Mirkka Lappalainen on toiminut opetustehtävissä Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian oppiaineessa vuodesta 2001 lähtien. Opettajana hänelle on olennaista johdattaa opiskelijoita kysymysten äärelle.

– On hienoa saada opiskelijat innostumaan siitä, mitä historia on ja miten sitä tutkitaan. Eihän kaikista opiskelijoista tietenkään tule historiantutkijoita, mutta tätä kautta on mahdollista oppia tiedonhankintaa, kirjoittamista ja ylipäätään maailman ymmärtämiseen liittyviä taitoja.

Lappalaiselle kaikki opetusmuodot ja -metodit ovat mielekkäitä. Oli kyse sitten luennoimisesta, seminaariohjauksesta tai henkilökohtaisesta opinnäytetyöohjauksesta, opiskelijoiden keskusteluaktiivisuus pitää opettajankin virkeänä.

– Opetustyössä palkitsevaa on ollut esimerkiksi proseminaariryhmien ohjaaminen. Vuosiin on mahtunut paljon erilaisia opiskelijoita, erilaisia aiheita ja erilaisia aineistoja. Vaikka kyse on aineopintotasoisesta opinnäytetyöstä, niin siinä käsitellään jo ihan oikeita tutkimusaineistoja. On antoisaa keskustella opiskelijoiden kanssa siitä, mitä heidän aineistojensa perusteella voi tutkia ja millaisin metodein tutkimustyö on mielekästä.

Kun Lappalainen itse aloitti opiskelun 1990-luvun laman jälkikouristuksissa, tulevaisuuden työllistymisnäkymät olivat ankeat. Silti hän ei muista olleensa huolissaan työllistymisestään eikä opiskelukavereiden kesken huokailtu urasuunnitelmista. 2000-luvun opiskelijat ovat paljon uratietoisempia. Opiskeluvuosina ehtii kuitenkin tapahtua monenlaista ja on luonnollista, että epävarmuus omasta työllistymisestä iskee jossain vaiheessa. Mirkka Lappalainen haluaa välittää opiskelijoille viestiä, että tutkinnon jälkeisestä elämästä ei kannata etukäteen huolestua liikaa.

– Historia-aineista voi työllistyä ihan mihin tahansa riippuen siitä, mitä valitsee sivuaineiksi, miten verkostoituu ja millaisiin työharjoittelupaikkoihin hakeutuu. Ulkomailla vietetyt hetket opintojen aikana sekä vapaa-ajan toiminnot ja aktiivisuus opiskelijajärjestöissä tuottavat myös tärkeää osaamista. Ensimmäisinä opiskeluvuosina ei voi mitenkään nähdä niitä kaikkia vaihtoehtoja, mitä on edessä. Omatkin opiskelukaverini ovat päätyneet hyvin moninaisiin työtehtäviin, toteaa Lappalainen.