Toimin vuonna 2002–2003 naistutkimuksen määräaikaisena lehtorina Kristiina-instituutissa tehtävänäni paitsi opettaa myös rakentaa naistutkimuksen – sittemmin sukupuolentutkimuksen – ensimmäinen maisteriohjelma. Tuon tilapäispestin jälkeen olin Kristiina-instituutissa myös postdoc-tutkijana, kunnes 2005 muutin työn perässä Tukholmaan. Lue lisää »
Otto Manninen oli suomalaisen runouden uranuurtaja sekä runouden merkittävä suomentaja. Hänestä tuli aikansa johtava suomalainen keskitetyn ja tiiviin runoustyylin taitaja. Mannisen runoja on kuvailtu muun muassa spartalaisiksi ja tiukoiksi sanasolmuiksi. Lue lisää »
Mauri Ylä-Kotola on asunut Rovaniemellä jo lähes parinkymmenen vuoden ajan. Hän aloitti yliopistolla tuntiopettajana 1995 ja muutti Lappiin saatuaan lehtorin viran vuonna 1997. Lue lisää »
Karjalaiseen pappisperheeseen vuonna 1800 syntynyt Gabriel Rein siirtyi Viipurin kymnaasista opiskelemaan Keisarilliseen Turun Akatemiaan 1817. Rein työskenteli akatemian kirjastossa amanuenssina ja historian dosenttina. Turun vuoden 1827 palo saavutti syyskuun 5. päivänä akatemiarakennuksen. Rein ja ylioppilas Matthias Akiander kunnostautuivat pelastamalla pääosan yliopiston arkistoista osittain palaneesta rakennuksesta. Rein aloitti saksan kielen lehtorina yliopiston siirryttyä suurruhtinaskunnan uuteen hallinnolliseen keskukseen Helsinkiin. Lue lisää »
Ensiksikin: Kuka olen ja mitä teen? Työnantajani armosta olen ainakin ulospotkimiseeni saakka saksan kielen ja Itävallan kirjallisuuden lehtori. Lue lisää »
Humanistinen tiedekunta antoi minulle mahdollisuuden opiskella japania, josta olin ollut jo pidempään kiinnostunut, parhaassa mahdollisessa ympäristössä. Lue lisää »
Tampereen yliopiston edeltäjä Kansalaiskorkeakoulu, myöhemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu, perustettiin alun perin Helsinkiin vuonna 1925. Tampereelle koulu siirtyi vuonna 1960. Korkeakoulun tarkoitus oli valmistaa toimihenkilöitä niitä yhteiskunnallisia toimialoja varten, joille yliopistot tai muut korkeakoulut eivät tutkinnoillaan valmistaneet henkilöstöä ja joille pätevöityminen ei ehdottomasti edellyttänyt ylioppilastutkintoa. Yksi tällaisista aloista oli journalismi. Ei ihme, että korkeakoulun perustamisvetoomuksen allekirjoittajiin kuuluivat muun muassa kuuluisat lehtialan ihmiset Tekla Hultin, Juhani Aho ja Santeri Alkio. Lue lisää »
Filosofian tohtori, yliopistonlehtori Georg Gimpl syntyi 26. toukokuuta 1949 Abtenaussa, Itävallassa. Kansakoulun jälkeen hän opiskeli yksityislukiossa ’Erzbischöfliches Privatgymnasium Borromäum’ Salzburgissa ja suoritti vuonna 1968 ylioppilastutkinnon arvostetussa ’Akademisches Gymnasium Salzburg’ -lukiossa. Gimpl aloitti samana vuonna opinnot Salzburgin Paris Lodron -yliopistossa Lue lisää »
Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa oli mieltä kiihottavia opettajia ja professoreita. Heitä ihailtiin ja heistä imettiin janoisina oppia. Muutamista ajattelin pakokauhuisesti, että tuleekohan minustakin tuollainen. Joitakin taas katselin toiveikkaana, että voi kunpa minusta tulisi tuollainen. Lue lisää »
Suurkaupungin syke ja synkeys avautuivat ylioppilas Kari Hotakaiselle syksyllä 1976. Hän oli kesällä osallistunut kotimaisen kirjallisuuden ja romaanisen filologian valintakokeisiin ja saanut Helsingin yliopistosta pääaineoikeuden molempiin aineisiin. Muutto pieneltä paikkakunnalta Helsinkiin tuntui tarjoavan rajattomat mahdollisuudet. Lue lisää »
