Jussi Nuorteva
Päivän humanisti

Jussi Nuorteva

Tiedettä laidasta laitaan harjoittanut Jussi Nuorteva aloitti tutkimuksen teon keräämällä kirppuja joutsenten pesistä. Se ei kuitenkaan synnyttänyt syyhyä luonnontieteisiin, vaan kohtaloksi koitui humanismi. Tieteenhistoria on kuitenkin tarjonnut hänelle näköalapaikan tieteiden koko kirjoon. Nuorteva on yhtä lailla kotonaan tiedeviestinnässä ja järjestötoiminnassa kuin vankiloissa, Kairon ja Damaskoksen kahviloissa tai arkistojen ja kirjastojen uumenissa.

Jussi Nuorteva

Jussi Pekka Nuorteva
22.7.1954, Helsinki

Teologian maisteri (Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria) 1979, filosofian maisteri (Suomen ja Skandinavian historia) 1983, filosofian lisensiaatti (Suomen ja Skandinavian historia) 1986, teologian tohtori (Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria) 1997, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston kirkko- ja oppihistorian dosentti 1998

Arkistolaitoksen pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja 2003-

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri 2000–2003
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan pääsihteeri 1998–2000
Yleisradion tiedetoimittaja 1994–1998
Helsingin yliopiston kirjaston takautuvan kansallisbibliografian päätoimittaja 1991–1993
Helsingin yliopiston kirkkohistorian assistentti 1989–1994 (virkavapaa 1991 – 1993)
Suomen Akatemian tutkimusassistentti 1984–1989
Suomen Akatemian projektitutkija 1979–1984

Tutkimusteemat: Kirkko- ja oppihistoria, vanhempi kirjahistoria, yliopistojen harjoitusmestarit, vankeinhoito, hallintohistoria, diplomatian historia, sota-ajan poikkeusolot.

Tekstit: Jussi Nuorteva, Riitta-Ilona Hurmerinta (toim.)

Harjoitusmestarit kansainvälisyyden edustajina Turun akatemiassa

Kuninkaallinen Turun yliopisto oli luonteeltaan perin kotimainen. Kaikki sen professorit olivat kotoisin Ruotsista tai siihen kuuluneesta Suomesta. Opiskelijoistakin vain muutama tuli ulkomailta ja heidänkin vierailunsa jäivät yleensä lyhyiksi. Mutta yksi opettajaryhmä sentään edusti yliopistoille tunnusomaista kansainvälisyyttä – vähälle huomiolle jääneet harjoitusmestarit.

Lue lisää

Mieleenjäävin hetkeni Helsingin yliopistossa

Odotin teologisen tiedekunnan tohtoripromootiota hiostavana toukokuun lopun päivänä vuonna 2000. Olin kolme vuotta aikaisemmin väitellyt suomalaisten ulkomaisesta opinkäynnistä ennen Turun akatemian perustamista 1640 ja saanut siitä arvosanaksi laudaturin. Olin promootiossa primustohtorina ja tehtävänäni oli vastata kysymykseen, joka kuului suunnilleen seuraavasti: ”Nostiko Turun akatemian perustaminen vuonna 1640 tieteen tasoa Suomessa?”. Vastaus pitäisi perustella, mutta sen tulisi lopulta olla muodoltaan joko kyllä tai ei. Yleisö epäilemättä odotti, että tarkastelisin yliopiston suurta merkitystä 1600-luvun yhteiskunnallisessa kehityksessä ja vastaisin luonnollisesti KYLLÄ!

Lue lisää

Lähi-itä ja Suomen instituutti

Ensimmäisen kosketukseni Lähi-itään sain alkusyksystä 1974, kun aloitin opintoni Haifan yliopistossa. Mitään syvällisiä opillisia tavoitteita minulla ei ollut. Lähi-idän elämäntilanne oli sen sijaan konkreettisesti läsnä Libanonista ja Golanilta kuuluneen ajoittaisen kranaattien äänen ja Välimeren pintaa hipoen lentäneiden israelilaisten Skyhawkien ja Phantom-hävittäjien muodossa. Seurasimme niitä yliopiston kahvilan terassilla istuen.

Lue lisää

Palkinnot ja erityissaavutukset

  • Korkeakoulutiedottajien Tieteen lyyra -palkinto 1990
  • Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinto 1998
  • Vuoden historiateos -palkinto 1998
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kultainen jäsenansiomerkki 2006
  • Suomen talousseuran pronssimitali 2004
  • Jussi Nuortevalle omistettu juhlakirja Kleion pauloissa. (toim. Päivi Happonen & al.) Helsinki 2014
  • Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan Veteraanin teräsmuisto 2014
  • Suomalaisen tiedeakatemian jäsen 2002
  • Ruotsin Kungliga Samfundetin…
Lue lisää