Oiva Ketonen ehti uransa aikana vaikuttaa monen suomalaisopiskelijan maailmankatsomukseen ja filosofiseen lähestymistapaan. Osasyynä tähän oli hänen teostensa käyttäminen pääsykoekirjoina, mutta myös hänen lähestymistapansa, joka oli yhdistelmä humanismia ja naturalismia. Filosofian tekemisen lisäksi Ketonen vaikutti pitkään erilaisissa korkeakoulutyöryhmissä. Hänen kätensä jälki näkyy niin akateemisessa ympäristössä kuin nykyisien ammattikorkeakoulujen mallissa.
Oiva Toivo Ketonen
21.1.1913, Teuva – 3.9.2000, Helsinki
Filosofian kandidaatti 1938 ja filosofian tohtori 1944 (teoreettinen filosofia), Helsingin yliopisto
Teoreettisen filosofian professori 1951–1977, Helsingin yliopisto
Rehtori 1961–1965, Vaasan kesäyliopiston rehtori
Vieraileva professori 1966–1967, Wisconsinin yliopisto
Eino Kailan assistentti 1948–1951
Kunnianosoitukset
Akateemikon arvonimi 1980
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Tekstit: Tero Juutilainen
Oiva Ketonen saapui yliopistolle ensimmäisen kerran 1930-luvulla. Yliopistouran alkuvaiheet koostuivat pääasiassa filosofian opinnoista, mutta Ketonen tutustui myös matematiikan saloihin. Filosofian oppituolia hallitsi tuolloin erinomaisena luennoitsijana tunnettu Eino Kaila, jonka oppilaana Ketonen pääsi toden teolla tutustumaan filosofian maailmaan.
Lue lisää
Oiva Ketosen tutkijanuran aloittanut väitöskirja Untersuchungen zum Prädikatenkalkul (1943) oli mielenkiintoinen tulos suhteellisen uudella ja suomalaiselle filosofiayhteisölle tuntemattomalla alalla. Se edusti modernia formaalista logiikkaa, jonka silloinen Helsingin yliopiston filosofian professori Eino Kaila oli tuonut suomalaisten filosofien tietouteen. Väitöskirja oli myös ulkoisilta puitteiltaan kiinnostusta herättävä: se ilmestyi sodan aikana ja vieläpä ilman ohjausta, itsenäisen työn tuloksena.
Lue lisää