20 hakutulosta haulle: suomentaja

Suomentajan tie

Lukiossa Kallion yhteiskoulussa minua opetti legendaarinen Viljo ”Ville” Tervonen, joka herätti intohimon suomen kieleen. Luonnollinen seuraus oli pyrkiä kotikaupunkini yliopistoon Helsinkiin opiskelemaan suomea Lue lisää »

Tunteikas runoilija ja suomentaja

Inkeriläissyntyinen Aale Tynni muutti perheensä kanssa Helsinkiin vuonna 1919. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi pääaineenaan kotimainen kirjallisuus vuonna 1936. Yliopistovuosinaan Tynni harrasti lausuntaa ja näyttämöilmaisua. Häntä kiinnosti erityisesti runoilmaisu ja laudaturtyön aiheena olikin ”Sapfon mitta suomalaisessa runoudessa”. Lue lisää »

Otto Manninen – Spartalainen runoilija

Otto Manninen oli suomalaisen runouden uranuurtaja sekä runouden merkittävä suomentaja. Hänestä tuli aikansa johtava suomalainen keskitetyn ja tiiviin runoustyylin taitaja. Mannisen runoja on kuvailtu muun muassa spartalaisiksi ja tiukoiksi sanasolmuiksi. Lue lisää »

Tomi Huttunen muualla verkossa

Tähän artikkeliin olemme koonneet muutamia Tomi Huttusta koskevia haastatteluja ja muita verkkolinkkejä suomeksi ja venäjäksi. Lue lisää »

Maailmanmatkaajasta kustantajaksi

Kun kirjoitin ylioppilaaksi pienen maalaispaikkakunnan lukiosta, kokemusten nälkä oli niin kova ja moottoritie niin kuuma, etten edes harkinnut opiskelua. Matkustelemaan piti päästä ja nopeasti. Matkustamista ympäri maailman helpotti se, että kansainvälinen punkverkosto piti huolta omistaan. Kaikkialta löytyi yösija, ystäviä ja apua. Lue lisää »

”Lapsuus 100 vuotta sitten 3/3: Tyyni”

Kirjailija ja suomentaja Tyyni Tuulio kertoo lapsuudestaan Yle Radio 1:n Historiasarjoja-ohjelmassa, jonka on toimittanut Virpi Väisänen. Lue lisää »

”Kääntäminen on maailman luonnollisin asia”

Kustannustoimittajan ja kääntäjän suhde on parhaimmillaan luottamussuhde. Kääntäjä-kustannustoimittaja Alice Martinilla on ollut useita kään… Lue lisää »

Nobel-palkittujen kääntäjä

Kun aloitin kiinan opiskelun Helsingin yliopistossa syksyllä 1994, en vielä olisi osannut arvata, että minusta tulee isona kiinalaisen kirjallisuuden suomentaja. Olin kyllä haaveillut suomentajan urasta ja pyrkinyt ja päässytkin opiskelemaan myös englannin kääntämistä. Lukiovuosien unelmissa näin itseni kääntämässä vaikkapa Virginia Woolfia tai Thomas Hardya. Lue lisää »

Tasapainoilua eksoottisen ja kotoisan välillä

Suomentajana joudun usein tasapainoilemaan vieraan ja tutun, eksoottisen ja kotoisan välimaastossa. Kiinalaisen kirjailijan teos on suomalaiselle lukijalle tietysti myös kurkistusikkuna kaukaiseen kulttuuriin ja erilaiseen yhteiskuntaan, mutta se ei saisi olla pelkästään sitä. Lue lisää »

Kirjallisuuden lajeja ja yksittäisiä kirjailijoita

Uransa aikana professori H.K. Riikonen on ollut kiinnostunut myös kirjallisuuden lajien historiasta. Englanniksi julkaistun menippolaista käsittelevän esityksen ohella tuloksena on ollut suppea yleisesitys Mikä on essee? ja Sari Kivistön kanssa kirjoitettu Satiiri Suomessa. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistossa

