Vantaan Jokiniemen kivikautinen asuinpaikka on yksi Suomen laajimmista neoliittisen kivikauden keskusasuinpaikoista (3900–3300 eKr.). Arkeologi Jan Fast on järjestänyt yhteisöarkeologisia kaivauksia alueella yhteistyössä Tiedekeskus Heurekan kanssa vuosina 1990–1994 ja 2014. Lue lisää »
Ennen Kolmas Nainen -yhtyeen läpimurtoa Sakari Pesola soitteli erilaisissa bändikyhäelmissä. Läheisimmistä koulukavereista muodostui Kolmas Nainen, joka keikkaili ja tehtaili levyjä hurjalla tahdilla 1980-luvun puolivälistä vuoteen 1994 asti. – Alavuden lukio oli Kolmannen Naisen lähtöpiste. Luokkakaverini Raimo Valkama on yhtyeen basisti ja Pasi Kallioniemi rumpali. Laulaja Pauli Hanhiniemi ja kitaristi Timo Löyvä olivat meitä vuotta nuorempia. Aloitimme yhteistyötämme sen kerrostalon pommisuojassa, jossa asuin alivuokralaisena. Lue lisää »
Tutkija toimii aina osana laajempaa kontekstia niin akateemisessa maailmassa kuin yhteiskunnassa yleensä. Olen ollut Kirjallisuudentutkijain… Lue lisää »
Hämeenlinnan normaalilyseon historianopettaja innosti Gunnar Suolahden (vuoteen 1906 saakka Palander) akateemisten opintojen pariin Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon. Nuori mies opiskeli rivakkaan tahtiin ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1898. Lue lisää »
Tuomas Heikkilä on pitänyt kunnia-asianaan tutkia mahdollisimman erilaisia teemoja. Kuvaavasti hänellä on dosentuuri kolmelta historiantutkimuksen eri alalta: yleisestä historiasta, Suomen historiasta ja kirkkohistoriasta. Maantieteellisesti hänen tutkimuksensa ovat ulottuneet Pohjolasta Roomaan ja Ranskasta Saksaan, ajallisesti myöhäisantiikista 1800-luvulle. Lue lisää »
Jaakko Hämeen-Anttila on paitsi arvostettu tutkija myös suosittu luennoitsija. Helsingin yliopistossa hän on opettanut vuodesta 1984 alkaen, minkä lisäksi hän on pitänyt vuosittain monia kymmeniä yleisöesitelmiä tieteellisissä seuroissa, valtionhallinnossa, tiedotusvälineissä, kouluissa ja monilla muilla forumeilla. Hän on myös usein esiintynyt lukemassa runoja, omiaan tai käännöksiään. Hän on antanut tuhansia haastatteluja ja esiintynyt näkyvästi erilaisissa kampanjoissa. Lue lisää »
Pirjo Hiidenmaa aloitti 1.1.2015 tietokirjallisuuden tutkimuksen ja tietokirjoittamisen professorina tiedekuntamme suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksella. Lue lisää »
Professori Matti Miestamo osallistuu aktiivisesti oman tieteenalansa asiantuntija- ja hallintotehtäviin. Hän on tällä hetkellä Cambridge University Pressin julkaiseman Nordic Journal of Linguistics -lehden toimittaja, toimi aiemmin SKY Journal of Linguistics -lehden toimittajana ja on lisäksi toimittanut useita kokoomateoksia. Lue lisää »
Kirjallisuus kirjoitetaan lukijoille – vasta luettuna teos saavuttaa tarkoituksensa. Kirjat ja kirjailijat kuitenkin tavallaan luovat tai ennakoivat yleisönsä. Muotojen ja sisältöjen valinnoilla tuotetaan, tietoisesti tai huomaamatta, mallilukija: kaikki teokset kutsuvat lukemaan tietyllä tavalla ja puhuttelevat tietynlaista lukijaa. Teoksen todellinen lukija ei aina samastu tai halua samastua tähän puhuteltuun, mutta todellisen lukijan kyky muuntautua sellaiseksi lukijaksi, jota teos kaipaa, on avain teoksen ymmärtämiseen – ja usein myös siihen, että lukija kykenee nauttimaan teoksesta täysipainoisesti. Lue lisää »
Väiteltyään filosofian tohtoriksi Viljo Tarkiainen keskittyi kriitikon työhön. Hän oli yliopistosta valmistumisen jälkeen kirjoitellut arvosteluja useisiin lehtiin. Erityisesti Valvojasta tuli Tarkiaisen pääasiallinen kirjallisuuskritiikin esittämisfoorumi. Lue lisää »
Erityisen hyvin mieleen jääneitä kokemuksia urani varrelta ovat muutamat juhlahetket. Vuoden 2000 poikkeuksellisen juhlavan filosofisen tiedekunnan promootion tunnelma oli hieno. Varsinkin promootioillallinen Finlandia-talossa oli hurmaava kokemus hauskan pöytäseuran ansiosta. Lue lisää »
