Tärkeintä on uteliaisuus ja kuunteleminen. Kirjailija kuuntelee ja kysyy. Terapeutti kysyy ja kuuntelee. Journalisti kysyy, kuuntelee ja kyseenalaistaa.

Minulla on ollut onni toteuttaa elämässäni se a-suunnitelma eli kirjailijan elämäntyö sekä b-suunnitelma eli terapeutin missio. Toimeentulon vuoksi - harva kirjailija Suomessa elää vain kaunokirjallisuuden kirjoittamisella - olen jo opiskeluajoista lähtien toiminut myös journalistina, tehnyt monialaisia mediatöitä niin printtimedian kuin sähköisenkin puolella.

Tällä hetkellä teen Helsingin Sanomien digitelevisiolle HSTV:lle Arka paikka -haastatteluohjelmaa jossa voin käsitellä antoisia aiheita ja kiinnostavia ihmisiä, joista monet ovat tutkijoita ja tienraivaajia, sisuniskoja ja uranuurtajia, monella tapaa ihmeteltäviä ja ihailtavia. Olen innostunut jälleen uudesta aluevaltauksesta, uudesta välineestä, digi-tuotannoista.

Uskon elämänikäiseen iankaikkiseen intohimoon, uteliaisuuteen ja oppimiseen. Olla aina valmis, koko ajan kesken. Olla avoin oppimaan uutta; viimeiset viisi vuotta olenkin jälleen ollut myös opiskelija, ja nyt palannut myös Alma Materin, kirjallisuuden ja psykologian huomaan.

Elämässäni vallitsee juuri nyt ihanasti väreilevä synergia. Voisin kuvata sitä vaikka näin: kaunokirjallisuus voi vaikuttaa kuin hyvä terapia. Hyvä dialoginen terapiaprosessi on sanataidetta.