Nuoren naisen haaveita Kun olin lapsi, haaveilin kirjailijan urasta. Unelma toteutui jo kun olin varsin nuori, sillä julkaisin esikoisteokseni 12-vuotiaana ja vielä toisen nuortenkirjan viisi vuotta myöhemmin, 1981. Koululaisen kokemukset kirjailijana opettivat realismia: kirjailijantyöllä Suomessa elää vain harva, joten joku muu ammatti on tarpeen. Lue lisää »
Lieven Ameelia on pitkään kiinnostanut erityisesti urbaanin tilan kokemukset sekä se, kuinka näitä kokemuksia esitetään kirjallisuudessa. Tämän teeman yhdistäminen omaan kiinnostukseen Helsinkiä kohtaan johti väitöskirjaan, jossa hän tutki kaupunkikokemuksia suomalaisessa kirjallisuudessa vuosilta 1890–1940. Erityishuomion kohteena olivat henkilöhahmojen kokemukset sekä liikkumisen kuvaukset kaupunkitilassa. Lue lisää »
Kun lapsuudenkodin kristillinen moraali kohtasi 1960-luvun yliopistoliikehdinnän, seuraus oli arvattavissa. Tempauduin täysin rinnoin mukaan vallankumoukselliseen opiskelijaliikkeeseen. Epäoikeudenmukaisuuden kokemukset, yhteiskunnallinen eriarvoisuus, kolmannen maailman ongelmat – kaikki voitiin ratkaista liittymällä yhteen selkeiden tavoitteiden taakse. Se, että vastaukset olivat yksinkertaisia ja menetelmät suoraviivaisia, oli nuorelle epävarmalle ihmiselle vain helpottavaa. Puhumattakaan siitä, että mukana oli suuri joukko todella fiksuja ja lahjakkaita ihmisiä. Lue lisää »
Aloitin päätoimisena urheilutoimittajana vasta vuonna 2000. Sitä ennen ehdin työskennellä Juha Siltalalan tutkimusapulaisena vuonna 1990 ja seuraavat kymmenen vuotta informaatikkona Suomen Urheilukirjastossa. Maisterin tutkintokin jäi viemättä loppuun, kun sain laman keskellä 1991 tarjouksen vakituisesta toimesta. Gradun ehdin kyllä kiikuttaa professorin pöydälle. Lue lisää »
Nuoren yliopistonopettajan odotettiin 1800-luvun vaihteessa esiintyvän myös runoilijana. Tämä sopi Frans Michael Franzénille enemmän kuin hyvin. Hän aloittikin runoilijanuransa heti, kun hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 1792. Lue lisää »
Ilmari Kiannon kirjailijanuraa kesti yli 60 vuotta, sisältäen yli 60 teosta. Käsitys hänen urastaan ja elämästään on pitkälti hänen itse luomansa kirjailijalegendan tuotosta. Kiannon elämään ja tuotantoon kuului sivistyneistön kritiikkiä, seksuaalisten kysymysten pohdintaa sekä arvostelua kirkkoa, uskontoa ja politiikkaa kohtaan. Lue lisää »
Huutokaupassa toimiessaan Tuija Peltomaa on päässyt kosketuksiin erilaisten esineiden kanssa. Vilkkaimpina vuosina hänen käsiensä kautta on mennyt yli 10 000 esinettä vuodessa. Huutokauppamaailma on jäänyt suurelta yleisöltä vieraaksi ja osittain taustalla on niin esinekulttuurin kuin huutokauppamaailman itsensä luoma ympäristö. Tosin nykyinen tosi-tv on tehnyt huutokauppamaailmaa tutummaksi. Lue lisää »
Olen kirjoittanut ja puhunut taiteista työkseni jo yli 40 vuotta, mutta en silti osaa luontevasti puhua tutkimuksesta ”ammattina”, saati ”urana”. Erilaisten töiden muista puolista on helpompi tehdä tiliä. Aina on tehnyt mieli kirjoittaa ja itse kehitetyt tai eri tahoilta tarjotut tehtävät ovat osuneet kohdalle enemmän tai vähemmän sattumalta. Lue lisää »
Olen unelma-ammatissani. Ylen aamu-tv:n toimituksessa ei ole kahta samanlaista päivää. Mahtavinta aamu-tv:ssä on aiheiden kirjo: juontaja pääsee haastattelemaan yhtä lailla tavista kuin julkkistakin, niin sirkustirehtööriä kuin presidenttiäkin. Ei ole yhtä sapluunaa, jolla haastattelu tehdään; haastattelijan on jatkuvasti haastettava itseään ja löydettävä paras tapa saada haastateltavasta kaikkein oleellisin irti. Lue lisää »
