Malin Gustavsson saapui Åbo Akademista Helsingin yliopistoon vuonna 2004 takanaan aktiivinen osallistuminen Åbo Akademin opiskelijaelämään. Hän oli ajatellut keskittyä maisteriopintoihinsa, mutta päätyi nopeasti mukaan opiskelijatoimintaan. Lue lisää »
Käpyläläinen Liisa Suvikumpu haki suoraan lukion jälkeen opiskelemaan historiaa Helsingin yliopistoon. Se oli hänelle selkeä päämäärä, ei ollut vaihtoehtoja. Kun tervetuloa-kirje kolahti postiluukusta, Suvikumpu ei silti ollut uskoa sitä todeksi. Lue lisää »
Tutkijanuran muotoutuminen on ollut malliesimerkki siitä, miten monimutkaisien asioiden parissa historiantutkimuksessa työskennellään, kun pyritään arvioimaan miten ja miksi erilaiset inhimilliset prosessit ovat kehittyneet ja edenneet. Samu Nyströmille kyse on ollut monenlaisten tavoitteiden ja sattumien summasta. Lue lisää »
Somerolla varttuneelle Mauri Antero Nummiselle kehittyi jo lukiossa tavoitteeksi päästä opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Kansantaloustieteilijän uraa kaavaillut Numminen aloitti opintonsa valtiotieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1960. Opintojen edetessä hän haki opinto-oikeutta humanistiseen tiedekuntaan ja jatkoi kahden tiedekunnan opiskelijana. Sosiolingvistiikkaan viehättynyt Numminen luki sivuaineinaan muun muassa suomea ja suomalais-ugrilaisia kieliä sekä kansanrunoutta, kansatiedettä ja teoreettista filosofiaa. Lue lisää »
Aloitin opiskeluni 1990-luvulla. Aika oli kaksijakoista. Toisaalta meitä painoi laman varjo ja epävarmuus töistä; kukaan ei enää pitänyt eläkevirkaa selvänä asiana. Silti se oli toiveikasta aikaa. Lue lisää »
Sairauden aiheuttama korostunut tietoisuus yksittäisen ihmisen elämän äärellisyydestä on tuonut monenlaisia uusia teemoja ja kehityspolkuja ajatteluun koskien akateemista tutkimusta ja opetusta. Timo Honkela ei ole koskaan ollut mittareiden puolestapuhuja, koska mittarit eivät voi tavoittaa todellisuuden valtavaa moninaisuutta sitä ja ihmisten tekemisiä kunnioittavalla tavalla. Lue lisää »
Olin opiskeluaikana aktiivisesti sekä Hämäläis-osakunnan että englannin lukijoiden ainejärjestö SUBin toiminnassa. Toimitin lehteä ja olin hallituksessa. SUBista mieleen ovat jääneet erityisesti järjestämämme juhlat. Yleensä juhlan kohokohta oli hallituksen esittämä Shakespeare-muunnelma. Lue lisää »
Humanismi, sivistys ja tutkimus elämänasenteina ovat ne ihanteet, joihin Pirjo Kukkonen nojaa yliopisto-opetuksessaan. Kukkonen on ollut kehittämässä yliopisto-opetusta ja tutkijakoulutusta 1980-luvun alusta lähtien muun muassa Johan Vilhelm Snellmanin ajatuksesta ”opiskelijan omasta ajattelusta”, eli tutkivaan ja ongelmakeskeiseen ajatteluun perustuvista yliopisto-opinnoista, kuten Snellman kirjoittaa jo kirjassaan Om det Akademiska Studium 1840, Akateemisesta opiskelusta. Lue lisää »
Juha Henrikssonin mielestä humanistien laaja-alainen ja yleissivistävä tutkinto tuo työelämän tilanteisiin uusia näkökulmia. Ongelmatilanteissa humanisti voi tuoda keskusteluun yllättäviä ratkaisuja, mitä muut eivät olisi tulleet edes ajatelleeksi. Lue lisää »
