44 hakutulosta haulle: muistoni

Paras muistoni Helsingin yliopistosta

Paras muistoni Helsingin yliopistosta liittyy luultavasti Helsinki Summer Schoolin heavy metal -aiheiseen kurssiin, jota koordinoin ja jolla luennoin elokuussa 2015. Suunnitelmieni toteutus oli raskas mutta palkitseva kokemus ja sen tuleminen todeksi oli mittaamattoman hienoa. Ryhmäni oli upea, se koostui enemmän tai vähemmän ikäisistäni opiskelijoista, eikä ”opettajana” oleminen pilannut hauskuutta tai ryhmän ystävällistä henkeä. Lisäksi sain vapaat kädet kurssin suunnitteluun ja olin tyytyväinen saadessani kurssille monta erilaista vierailijaluennoitsijaa. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Monet muistoni Helsingin yliopistosta ankkuroituvat tiloihin: yliopiston päärakennuksen vanhan puolen uskomattoman kauniiseen aulaan, kotimaisen kirjallisuuden laitoksen huoneistoon Liisankadulla, Kansalliskirjaston saliin. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistossa

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta liittyvät teatteritieteen kansainväliseen kesäkouluun, jossa valmistelin väitöskirjaani vuosina 1995–2000. Näiden vuosien kuluessa valkeni, että professorimme Pirkko Koski oli onnistunut poimimaan kesäkoulun opettajakuntaan alamme kansainväliset huiput. Sen joukon sparraamana oli helppoa osallistua teatteritieteen maailmanjärjestön FIRT:n kongresseihin omalla paperilla jo jatko-opintojen varhaisessa vaiheessa. Tuntui etuoikeutetulta tutustua kongressien useisiin pääpuhujiin. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Parhaat muistoni yliopistosta ovat ne hetket, jolloin olen yhdessä kollegoideni kanssa saanut aikaan jotain kollektiivista. Minulla on yksi erityisen lämmin muisto kolmannesta Pohjoismaisesta aatehistorian jatko-opiskelijoiden konferenssista (NIHK), jonka ryhmä jatko-opiskelijoita järjesti historian laitoksella vuonna 2001. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta liittyvät kirjoihin ja opettajiin, jotka rohkaisivat lukemaan. Esa Saarinen innosti filosofiaan, Pertti Seppänen Kiinan klassisiin teksteihin, Sara Heinämaa naistutkimukseen, Outi Nyytäjä näytelmäkirjallisuuteen. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Yliopistokulttuuri monine mahdollisuuksineen loi valmiudet tehdä töitä myös pelialalla. Tärkeitä taitoja kertyi niin seminaareissa kuin järjestötoiminnassa. Yliopistoliikunnalle haluan osoittaa suuren kiitoksen siitä, että se antoi mahdollisuuden pitkäjänteiseen ja täysvaltaiseen harrastukseen yliopistolla. Nykyisen UniSportin tuella toimii useita itsenäisiä harrastusseuroja, jotka tekevät vapaaehtoisvoimin erinomaista liikunta- ja kulttuuritoimintaa, jossa on aivan erityinen akateeminen henki. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta liittyvät kansatieteen laitokseen ja väitöskirjaani. Kansatieteen oppihistoriaan liittyvää gradua kirjoittaessani minua pyydettiin kansatieteen laitokselle assistentin sijaiseksi ja seuraavana vuonna tulin valituksi samaiseen virkaan. Näin minulle aukeni yliopistoura, josta en ollut osannut edes haaveilla. Lue lisää »

Parhaat muistoni yliopistolla: opintopiirejä ja yhteisöasumista

Parhaat muistoni yliopistolta liittyvät ihmisiin. Tutustuin rakkaimpiin ystäviini ja aviopuolisooni Atro Kahiluotoon yliopiston päärakennuksen tupakkahuoneessa. Olin asunut koko lukioikäni pienessä kylässä, jonka kuplassa olin ainoa runoutta, venäläisiä klassikoita ja filosofiaa ahmiva nuori kummajainen. Yliopistolla tutustuin hengenheimolaisiin ja muutin heidän kanssaan asumaan. Perustimme ”Kaivo ja Tähti” – nimisen kommuuniin, koska kämppämme sijaitsi Kaivopuistossa Tähtitorninkadulla. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta liittyvät riemukkaaseen opiskelijaelämään Eidos ry:ssä ja Kronos ry:ssä. Jälkimmäisessä toimin jopa puheenjohtajana. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Paras muistoni Helsingin yliopistosta liittyy ihmisiin ja siihen kuinka he ymmärsivät ja kunnioittivat urheilu-uraani. Eniten olin tekemisissä yleisen kielitieteen laitoksen henkilökunnan kanssa, mutta koko tiedekunnassa suhtauduttiin urheilemiseeni myönteisesti ja mukavan uteliaasti. Hieno hetki oli, kun palasin vuonna 2002 Olympiakomitean opinto- ja urasuunnittelijan roolissa yliopistolle silloisen apulaisrehtori Raija Sollamon audienssille. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Paras muistoni opiskeluajoilta liittyy professori Pirkko Kosken johtamaan teatterireissuun. Opintojeni loppuvaiheessa teatteritieteen laitos järjesti ekskursion Kajaanin kaupunginteatteriin katsomaan Kristian Smedsin esitystä Huutavan ääni korvessa. Lue lisää »

