Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen teoksia

Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä, 1852.
Nuijasota, sen syyt ja tapaukset. 1857 ja 1859.
Tiedot Suomen-suwun muinaisuudesta: yliopistollinen väitöskirja / jonka Suomen Yliopiston Historiallis-kielitieteellisen tiedekunnan suostumuksella tarkastettavaksi esittää Yrjö Sakari Forsman, 1862.
Olavi Maununpoika Pariisissa ja suomalaisten opinkäynti ulkomailla keski-ajalla, 1862.
Lähteitä ison vihan historiaan, 1865.
Oppikirja Suomen kansan historiasta, 1869.
Kemin ja Iin lohi-vesien vanhempi historia, 1879.
Tutkimus maanomistus-seikoista Suomenmaassa keskiaikana, 1881.
Suomen kansan historia, 1881-1882.
Mitä nykyinen asema vaatii?, 1891.
Kristillisyyskö vai pakanuus vallitsemassa?, 1892.
Puolan kapinat vv. 1831 ja 1863, 1903.

Kirjoittaja Tero Juutilainen

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (aik. Georg Zacharias Forsman)
10.12.1830, Vaasa - 13.11.1903, Helsinki

Filosofian maisteri 1853, filosofian lisensiaatti 1858 ja filosofian tohtori 1860 (historia), Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Yleisen historian professori 1863–1876 sekä Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian professori 1876–1882, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Aiemmat työtehtävät: Yläalkeiskoulun vt. opettaja 1853–1854, Turku; lukion opettaja 1854–1863, Vaasa; Pohjalaisen osakunnan inspehtori 1868–1871; senaatin kamaritoimituskunnan päällikkö 1882–1885 ja kirkollistoimituskunnan päällikkö 1885–1899.

Palkinnot ja kunnianosoitukset
Aateloitiin vuonna 1884 nimellä Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen
Vapaaherran arvonimi vuonna 1897

Kuva: Museovirasto, Daniel Nyblin
Tekstit: Tero Juutilainen