Sattumalla lienee ollut osuutta asiaan seuraavan työtehtäväni kohdalla. Tuskin olisin jättänyt mielenkiintoista työtäni yliopistossa, ellei CIMO:n Suomen kielen ja kulttuurin yksikön pääsihteerin virka olisi tullut hakuun. Emmin kauan, olinhan jo kaikkien tilastojen mukaan ”yli-ikäinen” työnhakija. Mutta rohkaisevien tahojen tyrkkimänä hain ja sain viran yli 30 hakijan joukosta (päihitin mm. nuoren miesprofessorin, sekös oli jotakin!). Lue lisää »
Leevi Haapalan matka Kiasman johtoon kuvastaa modernia versiota oppipoikaperinteestä. Hän aloitti Nykytaiteen museossa siviilipalvelusmiehenä vuonna 1994 ARS95 -näyttelyn parissa. Tämän jälkeen Haapala on toiminut Kansallisgallerian (ent. Valtion taidemuseo) leivissä kahden vuosikymmenen aikana assistenttina, tutkijana, amanuenssina ja vt. intendenttinä. Matka museon johtajan paikalle on sisältänyt useita vaiheita, jotka ovat osiltaan tuoneet ymmärrystä eri tehtäviä kohtaan. Lue lisää »
Puolison työtehtävien vuoksi kymmenen ulkomailla elettyä vuotta kolmessa eurooppalaisessa miljoonakaupungissa sinetöi elämäntehtäväni: ulkomaisissa yliopistoissa Suomen kielen ja kulttuurin tunnetuksi tekemisen, suomen kielen opetuksen edistämisen ja puolustamisen eri maailmankolkissa. Lue lisää »
Nykyisin toimin Metropolia ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon lehtorina ja innovaatiovalmentajana. Vastaan monialaisten innovaatioprojektien fasilitoimisesta, tuon nuoria eri alojen opiskelijoita, yrityksiä ja opettajia yhteen innovoimaan uusia ratkaisuja. Kulttuurin, hyvinvoinnin ja teknologian rajapinnoilla syntyy jatkuvasti uusia sosiaalisia innovaatioita. Innovaation radikaalius ei ole olennaista, vaan vähänkin lisäarvoa tuottava ratkaisu on tärkeä. Lue lisää »
Paavo Hohdin mukaan professorien ja opiskelijoiden välisillä läheisillä suhteilla oli merkittävä rooli opintojen edetessä. Suhteellisen pienessä porukassa kaikki tunsivat toisensa ja professorit olivat läsnä henkilökohtaisella tasolla. Kreikan kirjallisuuden puolelta Hohti mainitsee Henrik Zilliacuksen ja Holger Thesleffin. Lue lisää »
Minulla on lukuisia parhaita muistoja Helsingin yliopistosta yli 50 vuoden ajalta opiskelijasta eläkeläisprofessoriksi. Lue lisää »
Märta Tikkanen on ennen kokopäiväiseksi kirjailijaksi ryhtymistään työskennellyt toimittajana, ruotsin lehtorina ja työväenopiston rehtorina, mutta ei niinkään aina taloudellisista syistä, vaan koska yhteiskuntaan osallistuminen oli ajan henki. Lue lisää »
Keväällä 1921 Helsingfors svenska flickskolan englannin kielen lehtori – sittemmin rehtori – Carin Rosenius kutsui koolle ensimmäisen Suomen akateemisesti sivistyneitten naisten yhdistyksen kokouksen. Ajatuksen hän oli saanut vietettyään aikaa kevään 1921 Lontoon International Federation of University Women -konferenssin osallistujien kanssa. Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin tohtori Jenny af Forselles. Lue lisää »
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen jouduin miettimään vuoden ennen kuin uskaltauduin opiskelemaan suomea, mutta sitten yliopisto-opintojen aloittaminen tuntuikin hienolta. Approbaturiin kuuluvilla äänne-, muoto- ja lauseopin luennoilla sain heti kokea suuria elämyksiä oivaltaessani kielen ilmiöiden lainalaisuuksia, sellaisia, joista kouluopetuksessa ei ollut puhuttu halaistua sanaa. Pian aloitin myös yleisen kielitieteen opinnot. Lue lisää »
Sirpa Seppälä aloitti teatteritieteen opiskelun Helsingin yliopistossa vuonna 1982. Sivuaineekseen hän valitsi puheopin. Kolmen vuoden jälkeen hän joutui toteamaan teatteritieteen opinnot itselleen liian teoreettisiksi. Teatteri – näytteleminen, käsikirjoittaminen ja ohjaaminen – oli jo tuolloin Seppälälle tärkeä harrastus, jota hän ei halunnut pilata ”ryppyotsaisuudella”. Lue lisää »