Olin yliopiston näkökulmasta epäilemättä kamala opiskelija. Opiskelin täysin päämäärättömästi kaikkea mikä kiinnosti, istuin lukemattomilla luennoilla, mutta suoritin kokonaisuuksia vähänlaiseen – toisin sanoen tuhlasin resursseja enkä tainnut pahemmin tuottaa pisteitä. Luin teoreettista filosofiaa, uskontotiedettä, kirjallisuutta, antropologiaa, venäjää, japania ja turkkia, myöhemmin myös matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa maantiedettä. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Parhaat yliopistomuistoni liittyvät samanhenkisiin kavereihin. Tapasimme päärakennuksen aulassa, menimme siitä yhdessä ruokalaan ja kaivoimme laukuista kirjoja toisillemme lainaksi. Kirjoitimme uusista lukemistamme teorioista, naputtelimme Teoriatehdas-ryhmänä tekstejä tiede- ja kulttuurilehtiin, editoimme toistemme esseitä. Se oli loputonta säätöä ja juttelua. Lue lisää »

Kielen ja kirjallisuuden metsässä

Kun aloitin työt käännöskirjallisuuden toimittajana viisitoista vuotta sitten, ajattelin leimallisesti kuin kielentutkija. Olin tehnyt kielihistoriallisen väitöskirjan ja ollut töissä sanakirjatoimittajana, mutta en aina nähnyt metsää puilta. Olin innostunut tarkkuudesta ja vivahteista, ja englannin taitoni oli keskimääräistä parempi, mutta kokonaisuuden hahmottaminen oli vaikeaa. Työ opetti tekijäänsä, ja suomentajat opettivat kokematonta toimittajaa. Lue lisää »

Neljä hyllymetriä

Minulta on monesti kysytty miksi en kirjoita ”jotain omaa”. Vastaan että kaikki suomennokseni ovat omaa tuotantoani. Suomentajan tärkein työkalu on suomen kieli. Kääntäjä tuottaa lähdekielestä äidinkielelleen kirjallisuutta, jonka pitää täyttää samat laadulliset ja taiteelliset vaatimukset kuin suomalaisen kirjailijan tuotosten. Hyvää suomennosta lukee ajattelematta alkukieltä. Lue lisää »

Suomentaminen on vaikeinta…

…mitä voin kuvitella tekeväni. Lue lisää »

Lukijasta tekijäksi

Olin perheen iltatähti jolle luettiin lapsena paljon, ja olen itse lukenut paljon lukemaan opittuani. Lukeminen siivitti kertomista – suullinen ilmaisu oli minulle helppoa. Minulla oli onni saada ensin Lahden tyttölyseossa ja sitten Sysmän yhteiskoulussa opettajia (Väinö Kamu ja Aila Simula), jotka kannustivat sekä lukemaan että kirjoittamaan. Harrastin teininä näyttelemistä, pyrin ylioppilaaksi kirjoitettuani teatterikouluunkin, pääsemättä. Sain ylioppilasaineesta arvosanan laudatur+ ja pääsin syksyllä 1967 Helsingin yliopistoon lukemaan sekä äidinkieltä että kotimaista kirjallisuutta ja fonetiikkaa. Lue lisää »

Kersti Juva muualla verkossa

Kersti Juvan kotisivut Kersti Juva Kotimaisten kielten keskuksen blogistina Haastattelu Kotiliedessä 2014 Kolumni Suomen kulttuurirahaston… Lue lisää »

Tekstiä ja kuvaa – Halvalla lähtee!

2000-luvun ensimmäiset vuodet olivat kirjoittamiseni kannalta ratkaisevia. Siirryin silloin yliopistolta muuhun maailmaan. Kirjoitin joitakin vuosia Nuoreen Voimaan artikkeleita ja esseitä, joissa asteittain irrottauduin yliopistollisesta järjestelmällisyydestä ja lähteisiin tai teorioihin tukeutumisesta ja aloin hahmotella vapaata esseetyyliä, ajatella sen ehdoilla. Lue lisää »