Oiva Ketonen saapui yliopistolle ensimmäisen kerran 1930-luvulla. Yliopistouran alkuvaiheet koostuivat pääasiassa filosofian opinnoista, mutta Ketonen tutustui myös matematiikan saloihin. Filosofian oppituolia hallitsi tuolloin erinomaisena luennoitsijana tunnettu Eino Kaila, jonka oppilaana Ketonen pääsi toden teolla tutustumaan filosofian maailmaan.

Filosofian kandidaatiksi Ketonen valmistui vuonna 1938 ja jatkoi suoraan tutkijauralle. Väitöskirja valmistui toisesta maailmansodasta huolimatta vuonna 1943, ja seuraavana vuonna hänet promovoitiin tohtoriksi. Samana vuonna hän meni naimisiin Sirkka Munterin kanssa. Perheeseen syntyi vuosien saatossa neljä lasta.

Osoitettuaan olevansa itsenäinen tutkija Ketonen saattoi hakea filosofian professuuria vuonna 1948. Eino Kaila oli siirtymässä Suomen Akatemian jäseneksi ja oppituoli tuli täten täytettäväksi. Kilpailu professuurista oli tiukka, sillä vastapuolelle asettui Sven Krohn, jonka näkökannat erosivat Kailan edustamasta filosofisesta suuntauksesta. Lopulta, äänestyksen jälkeen, Oiva Ketonen valittiin teoreettisen filosofian professoriksi vuonna 1951. Professuuri ei kuitenkaan ollut täysin sama kuin se, mitä hänen oppi-isänsä oli hallinnoinut, sillä psykologia oli erotettu siitä omaksi oppituolikseen.

Professuuri ei tarkoittanut Ketoselle pelkästään tutkimista. Hän osallistui vahvasti korkeakoulujen kehittämiseen ensin Korkeakoulukomiteassa ja myöhemmin tasavallan presidentin asettamassa työryhmässä. Ketosen korkeakoulupoliittinen toiminta näkyy yhä tänä päivänä ns. maaseutuyliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen syntymisen taustalla. Nimenomaan ajatus käytännönläheisemmästä koulutuksesta sai vastakaikua Ketoselta. Hän korosti myös yliopistojen asemaa tieteenharjoittajina ja ylipäänsä "puhtaan akateemisen totuudentavoittelun tärkeyttä."

Kuten moni muu professori, myöskään Ketonen ei jättäytynyt kokonaan tiedemaailman ulkopuolelle jäädessään eläkkeelle professuuristaan vuonna 1977, vaan jatkoi filosofian tutkimuksen parissa. Filosofian eteen tekemästään työstä Oiva Ketonen sai akateemikon arvonimen vuonna 1980.

Lähteet:

• Sami Pihlström, Ketonen, Oiva. Kansallisbiografia-verkkoartikkeli.
• ”Akateemikko Oiva Ketonen kuollut”. MTV3-verkkouutiset. Luettu 18.5.2015.
• Wikipedia, Oiva Ketonen. Wikipedia-verkkosanakirja.
• Tuomo Rintamaa, ”Korkeakoulutuksen kehittäjä Oiva Ketosen syntymästä 100 vuotta” . Luettu 28.05.2015.

Lainaus: Sami Pihlström, Ketonen, Oiva. Kansallisbiografia-verkkoartikkeli.