

Eettisen työryhmän jäsen 2013-, Työterveyslaitos
Puheenjohtaja 2012-, Suomen merihistoriallinen yhdistys
Puheenjohtaja 2007–2012, Työelämän tutkimusyhdistys ry
Hallituksen varapuheenjohtaja 2005-, International Commission for Maritime History

Tutkimusteemat
Työmarkkinahistoria, kuljetusalan ja erityisesti satamien historiaa sekä sukupuolijärjestelmän historia

Julkaisut

Palkinnot ja erityissaavutukset
Työväen Perinne – Arbetartraditionin myöntämä Paras työväentutkimus -palkinto 2008 (teoksesta Sopimusyhteiskunnan synty II)

Kuva: Itä-Suomen yliopisto
Tekstit: Tapio Bergholm (Tomas Sjöblom, toim.)

Tutkimalla irti myyteistä?

Tutkijana olen usein törmännyt myytteihin, joihin en ole löytänyt pitävää pohjaa.

Esimerkiksi väitteet kommunistien toisen maailmansodan jälkeisestä yhteiskunnallisesta vaarallisuudesta ja vallankumoushaluista eivät saaneet tukea, kun väitöskirjassani Ammattiliiton nousu ja tuho. Kuljetusalan ammattiyhdistystoiminta ja työmarkkinasuhteiden murros 1944–1949 (1997) paneuduin perusteellisesti kommunistien johtaman ammattiliiton ja Suomen kommunistisen puolueen johdon toimintaan.

Tuoreemmassa sosiologian väitöskirjassani Kaksoissidoksen synty. Suomen työmarkkinasuhteiden toimintatavan muotoutuminen 1944–1969 (2015) tarkastelin nelikantaista tulonjakopolitiikka, jossa valtiovalta, työnantajajärjestöt, maataloustuottajien järjestöt ja ammattiyhdistysliike neuvottelivat, kamppailivat ja sopivat.

Tulkitsen, että Suomen työmarkkinoiden erityispiirteet voi kiteyttää näin:

Valtiovallan toisen maailmansodan vuosista lähtien jatkunut pysyvä kiinnostus, sitkeä puuttuminen ja vahva vaikutusvalta tulonjako- ja erityisesti palkkapolitiikkaan.
Työmarkkinajärjestöjen asteittain vahvistuva suunnittelu-, ohjaus- ja jopa hallintavalta ansiosidonnaisessa sosiaaliturvassa.

Aiemmin on korostettu sitä, että työmarkkinajärjestöt ovat tunkeutuneet parlamentaarisen päätöksenteon tontille. Oma tulkintani lähtee siitä, että on syntynyt vahva yhteiskunnallinen kaksoissidos, kun valtiovalta puuttuu palkkapolitiikkaan ja työmarkkinajärjestöt ovat kiinni eläke- ja työttömyysturvaratkaisuissa.

Kirjoittaja Tapio Bergholm (Tomas Sjöblom, toim.)