Takaisin

Jussi Nuorteva

Jussi Pekka Nuorteva
22.7.1954, Helsinki

Teologian maisteri (Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria) 1979, filosofian maisteri (Suomen ja Skandinavian historia) 1983, filosofian lisensiaatti (Suomen ja Skandinavian historia) 1986, teologian tohtori (Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria) 1997, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston kirkko- ja oppihistorian dosentti 1998

Arkistolaitoksen pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja 2003-

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri 2000–2003
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan pääsihteeri 1998–2000
Yleisradion tiedetoimittaja 1994–1998
Helsingin yliopiston kirjaston takautuvan kansallisbibliografian päätoimittaja 1991–1993
Helsingin yliopiston kirkkohistorian assistentti 1989–1994 (virkavapaa 1991 – 1993)
Suomen Akatemian tutkimusassistentti 1984–1989
Suomen Akatemian projektitutkija 1979–1984

Tutkimusteemat: Kirkko- ja oppihistoria, vanhempi kirjahistoria, yliopistojen harjoitusmestarit, vankeinhoito, hallintohistoria, diplomatian historia, sota-ajan poikkeusolot.

Tekstit: Jussi Nuorteva, Riitta-Ilona Hurmerinta (toim.)

Mieleenjäävin hetkeni Helsingin yliopistossa

Odotin teologisen tiedekunnan tohtoripromootiota hiostavana toukokuun lopun päivänä vuonna 2000. Olin kolme vuotta aikaisemmin väitellyt suomalaisten ulkomaisesta opinkäynnistä ennen Turun akatemian perustamista 1640 ja saanut siitä arvosanaksi laudaturin. Olin promootiossa primustohtorina ja tehtävänäni oli vastata kysymykseen, joka kuului suunnilleen seuraavasti: ”Nostiko Turun akatemian perustaminen vuonna 1640 tieteen tasoa Suomessa?”. Vastaus pitäisi perustella, mutta sen tulisi lopulta olla muodoltaan joko kyllä tai ei. Yleisö epäilemättä odotti, että tarkastelisin yliopiston suurta merkitystä 1600-luvun yhteiskunnallisessa kehityksessä ja vastaisin luonnollisesti KYLLÄ!

Valitettavasti tutkimukseni osoittivat selvästi, että Turun akatemian perustaminen ei nostanut tieteen tasoa Suomessa. Opiskelijoiden määrä kyllä kasvoi huomattavasti, mutta ulkomailla opiskelleiden määrä väheni samalla dramaattisesti. Keskiajalta lähtien opilliset vaikutteet oli haettu suoraan eurooppalaisen oppineisuuden parhaimmista keskuksista: Pariisista, Louvainista, Roomasta, Prahasta, Wittenbergistä ja Rostockista. Yliopistoksi muutettu Turun katedraalikoulu, jonka kirjastoon toiminnan alkaessa kuului vain 21 teosta, ei todellakaan tarjonnut kelvollista perustaa tieteelle. Turussa opittiin kopioimaan keskivertoa eurooppalaista tiedettä, mutta tieteen huippu jäi kauaksi. Määrä ei valitettavasti korvaa laatua. Ennen 1700-lukua Turun akatemian merkitys kansainvälisessä tieteessä olikin käytännössä olematon.

Muistan, kuinka perusteluni jälkeen vastasin tohtorinkysymykseen selkeästi EI – Turun yliopiston perustaminen ei nostanut tieteen tasoa Suomessa. Salissa oli hiljaista, kun palasin paikalleni. Tohtorinkysymyksen esittänyt professori Simo Heininen sentään totesi: ”Hyväksyn vastauksen”.

Jussi Nuorteva vuonna 2014 ja 1968.​
Jussi Nuorteva vuonna 2014 ja 1968.​

 

Takaisin