Tutkijanuran muotoutuminen on ollut malliesimerkki siitä, miten monimutkaisien asioiden parissa historiantutkimuksessa työskennellään, kun pyritään arvioimaan miten ja miksi erilaiset inhimilliset prosessit ovat kehittyneet ja edenneet. Samu Nyströmille kyse on ollut monenlaisten tavoitteiden ja sattumien summasta.

– Jatkotutkimukseni aihe löytyi gradustani, joka käsitteli kahta helsinkiläistä työyhteisöä suomalaisen yhteiskunnan kriisivuosina 1917–1918. Paljon tutkitussa aikakaudessa oli suurkaupungin kaupunkiyhteisön mentävä aukko, joten väitöskirjan aiheeksi tuli kaupunkielämän kriisi ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan Helsingissä.

Väitöskirjan aihe oli näin ollen jo entuudestaan tuttu, ja kun vielä rahoituskin järjestyi verrattain pian, oli Nyströmillä tavoitteena nopea tohtoroituminen. Mutta sitten yksi asia johti toiseen, ja pian Nyström huomasikin päätyneen sivupoluille tutkimaan tilaustyönä pääkaupungin ensihoitojärjestelmän historiaa.

Tämän jälkeen vuorossa olikin sitten Suomen lääkäriliiton mittava ”Lääkärit suomalaisessa yhteiskunnassa” -historiaprojekti, jota johtamaan ja päätoimittamaan Nyström valittiin vuonna 2007. Neljän nuoren tutkijan,  Nyströmin lisäksi FT Ilkka Levä, FM Sari Aalto ja FM Oona Ilmolahti, tutkimushanke oli Nyströmille prosessina innostava ja opettava. Projektin tuloksena julkaistusta historiateoksesta ”Vapaus, terveys, toveruus. Lääkärit Suomessa 1910–2010” Nyström on erittäin ylpeä.

– Neljän nuoren tutkijan yhteisö löysi tässä hankkeessa, ainakin omasta mielestään, monia uusia näkökulmia kansainvälisestikin mielenkiintoiseen aiheeseen.

Väitöskirjan ohella Nyströmiltä valmistui seuraavina vuosina muun muassa pelastustoimen ja väestönsuojelun historiaa käsittelevät tutkimukset. Näin ajatus nopeasti suoritetuista jatko-opinnoista vaihtuivat osittain sattumien kautta vuosia kestäneiksi erilaisten tutkimushankkeiden sivupoluiksi. Vaikka malli ei ehkä ole opinto-ohjeiden mukainen, on Nyström tyytyväinen lopputulokseen.

– Kun väitös lopulta vuonna 2013 valmistui, oli minulla jo melkoinen kokemus tutkimuksen tekemisestä sekä tietokirjojen kirjoittamisesta. Kun vuosien aikana matkaan oli kuulunut paljon esiintymisiä sekä myös opetustehtäviä yliopistolla, ei väitteleminen lopulta ollut ylivoimaisen jännittävä tapahtuma.

Samu Nyströmin väitöskirja ”Poikkeusajan kaupunkielämäkerta. Helsinki ja helsinkiläiset maailmansodassa 1914-1918”, Helsingin yliopisto 2013. Väitöskirjasta on julkaistu myös populaariversio, Minervan kustantama Helsinki 1914-1918. Toivon, pelon ja sekasorron vuodet.