Yksi hienoimmista fiiliksistä Helsingin yliopistolla oli se, kun fuksina sain opintokirjan käteen. Siitä tuli voimakas tunne, että oli päässyt osaksi hyvin pitkää historian jatkumoa. Samanlainen tunne tuli silloin, kun sain publiikissa maisterin paperit käteen. Helsingin yliopisto on maan vanhin yliopisto, ja tällaiset rituaalit ovat siellä siksikin varmaan erityisen juhlavia ja mieleenpainuvia. Lue lisää »
Köyhistä oloista lähtöisin olleen Emma Irene Åströmin opettajat huomasivat nuoren tytön innokkuuden ja lahjakkuuden opiskeluun. Aluksi kotikunnan papit suostuttelivat Åströmin isän lähettämään tyttärensä Jyväskylän opettajaseminaariin. Suomen kansakoululaitoksen isä, Uno Cygnaeus ryhtyi Åströmin tukijaksi ja epäviralliseksi holhoojaksi, ja Cygnaeuksen avustuksella Emma Irene sai erivapauden opiskella yliopistossa. Lue lisää »
Parhaat muistoni yliopistolla liittyvät varhaisiin opiskeluvuosiin. Yliopiston päärakennus oli vanhanaikainen, arvokas ja alkuun fuksille pelottavakin. Lue lisää »
Timo Santalan opiskeluhistoria on yliopiston näkökulmasta vähintäänkin haasteellinen. Maisterin paperit viidessä vuodessa ei Santalan kohdalla toteutunut. Hän on valinnut opintoihinsa kaikkea kiinnostavaa ja hylännyt yhtä helposti. Santala siirtyi aineesta toiseen omien mielenkiintojen perässä miettimättä tutkinnon suorittamista. Lue lisää »
Yliopistovuodet syksystä 1969 alkaen ovat olleet hyvin monivaiheisia. Niiden aikana espanjan ja portugalin kielten harrastus on jatkuvasti kasvanut Suomessa. Espanjaa ei enää pidetä eksoottisena kummajaisena, joka se vielä 1970-luvulla monille oli. Lue lisää »
Maria Jotunin kiinnostus kirjallisuuteen heräsi jo varhaisina kouluvuosina ja se jatkui, kun hän sai erityisluvan naisena suorittaa ylioppilastutkinnon. Ylioppilastutkinnon läpäiseminen tarkoitti 1800-luvulla automaattista opiskeluoikeutta yliopistossa. Maria Jotuni aloitti opiskelun Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa vuonna 1900. Lue lisää »
Suomen kielen opiskelijana innostuin nimistöntutkimuksesta professori Eero Kiviniemen luennoilla. Toisen opiskeluvuoden keväällä pääsin mukaan kenttätyöretkelle keräämään paikannimiä Vehmaalta. Se retki teki minusta nimistöntutkijan. Lue lisää »
Filosofian tohtori Mirkka Lappalaisella riittää hyviä muistoja koko yliopistoajaltaan. Merkittävimmät niistä kulminoituvat historian opintojen alkuvaiheeseen ja toisaalta väitöspäivään. Lue lisää »
Mirkka Lappalainen on toiminut opetustehtävissä Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian oppiaineessa vuodesta 2001 lähtien. Opettajana hänelle on olennaista johdattaa opiskelijoita kysymysten äärelle. Lue lisää »
Filosofian tohtori Mirkka Lappalainen on saavuttanut useita palkintoja Ruotsin vallan ajan historiaa käsittelevillä tutkimuksillaan. Tuorein teos Pohjolan Leijona – Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632 huomioitiin Tieto-Finlandia-palkinnolla vuonna 2014. Samasta teoksesta Lappalaiselle myönnettiin Vuoden tiedekirja -palkinto tammikuussa 2015. Uraauurtavista tutkimuksistaan huolimatta hänestä tuli historioitsija sattuman kautta. Lue lisää »
Muistan elävästi sen hetken, kun aloitin opiskelut humanistisessa tiedekunnassa. Päärakennuksen juhlasalissa oli jonkinlainen orientaatiotilaisuus, jossa oli paikalla yli 700 uutta opiskelijaa. Oli ainutlaatuisen sykähdyttävä kokemus istua silloin siellä juhlasalissa. Lue lisää »