Isäni oli pappi, sananjulistaja. Pienenä poikana imin itseeni samanlaisen tarpeen esiintyä. Kun en osannut laulaa, piti ruveta puhumaan. Esiinnyn edelleen mielelläni minkä tahansa yleisön edessä, oli sitten teemana venäjän kieli, väärinymmärrykset kommunikaatiossa tai suomalainen tiedepolitiikka. Lempiaihe on ”Voiko venäläisiä ymmärtää”. Tiedonjakamisen tarve näkyi aikaisemmin myös innokkuudessa tehdä sana- ja oppikirjoja, kieliohjelmia televisioon, opetusohjelmia tietokoneille, cd-romppuja ja kaikkea mahdollista venäjän opintoja edistävää. Kun kirjoittaa suurelle yleisölle, pääsee irti tieteellisen kirjoittamisen millimetrin tarkoista pelisäännöistä. Voi irrotella ja keventää. Lue lisää »
Odotin teologisen tiedekunnan tohtoripromootiota hiostavana toukokuun lopun päivänä vuonna 2000. Olin kolme vuotta aikaisemmin väitellyt suomalaisten ulkomaisesta opinkäynnistä ennen Turun akatemian perustamista 1640 ja saanut siitä arvosanaksi laudaturin. Olin promootiossa primustohtorina ja tehtävänäni oli vastata kysymykseen, joka kuului suunnilleen seuraavasti: ”Nostiko Turun akatemian perustaminen vuonna 1640 tieteen tasoa Suomessa?”. Vastaus pitäisi perustella, mutta sen tulisi lopulta olla muodoltaan joko kyllä tai ei. Yleisö epäilemättä odotti, että tarkastelisin yliopiston suurta merkitystä 1600-luvun yhteiskunnallisessa kehityksessä ja vastaisin luonnollisesti KYLLÄ! Lue lisää »
Oma tieteenalani arkeologia on ollut näkyvästi esillä eri tavoin tiedotusvälineissä ja se kiinnostaa suurta yleisöä. Käytännössä jokainen arkeologinen kaivaus uutisoidaan jollakin tavalla. Arkeologit itsekin ovat viime aikoina kiinnittäneet huomiota uutisointiin kertomalla sekä kaivausten menetelmistä että tuloksista. Lisäksi toimittajilla saattaa olla omia ideoita, joita he haluavat käyttää. Lue lisää »
Yksityisenä ammatinharjoittajana ja tietokirjailijana sekä monien tutkimus-, opetus- ja esiintymistehtävien kautta Samu Nyström on saanut vuosien ajan työskennellä tieteellisen tiedon popularisoinnin parissa. – Mielestäni kyseessä on tärkeä osa akateemisen sivistyneistön tehtävää: tutkimustulokset pitää tuoda myös tutkijayhteisön ulkopuolelle kansalaisyhteiskunnan tietoon ja käyttöön, kertoo Nyström. Lue lisää »
Filosofian tohtori Samu Nyströmin mielestä parasta akateemisessa maailmassa ja tutkijan arjessa ovat mahdollisuudet tutustua inhimillisen elämän moniin ulottuvuuksiin niin tutkimuskohteina kuin erilaisissa työyhteisöissäkin. Tutkimustehtävät ovat vieneet Nyströmin hälytystehtävissä toimineiden ambulanssien kyyteihin, monien eri elämänalueiden kansallisten merkkihenkilöiden koteihin sekä moniin sellaisiin paikkoihin ja tiloihin, joihin vain harvat eksyvät. Lue lisää »
Johan Ludvig Runebergin muutto Porvooseen vuonna 1837 tarkoitti eräänlaista eroa akateemisesta maailmasta. Hänelle tarjottiin myöhemmin professuuria Kreikan kirjallisuudessa, mutta hän ei ottanut sitä vastaan. Akateemisesta maailmasta ulosjättäytyminen ei kuitenkaan estänyt häntä menestymästä runoilijana. Päinvastoin yliopistossa saatu koulutus ja kiinnostuminen klassisen antiikin kirjallisuuteen ja runouteen vaikutti professori Matti Klingen mukaan Runebergin omaan tuotantoon suuresti. Lue lisää »
Lähi-itä on jatkuvasti esillä uutisissa. Sen takia olennaisena osana professori Hannu Juusolan ja muiden aluetta tutkivien työtä kuuluu esiintyminen erilaisissa asiantuntijatehtävissä mediassa, valtionhallinnossa ja poliittisissa elimissä. Lue lisää »
Parasta on se, että hyviä hetkiä ja kokemuksia on paljon. Lue lisää »
Menneiden vuosisatojen käsikirjoituksia tutkiessaan ja niitä julkaistessaan tulee tutuksi tekstin kirjoittajan kanssa, olipa tämä maailmankirjallisuuden suuria nimiä tai unohduksiin vaipunut kynäniekka. Oma lukunsa ovat kääntäjät, jotka etenkin kaukaisemmista ajoista puhuttaessa jäävät helposti vaille huomiota. Lue lisää »
