Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen
Päivän humanisti

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen oli lähtöisin ruotsinkielisestä perheestä. Hän opetteli suomen kielen ja nousi suomalaisuusliikkeen johtohahmoksi. Yrjö-Koskinen vaati äänekkäästi ja tarmokkaasti suomen kielen aseman sekä suomenkielisten koulutusmahdollisuuksien parantamista. Hänet palkittiin aatelisarvolla vuonna 1884.

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (aik. Georg Zacharias Forsman)
10.12.1830, Vaasa - 13.11.1903, Helsinki

Filosofian maisteri 1853, filosofian lisensiaatti 1858 ja filosofian tohtori 1860 (historia), Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Yleisen historian professori 1863–1876 sekä Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian professori 1876–1882, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Aiemmat työtehtävät: Yläalkeiskoulun vt. opettaja 1853–1854, Turku; lukion opettaja 1854–1863, Vaasa; Pohjalaisen osakunnan inspehtori 1868–1871; senaatin kamaritoimituskunnan päällikkö 1882–1885 ja kirkollistoimituskunnan päällikkö 1885–1899.

Palkinnot ja kunnianosoitukset
Aateloitiin vuonna 1884 nimellä Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen
Vapaaherran arvonimi vuonna 1897

Kuva: Museovirasto, Daniel Nyblin
Tekstit: Tero Juutilainen

Nationalismin kautta fennomaniaan

Georg Zacharias Forsman, kuten hänen nimensä oli alkujaan, oli lähtöisin ruotsinkielisestä perheestä, mutta Snellmanin suomen kielen ohjelmaa noudattaen opiskeli ja otti käyttöönsä suomen kielen jo varhaisella iällä. Suomen kielestä tulikin hänen kotioloissaan käyttämä kieli. Samoin suomi toimi hänen julkaisujensa pääasiallisensa kielenä. Poikkeuksen tekivät muutamat ruotsinkieliselle sivistyneistölle suuntautuneet suomen kieltä…

Lue lisää

Lehtimiehestä suomalaisuusliikkeen johtohahmoksi

Georg Forsman oli innokkaana lehtimiehenä toimittamassa ja perustamassa useita lehtiä elämänsä aikana. Hän osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun lehtien palstoille. Kärkkäät sanamuodot aiheuttivat tosin sen, että asiat saattoivat paisua suuremmaksi ja väärille linjoille kuin mitä kirjoittaja oli tarkoittanut.

Lue lisää

Valtio, tiede ja perhe

Rafael Koskimies mainitsee Eino Sakari Yrjö-Koskisen sanoneen, että hänen isänsä vaikutus yliopiston professorina ei ollut erityisen suuri tai mainittavan hedelmällinen tieteellisen kehityksen näkökulmasta katsottuna. Lauseen viestiin voi yhtyä, jos miettii asiaa nykyisen peruskoulun historian opetuksen näkökulmasta. Toki Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen oli mukana tekemässä suomalaisesta historiankirjoituksesta lähdekritiikkiin pohjautuvaa, mistä on osoituksena muun muassa hänen Nuijasota-teoksensa. Samoin hän oli tieteelliseltä lähestymistavaltaan osa Snellmanin ja Hegelin jättämää aatteellista perintöä. Mutta loppujen lopuksi, jäljelle jää vahvempi mielikuva valtiomiehestä kuin tiedemiehestä.

Lue lisää

Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen teoksia

  • Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä, 1852.
  • Nuijasota, sen syyt ja tapaukset. 1857 ja 1859.
  • Tiedot Suomen-suwun muinaisuudesta: yliopistollinen väitöskirja / jonka Suomen Yliopiston Historiallis-kielitieteellisen tiedekunnan suostumuksella tarkastettavaksi esittää Yrjö Sakari Forsman, 1862.
  • Olavi Maununpoika Pariisissa ja suomalaisten opinkäynti ulkomailla keski-ajalla, 1862.
  • Lähteitä ison vihan historiaan, 1865.
  • Oppikirja Suomen kansan historiasta, 1869.
  • Kemin…
Lue lisää