Kun humanisti väittelee, hänen kimppuunsa hyökkäävät yllättävän monet tahot. Alan veteraanit tai muuten vain vaihtovuoroiset jäsenet näkevät hetkensä tulleen ja ehdottavat sinua järjestöihin ja luottamustehtäviin. Ensimmäisiä tehtäviäni vielä vihreänä tohtorina oli Suomen Musiikkitieteellisen Seuran puheenjohtajuus, joka kävi voimille, olinhan nuori isä ja myös opetus vaati valmistelua usein aamutyön tunneille asti. Lue lisää »
Adolf Ivar Arwidsson syntyi vuonna 1791 Padasjokelaisen kappalaisen poikana. Perhe muutti myöhemmin Laukaaseen, kun isä nimitettiin sikäläiseksi kirkkoherraksi. Arwidsson koki lukioikäisenä vuosien 1808–1809 Suomen sodan ja sen jälkimainingit, jotka koettelivat Laukaan pitäjää. Nämä kokemukset vaikuttivat merkittävästi hänelle myöhemmin ominaisiin Venäjän vastaisiin mielipiteisiin. Lue lisää »
Lokakuun 10. päivänä 2015 oli Georg Gimplen kuolemasta kulunut vuosi. Muistojumalanpalvelus pidettiin Helsingin Pyhän Henrikin kirkossa, ja samaan aikaan soivat Georgin muistoksi kirkonkellot myös Salzburgissa. Siellä hänen veljensä toimitti muistomessun. Mikä voisikaan olla sopivampi tapa muistaa Georgia, sillä hänen persoonansa oli syvästi ankkuroitunut katolisen kirkon perinteisiin. Lue lisää »
Oppikirjailija Helena Ruuskasta tuli sattumalta. Häneltä pyydettiin palautetta Otavan uudesta alakoulun äidinkielen Sanataituri-oppikirjasta ja pian hän huomasi olevansa mukana tekijäryhmässä. Lue lisää »
Kun kirjoitin ylioppilaaksi pienen maalaispaikkakunnan lukiosta, kokemusten nälkä oli niin kova ja moottoritie niin kuuma, etten edes harkinnut opiskelua. Matkustelemaan piti päästä ja nopeasti. Matkustamista ympäri maailman helpotti se, että kansainvälinen punkverkosto piti huolta omistaan. Kaikkialta löytyi yösija, ystäviä ja apua. Lue lisää »
Helsingin yliopiston professorina joutuu luonnostaan vedetyksi erilaisiin hallinto-, luottamus- ja asiantuntijatehtäviin alumnitilaisuuksien kahvinkeittäjän virasta alkaen. Rehtorin käynnistämä Suomalainen klassikkokirjasto sen toiminnallinen suunnittelu, rahoituksen hankinta ja pilottiprojektin vetäminen yhteistyössä yliopiston kirjaston ja Kansalliskirjaston kanssa on työllistänyt vuosien ajan ja työllistää tulevaisuudessakin. Lue lisää »
Eeva Ahtisaari matkusteli paljon miehensä työn perässä 70- ja 80-luvun alkupuolella. Häntä kalvoi kuitenkin opintojen loppuun viemättömyys. 80-luvun puolivälissä tuli tilaisuus paikata tämä kohta. – Vuonna 1985 kirjauduin takaisin yliopistoon. Hieman jännitin yliopistolle menoa vanhan opintokirjan kanssa. Sain hyvän vastaanoton, vaikka jouduinkin jonkin verran opintoja tekemään uudestaan. Lue lisää »
Uno Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa perinteikkääseen pappissukuun vuonna 1810. Perhe muutti Janakkalaan Leppäsuin kartanoon Hämeen läänin veromestarina toimineen Jakob-isän kuoltua Uno-pojan ollessa kahdeksan vuotias. Ryttylän kartanon kotikoulussa koetut ajan kuvaan kuuluneet brutaalit kasvatusmenetelmät vaikuttivat mitä luultavimmin Cygnaeuksen myöhempään toimeen koulutuksen uudistajana. Lue lisää »
Opiskeluaikansa alussa Mikael Reuter oli aktiivinen Finlands svenska skolungdomsförbund -opiskelijaliitossa, ensin hallituksen jäsenenä ja vuosina 1963–1964 palkattuna asiamiehenä. FSS:n aikanaan hän solmi ensimmäiset pohjoismaiset suhteensa. Lue lisää »
Helsingin yliopiston, Alma Materin, juhlasalin korkeista ovista tuli minulle tiedon symboli, ovet jotka nuorena opiskelijana palavan uteliaasti halusin avata tiedon ja tieteen maailmaan. Sali juhlavine lukuvuoden avajaisineen syyslukukauden alussa, publiikit ja promootiot ovat olleet akateemisen elämäni tähtihetkiä. Lue lisää »
Nuori säveltäjä Leevi Madetoja herätti huomiota musiikkipiireissä jo opiskeluaikanaan teoksella Pianotrio (1909). Opiskelutoverinsa Toivo Kuulan ohella Madetoja oli ensimmäinen merkittävä suomalainen säveltäjä, joka haki tärkeimmät virikkeensä ranskalaisesta musiikista. Lue lisää »
