Juha Henrikssonin mielestä humanistien laaja-alainen ja yleissivistävä tutkinto tuo työelämän tilanteisiin uusia näkökulmia. Ongelmatilanteissa humanisti voi tuoda keskusteluun yllättäviä ratkaisuja, mitä muut eivät olisi tulleet edes ajatelleeksi.

– Olen aina tykännyt harrastaa eri asioita ja tietää asioista paljon. Mielestäni ei kannata perehtyä vain esimerkiksi ohjelmointiin vaan opiskella ohessa jotain ihan muuta.

Humanististen alojen kohdalla erittäin teoreettispohjaiset tutkijat ovat kenties heikossa asemassa, mikäli heidän pitäisi työllistyä akateemisen maailman ulkopuolelle.

– Joskus tuntuu siltä, että on erkaannuttu tutkimuskohteesta liian filosofisiin pohdintoihin. Silloin syntyy ehkä hienoa tutkimusta, mutta sitä ei saa sidottua käytäntöön yritysmaailman puolella.

Nykyisiä ja tulevia opiskelijoita Henriksson neuvoo kokeilemaan yrittäjyyteen liittyviä opintoja sekä harjoittelemaan kirjoittamista. Monet tietokirjailijat ja apurahatutkijat nähdään yrittäjinä, joiden pitää perustella oma työnsä rahoittajille.

– Nykyaikana kirjoittaminen on pirstaloitunutta erilaisten pikaviestimien johdosta. Pidempien tekstien kirjoittamista kannattaa siis harjoitella, vaikka ei suunnittelisikaan tutkijan tai kirjailijan uraa. Hyvä kirjoittaja saa etulyöntiaseman missä tahansa työhaussa tai apurahoista kilpailtaessa.

Työnhaussa Henriksson pitää tärkeänä myös henkilökohtaisia tuttavuuksia. Opiskeluaikoina tapahtuvasta kanssakäymisestä muiden opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä voi kaverisuhteiden lisäksi olla myöhemmin yllättävää hyötyä.

– Opiskeluaikoina kannattaa tutustua ihmisiin mahdollisimman laajalta. Sitä kautta voi aueta monet työpaikat. Sanomalehtiin päätyy vain osa työpaikkahakemuksista.

Vaikka työpaikka aukeaisi virallisempaa tietä, voi tuttavuuksista olla apua varsinaisten työtehtävien hoidossa.

– Tutustuin ainejärjestötoiminnan kautta erilaisiin ihmisiin, joita nykyään tapaan työelämän puolella milloin missäkin. Se mahdollistaa paljon joustavamman ja helpomman yhteistyön tekemisen, kun tuntee henkilön entuudestaan.

Henriksson toivoo, että yhteiskunnassa säilytettäisiin mahdollisimman pitkälle mahdollisuus alan vaihtoon sekä työkokemuksen kartuttamiseen jo opiskeluvaiheessa. Suunnitellut muutokset opintojärjestelmiin kannustavat Henrikssonin mielestä liikaa yksipuolisiin tutkintoihin eivätkä anna mahdollisuutta työkokemuksen kartuttamiseen opiskeluvaiheessa.

– Harva 19-vuotias oikeasti tietää, mitä haluaa tehdä koko loppuelämänsä. Mielestäni valinnanvapaus ja mahdollisuus alan vaihtoon pitäisi säilyttää, ainakin jossain muodossa. Itsekin olisin turhautunut, jos olisin joutunut olemaan atk-alalla vielä 40 vuotta.