Vantaan Jokiniemen kivikautinen asuinpaikka on yksi Suomen laajimmista neoliittisen kivikauden keskusasuinpaikoista (3900–3300 eKr.). Arkeologi Jan Fast on järjestänyt yhteisöarkeologisia kaivauksia alueella yhteistyössä Tiedekeskus Heurekan kanssa vuosina 1990–1994 ja 2014. Lue lisää »
Ennen Kolmas Nainen -yhtyeen läpimurtoa Sakari Pesola soitteli erilaisissa bändikyhäelmissä. Läheisimmistä koulukavereista muodostui Kolmas Nainen, joka keikkaili ja tehtaili levyjä hurjalla tahdilla 1980-luvun puolivälistä vuoteen 1994 asti. – Alavuden lukio oli Kolmannen Naisen lähtöpiste. Luokkakaverini Raimo Valkama on yhtyeen basisti ja Pasi Kallioniemi rumpali. Laulaja Pauli Hanhiniemi ja kitaristi Timo Löyvä olivat meitä vuotta nuorempia. Aloitimme yhteistyötämme sen kerrostalon pommisuojassa, jossa asuin alivuokralaisena. Lue lisää »
Tutkija toimii aina osana laajempaa kontekstia niin akateemisessa maailmassa kuin yhteiskunnassa yleensä. Olen ollut Kirjallisuudentutkijain… Lue lisää »
Hämeenlinnan normaalilyseon historianopettaja innosti Gunnar Suolahden (vuoteen 1906 saakka Palander) akateemisten opintojen pariin Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon. Nuori mies opiskeli rivakkaan tahtiin ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1898. Lue lisää »
Tuomas Heikkilä on pitänyt kunnia-asianaan tutkia mahdollisimman erilaisia teemoja. Kuvaavasti hänellä on dosentuuri kolmelta historiantutkimuksen eri alalta: yleisestä historiasta, Suomen historiasta ja kirkkohistoriasta. Maantieteellisesti hänen tutkimuksensa ovat ulottuneet Pohjolasta Roomaan ja Ranskasta Saksaan, ajallisesti myöhäisantiikista 1800-luvulle. Lue lisää »
Jaakko Hämeen-Anttila on paitsi arvostettu tutkija myös suosittu luennoitsija. Helsingin yliopistossa hän on opettanut vuodesta 1984 alkaen, minkä lisäksi hän on pitänyt vuosittain monia kymmeniä yleisöesitelmiä tieteellisissä seuroissa, valtionhallinnossa, tiedotusvälineissä, kouluissa ja monilla muilla forumeilla. Hän on myös usein esiintynyt lukemassa runoja, omiaan tai käännöksiään. Hän on antanut tuhansia haastatteluja ja esiintynyt näkyvästi erilaisissa kampanjoissa. Lue lisää »
Pirjo Hiidenmaa aloitti 1.1.2015 tietokirjallisuuden tutkimuksen ja tietokirjoittamisen professorina tiedekuntamme suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksella. Lue lisää »
Professori Matti Miestamo osallistuu aktiivisesti oman tieteenalansa asiantuntija- ja hallintotehtäviin. Hän on tällä hetkellä Cambridge University Pressin julkaiseman Nordic Journal of Linguistics -lehden toimittaja, toimi aiemmin SKY Journal of Linguistics -lehden toimittajana ja on lisäksi toimittanut useita kokoomateoksia. Lue lisää »
Isäni oli pappi, sananjulistaja. Pienenä poikana imin itseeni samanlaisen tarpeen esiintyä. Kun en osannut laulaa, piti ruveta puhumaan. Esiinnyn edelleen mielelläni minkä tahansa yleisön edessä, oli sitten teemana venäjän kieli, väärinymmärrykset kommunikaatiossa tai suomalainen tiedepolitiikka. Lempiaihe on ”Voiko venäläisiä ymmärtää”. Tiedonjakamisen tarve näkyi aikaisemmin myös innokkuudessa tehdä sana- ja oppikirjoja, kieliohjelmia televisioon, opetusohjelmia tietokoneille, cd-romppuja ja kaikkea mahdollista venäjän opintoja edistävää. Kun kirjoittaa suurelle yleisölle, pääsee irti tieteellisen kirjoittamisen millimetrin tarkoista pelisäännöistä. Voi irrotella ja keventää. Lue lisää »
Oma tieteenalani arkeologia on ollut näkyvästi esillä eri tavoin tiedotusvälineissä ja se kiinnostaa suurta yleisöä. Käytännössä jokainen arkeologinen kaivaus uutisoidaan jollakin tavalla. Arkeologit itsekin ovat viime aikoina kiinnittäneet huomiota uutisointiin kertomalla sekä kaivausten menetelmistä että tuloksista. Lisäksi toimittajilla saattaa olla omia ideoita, joita he haluavat käyttää. Lue lisää »
