Köyhistä oloista lähtöisin olleen Emma Irene Åströmin opettajat huomasivat nuoren tytön innokkuuden ja lahjakkuuden opiskeluun. Aluksi kotikunnan papit suostuttelivat Åströmin isän lähettämään tyttärensä Jyväskylän opettajaseminaariin. Suomen kansakoululaitoksen isä, Uno Cygnaeus ryhtyi Åströmin tukijaksi ja epäviralliseksi holhoojaksi, ja Cygnaeuksen avustuksella Emma Irene sai erivapauden opiskella yliopistossa.

Åström aloitti yliopisto-opintonsa Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa filosofian ja latinan opiskelulla vuonna 1873. Vuotta myöhemmin Uno Cygnaeus järjesti hänelle työpaikan Tammisaaren seminaarista, koska Emma Irene oli joutunut isänsä kuoleman takia keskeyttämään opintonsa voidakseen huolehtia perheestään.

Emma Irene Åström jatkoi kuitenkin opintojaan ja valmistui ensimmäisenä suomalaisena naisena maisteriksi vuonna 1882. Hän olisi ollut kiinnostunut jatkamaan opintojaan pidemmällekin, mutta velvollisuus sisaruksiensa toimeentulon turvaamisesta pakotti hänet töihin. Koko opiskeluaikansa Åström oli työskennellyt opettajana Helsingin kouluissa, mutta valmistuttuaan hän siirtyi takaisin Tammisaaren seminaariin historian, ruotsin ja suomen lehtoriksi.

Emma Irene Åströmistä tehtiin naisliikkeen, naisten yliopisto-opiskelun ja etenkin ruotsinkielisen väestön esikuva. Hänen mainettaan kasvatti Zachris Topelius, joka kirjoitti Åströmistä runon ja käytti häntä päähenkilön esikuvana Tähtien turvatit -teoksessaan. Åström tosin ei pitänyt itseään uranuurtajana, vaan katsoi opinnoillaan toteuttavansa vain omia päämääriään.

Lähde:

• Väisänen, Maija (1998): Åström, Emma Irene (1847–1934). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3699/ (viitattu 21.8.2014). (Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.)