Professori Matti Miestamo osallistuu aktiivisesti oman tieteenalansa asiantuntija- ja hallintotehtäviin. Hän on tällä hetkellä Cambridge University Pressin julkaiseman Nordic Journal of Linguistics -lehden toimittaja, toimi aiemmin SKY Journal of Linguistics -lehden toimittajana ja on lisäksi toimittanut useita kokoomateoksia.

Vertaisarviointiin Miestamo osallistuu muun muassa useiden kansainvälisten tieteellisten aikakauslehtien ja julkaisusarjojen toimitusneuvostoissa. Hän on myös osallistunut tutkimusrahoitushakemusten arviointiin Norjan tutkimusneuvoston (Norges forskningsråd) kielitieteellisessä asiantuntijapaneelissa vuosina 2013 ja 2014.

Erilaisten yliopiston sisäisten hallintotehtävien ja -elinten lisäksi hän on toiminut Suomen kielitieteellisen yhdistyksen  johtokunnan jäsenenä ja sihteerinä. Miestamo on myös jäsenenä tieteellisissä seuroissa kuten Association for Linguistic Typology ja Linguistic Society of America.

Hän on ollut järjestämässä lukuisia kielitieteellisiä konferensseja ja symposiumeja kotimaassa ja ulkomailla. Suurelle yleisölle professori Miestamo on tehnyt tutkimustaan tunnetuksi TV:ssä, radiossa ja printtimediassa (mm. YLE:n Aamu-TV ja Sveriges Radio).

Professori Miestamon tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus konkretisoituu erityisesti kielten dokumentaatiotyön kautta.

– Vähän tutkittujen kielten dokumentoinnilla ja kuvaamisella on suora yhteys kieliyhteisön mahdollisuuksiin käyttää kieltään yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tämä on erityisen tärkeää uhanalaisten kielten kohdalla, joiden puhujat saavat tukea kielen revitalisaatiopyrkimyksilleen dokumentaatioprosessissa tuotetusta tiedosta.

Koltansaamen dokumentaatiohankkeessa kieliaineistoja on tuotettu yhteistyössä kielen puhujien kanssa ja valmiit materiaalit saatetaan myös kieliyhteisön käyttöön. Kielitypologinen ja muu yleiskielitieteellinen perustutkimus tukee kielten dokumentaatiotyötä, mutta sen relevanssi ulottuu myös paljon laajemmin yhteiskuntaan.

– Kieli on inhimillisen toiminnan ja kanssakäymisen keskiössä. Tietoa kielestä ja kielistä tarvitaan mitä erilaisimmilla yhteiskuntaelämän aloilla, esimerkiksi kielen opetuksessa, kääntämisessä, kieliteknologiassa ja kielipolitiikassa, toteaa Miestamo.