Kirjallisuus kirjoitetaan lukijoille – vasta luettuna teos saavuttaa tarkoituksensa. Kirjat ja kirjailijat kuitenkin tavallaan luovat tai ennakoivat yleisönsä. Muotojen ja sisältöjen valinnoilla tuotetaan, tietoisesti tai huomaamatta, mallilukija: kaikki teokset kutsuvat lukemaan tietyllä tavalla ja puhuttelevat tietynlaista lukijaa. Teoksen todellinen lukija ei aina samastu tai halua samastua tähän puhuteltuun, mutta todellisen lukijan kyky muuntautua sellaiseksi lukijaksi, jota teos kaipaa, on avain teoksen ymmärtämiseen – ja usein myös siihen, että lukija kykenee nauttimaan teoksesta täysipainoisesti. Lue lisää »
Väiteltyään filosofian tohtoriksi Viljo Tarkiainen keskittyi kriitikon työhön. Hän oli yliopistosta valmistumisen jälkeen kirjoitellut arvosteluja useisiin lehtiin. Erityisesti Valvojasta tuli Tarkiaisen pääasiallinen kirjallisuuskritiikin esittämisfoorumi. Lue lisää »
Erityisen hyvin mieleen jääneitä kokemuksia urani varrelta ovat muutamat juhlahetket. Vuoden 2000 poikkeuksellisen juhlavan filosofisen tiedekunnan promootion tunnelma oli hieno. Varsinkin promootioillallinen Finlandia-talossa oli hurmaava kokemus hauskan pöytäseuran ansiosta. Lue lisää »
Parasta on se, että hyviä hetkiä ja kokemuksia on paljon. Lue lisää »
Vuorovaikutteisen näyttelyn voima on tilanteessa: vuorovaikutuksessa. Tutkimusten mukaan yleisö voi oppia tietojen ja taitojen lisäksi ymmärr… Lue lisää »
”Jukola–Jakomäki–Bryssel, Suomi 75 vuotta” -näyttelyn luominen tiedekeskus Heurekassa oli voimaannuttava hanke. Historiaa ei ollut aiemmin käsitelty vuorovaikutteisen näyttelyn keinoin Suomessa eikä juuri ulkomaillakaan. Emme tunteneet esikuvia emmekä rajoituksia. Heurekan perustajat olivat onneksemme määritelleet tiedekeskuksen tehtäväkentän suomen ’tiede’ ja ruotsin ’vetenskap’ -sanojen mukaisesti kattamaan kaikki akateemiset alat, eikä vain luonnontieteitä, science. Lue lisää »
Olin kerran tohtorinkaronkassa, jossa väittelijä tullessaan puheessaan kohdalleni kiitti minua siitä, että olen auttanut häntä ymmärtämään hy… Lue lisää »
Tiede on kansainvälistä. Tieteen avoimuuden periaatteen mukaan myös tiedekeskusten ideat ja ajatukset leviävät kansainvälisesti. Heurekan perustajat seurasivat sekä eurooppalaisia että pohjoisamerikkalaisia esikuvia, mutta päättäessään, että suomalaisella tiedekeskuksella on oltava omaa näyttelytuotantoa, he tulivat taanneeksi sen, että myös Heurekalla on ollut paljon annettavaa kansainvälisesti. Vuonna 1989 avattu Heureka oli maailman noin 400. tiedekeskus, nyt niitä lasketaan olevan noin 3000. Lue lisää »
Humanistilla ei ole uraa – tai ainakaan urasuunnittelua, oli opiskelijasukupolveni sivistysyliopistohenkinen motto. Jälkikäteen katsoen työelämään orientoitumiseni näyttää kuitenkin lähes ohjelmalliselta. Tartuin mielenkiintoiselta vaikuttaviin keikkatyötarjouksiin ja sain käytännön kokemusta arkistojen penkomisesta, haastattelututkimuksesta ja aikataulujen kunnioittamisesta. Lue lisää »
Historioitsija elää tekstien maailmoissa, mutta kirjoitusta vanhempaa on kuva, ja vauvakin kommunikoi ilmeillä ja eleillä ennen kuin puhuu. Kuvien katsominen, tulkitseminen ja tekeminen ovat kiehtoneet minua aina, vaikka ne eivät koskaan ole olleet tekemisieni pääosassa. Nuoruuden valokuvausharrastus, loputon elokuva-arkistoelokuvien katselu, kuvatoimitustyöt ja Kronikka-lehden tekeminen tarjosivat kuvallisen hahmottamisen riemua opiskeluaikana. Lue lisää »
