18 hakutulosta haulle: psykologia

Filosofian ja psykologian uranuurtaja ja loistava luennoitsija

Eino Kaila ei jatkanut sukunsa pappisperinnettä, vaan suuntautui tiedemieheksi filosofian ja psykologian aloille. Yliopisto-opinnot Kaila aloitti teoreettisen filosofian parissa Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa vuonna 1908. Teoreettisen ja käytännöllisen filosofian lisäksi hän opiskeli estetiikkaa, kirjallisuutta, historiaa ja kansantaloustiedettä. Kailan tieteellisen uran alku oli vahvasti psykologiapainotteinen. Hänen väitöskirjansa Über die Motivation und die Entscheidung käsitteli kokeellista psykologiaa. Vuonna 1916 Kaila valmistui filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi sekä meni naimisiin taidemaalari Anna Lovisa Snellmanin kanssa. Lue lisää »

Matka kaupunkirakentamisen taidehistorian tutkijaksi

Arkkitehtuuria harrastanut juristi-isä johdatti Riitta Nikulan tarkkailemaan rakennettua ympäristöä. Koululaisena hän haaveili arkkitehdin ammatista, mutta suunnittelutyön todellisuuteen tutustuminen hälvensi jo lukiossa Teknillisen Korkeakoulun houkutuksen. Kauaksi Nikula ei kuitenkaan ajautunut. Lue lisää »

Tietämisen mysteeriä selvittämässä

Tiedosta, tietämisestä ja ymmärtämisestä on kirjoitettu valtava määrä tieteellisiä artikkeleita monilla eri aloilla kielitieteestä psykologiaan. Filosofit ovat vuosisatojen ajan tarkastelleen maailmaa koskevan tiedon luonnetta. Voiko kaiken sanotun lisäksi enää tuoda esille mitään olennaisesti uutta? Timo Honkelan mukaan voi. Lue lisää »

Ajankohtaiset sysäykset

Miehen kunnia. Modernin miehen taistelu häpeää vastaan (1994) oli trilogian neljäs osa, kahdessa vuodessa syntynyt välityö miesten elämäkert… Lue lisää »

Ahdistustrilogia

Koska olin väitellyt Suomen historiasta, koko ajan karttuvan ja muuttuvan ”biososiaalisen synteesin” kulloinenkin sovellutusala oli löydettävä sen piiristä. Suomalaisen ahdistuksenkäsittelyn historiallisia solmukohtia avaava ”trilogia” Suomalainen ahdistus. Huoli sielun pelastuksesta (1992), Valkoisen äidin pojat. Siveellisyys ja sen varjot kansallisessa projektissa (1999) ja Sisällissodan psykohistoria (2009) ei vertaa Suomea muihin maihin eikä varsinkaan kerro mitään kansanluonteesta. Lue lisää »

Muistokirjoitus

Filosofian tohtori, yliopistonlehtori Georg Gimpl syntyi 26. toukokuuta 1949 Abtenaussa, Itävallassa. Kansakoulun jälkeen hän opiskeli yksityislukiossa ’Erzbischöf­liches Privatgymnasium Borromäum’ Salzburgissa ja suoritti vuonna 1968 ylioppilastutkinnon arvostetussa ’Akademisches Gymnasium Salzburg’ -lukiossa. Gimpl aloitti samana vuonna opinnot Salzburgin Paris Lodron -yliopistossa Lue lisää »

Parhaat hetkeni Helsingin yliopistossa

Hyvin tärkeää on ollut mahdollisuus kohdata syvällisiä, sivistyneitä ja empaattisia ihmisiä. Tällaisia kokemuksia ovat olleet esimerkiksi Jaakko Hintikan analyyttisen tarkat esitelmät, Esa Saarisen kohottava vaikutus sekä monet keskustelut Andrew Chestermanin ja Kirsti Longan perustamassa ihmettelijöiden klubissa. Yhteistyö Mika Pantzarin kanssa on suuresti lisännyt ymmärrystäni yhteiskunnasta, taloudesta ja ihmisyhteisöistä. Krista Laguksen kanssa olen saanut viedä monia sosiokognitiivisia teemoja eteenpäin. Lue lisää »