Paras muistoni Helsingin yliopistosta

En tule koskaan unohtamaan virkaanastujaisiani pohjoismaisen kirjallisuuden professoriksi. Oli 30. tammikuuta 2012 ja lumimyrsky. Perheeni oli jumissa Arlandassa juhlapuvuissa (minulla on neljä poikaa) eivätkä ehtineet perille, sillä kaikki lennot peruttiin. Lue lisää »

Paras muistoni Helsingin yliopistossa

Hienoja hetkiä ja kokemuksia Helsingin yliopistosta on tietenkin paljon. Oppimiskokemukset opiskelijana ja tutkijana, tutkintojen ja tutkimus… Lue lisää »

Paras muistoni Helsingin yliopistosta

Toimin vuonna 2002–2003 naistutkimuksen määräaikaisena lehtorina Kristiina-instituutissa tehtävänäni paitsi opettaa myös rakentaa naistutkimuksen – sittemmin sukupuolentutkimuksen – ensimmäinen maisteriohjelma. Tuon tilapäispestin jälkeen olin Kristiina-instituutissa myös postdoc-tutkijana, kunnes 2005 muutin työn perässä Tukholmaan. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Voi niitä on paljon! Opiskeluaikoina minulla oli erittäin kiva kaveriporukka, johon kuului eri-ikäisiä filosofeja, estetiikan ja taidehistorian opiskelijoita sekä oikeustieteilijöitä. Me joimme Porthaniassa kahvia yhdessä ja paransimme maailmaa. Moni meistä on täällä edelleen! Opiskelin harvinaista aineyhdistelmää, ranskaa ja taidehistoriaa, jonka uskon vaikuttaneen siihen, että sosiaalisesta piiristäni muodostui niin laaja. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Minulla on yllättävän vähän konkreettisia muistoja opiskeluajalta. Muistan toki monia sympaattisia opettajia ja heidän luentojaan. Haasteellisuus kuunnella tiistain osakuntaillan jälkeen, keskiviikkoaamuna kello kahdeksan, latinalaisen syntaksin luentoja muistuu myös mieleen. Parhaat muistoni ovat ajalta, jolloin olin vasta tullut assistentiksi ja ne liittyvät tutkimusmatkaan, joka vei kauas yliopistolta. Lue lisää »

Paras muistoni Helsingin yliopistosta

Helsingin yliopistosta tulee mieleen monta hyvää muistoa, mutta yksi ylittää kaikki muut. Elettiin vuoden 1989 loppua ja olin historian laitoksella assistenttina. Odotettiin joulua ja laitos oli hiljainen ja pimeä. Professori Matti Viikari tuli käymään työhuoneellaan ja jäimme keskustelemaan kahvihuoneeseen maailman asioista. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Helsingin yliopisto oli opiskeluvaiheessa minulle täynnä elämyksiä ja työvuosiini yliopistolla mahtuu paljon onnellisia muistoja. Lue lisää »

Paras muistoni Helsingin yliopistossa

Yliopistomuisto ylitse muiden on väitökseni 6.3.2004 – vaikka muistan sen yksityiskohdista yllättävän vähän. Päätin jo etukäteen etten katso kelloa, vaikka se oli aivan silmieni edessä. Kun vihdoin uskalsin vilkaista kelloa, totesin yllätyksekseni, että lähes kolme tuntia oli vierähtänyt kuin siivillä. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Olin opiskeluaikoina, ja olen edelleen, ylpeä omasta yliopistostani. Olen aina välillä kehuskellut maailmalla sillä, että suomalainen yliopisto-opiskelu on ilmaista ja avointa kaikille. Ilmapiiri on avoin, opiskelu on suhteellisen vapaata ja, ennen kaikkea, opiskelumahdollisuudet eivät riipu varallisuudesta. Lue lisää »