Yhteisen hyvän puolesta

Olen maailmanparantaja, haastaja, loitsija ja uneksija samoissa nahkoissa, ei siitä mihinkään pääse. Olen humanisti, mutta en hampaaton humanisti. Lue lisää »

”Kaunokirjallisuus voi vaikuttaa kuin hyvä terapia”

Tärkeintä on uteliaisuus ja kuunteleminen. Kirjailija kuuntelee ja kysyy. Terapeutti kysyy ja kuuntelee. Journalisti kysyy, kuuntelee ja kyseenalaistaa. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistossa

Minulla on paljon hyviä muistoja ajastani Helsingin yliopistolla, mutta haluaisin valita niistä kaksi. Ensimmäinen on symposiumi Dynamics of… Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Minulla on lukuisia parhaita muistoja Helsingin yliopistosta yli 50 vuoden ajalta opiskelijasta eläkeläisprofessoriksi. Lue lisää »

Sivuprojektina yliopisto

Opiskelu Helsingin yliopistossa oli Jörn Donnerille luonnollinen valinta. Mutta ei samalla tavalla luonnollinen valinta kuin hänen kielitieteilijä ja antropologi isälleen Kai Donnerille ja isoisälleen Otto Donnerille, joka toimi sanskritin ja vertailevan kielitieteen professorina Helsingin yliopistossa. Lue lisää »

Kiistelty taiteen popularisoija

Onni Okkonen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1905 ja aloitti yliopistouransa estetiikan, suomen kielen ja kirjallisuuden opinnoilla. Hän valmistui kandidaatiksi vuonna 1908, minkä jälkeen hän matkusteli stipendin turvin ympäri Eurooppaa. Lue lisää »

”Taikaa filosofian laitoksella – Esa Saarisen haastattelu”

Aalto yliopiston Ida Martelan ja Jaakko Korhosen tekemä henkilöhaastattelu Esa Saarisesta. Lue lisää »

Humanistinen korkeakoulukehittäjä

Oiva Ketonen saapui yliopistolle ensimmäisen kerran 1930-luvulla. Yliopistouran alkuvaiheet koostuivat pääasiassa filosofian opinnoista, mutta Ketonen tutustui myös matematiikan saloihin. Filosofian oppituolia hallitsi tuolloin erinomaisena luennoitsijana tunnettu Eino Kaila, jonka oppilaana Ketonen pääsi toden teolla tutustumaan filosofian maailmaan. Lue lisää »

Asenteet muuttuvat - puolin ja toisin

Henry Hedman työskentelee yliopisto-opettajana romanikielen ja -kulttuurin oppiaineessa Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Oppiaine perustettiin vuonna 2012. Aiemmin Hedman työskenteli kymmenen vuoden ajan tutkijana Kotimaisten kielten keskuksessa ja sitä ennen kuusi vuotta Mustalaislähetys Romano Missio ry:n toiminnanjohtajana. Lue lisää »

Ensimmäinen humanistisen alan naistohtori

Tekla Hultin aloitti yliopisto-opinnot vuonna 1886, ja opiskeli historiaa, kirjallisuutta, taidehistoriaa ja sielutiedettä eli psykologiaa. Valmistuttuaan filosofian kandidaatiksi vuonna 1891 hän ryhtyi toimittajaksi. Hän työskenteli aluksi avustajana Dagbladetissa ja vuodesta 1893 lähtien nuorsuomalaisen puolueen äänenkannattajan Päivälehden vakituisena toimittajana. Lue lisää »

Estetiikan tutkija, joka keskittyi kirjallisuus- ja kulttuurihistoriaan

Yrjö Hirnin kerrotaan olleen yksi aikansa tunnetuimmista suomalaisista tiedemiehistä maailmalla. Tutkijan uransa hän aloitti estetiikan parissa, johon hän toi Edvard Westermarckilta omaksumiaan suuntauksia. Hirn teki runsaasti tutkimusmatkoja ympäri Eurooppaa ja piti yhteyttä etenkin englantilaiseen yliopistomaailmaan. Lue lisää »