Maailmassa puhutaan arviolta jopa 7 000 eri kieltä. Kielen teoriat ja käsityksemme ihmiskielestä pohjautuvat kuitenkin pitkälti siihen, mitä tiedämme eurooppalaisista kielistä. Kielitypologia lähestyy ihmiskieltä aidosti maailmanlaajuisesta vertailevasta näkökulmasta. Typologisessa tutkimuksessa voidaan vertailla useita satoja kieliä kerrallaan, kun selvitetään, mikä on kielille yhteistä ja miten ne eroavat toisistaan. Lue lisää »
Professori Ritva Laury tutkii kieliopin rakenteiden syntymistä vuorovaikutuksessa. Hän on myös kiinnostunut referenssistä ja viittaavista muodoista, kielen muuttumisesta, alisteisuudesta ja kielitieteen teoreettisista kiistakysymyksistä. Lue lisää »
Professori Juhani Härmä on viime vuosina tutkinut aineistoa, joka on osoittautunut aarreaitaksi, joskin sen runsauden takia vaikeasti hallittavaksi. Pohdinnassa oli ollut jo tovin, voisiko Suomesta löytää suomalaisten itsensä aikoinaan laatimaa ranskankielistä aineistoa, jota esim. Ruotsista löytyy runsaasti. Tämä tuntui Härmästä epätodennäköiseltä. Muutama vuosi sitten professori Matti Klinge kiinnitti Härmän huomion Kansallisarkistossa säilytettäviin suomalaisten kirjoittamiin ranskankielisiin kirjeisiin. Lue lisää »
Gustaf John Ramstedtin yliopisto-opintojen alkuperäisenä päämääränä oli valmistua papiksi. Aluksi hän opiskelikin tiiviisti latinaa, kreikkaa ja hepreaa, mutta kielitiede voitti teologian opinnot. Ramstedt oli lähtöisin köyhistä oloista ja taloudellinen tilanne pakotti hänet töihin heti kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen vuonna 1895. Muutamien vuosien ajan hän elätti itseään opettajana Turun Suomalaisessa Lyseossa. Lue lisää »
Opiskeltuani sekä tietojenkäsittelyoppia että yleistä kielitiedettä etsin ratkaisuja yhdistämällä näiden tietoja. Menin tutkijaksi Fred Karlssonin vetämään Suomen Akatemian hankkeeseen (1981–1984), jossa selviteltiin suomen kielen automaattista tunnistamista. Lue lisää »
Kun syksyllä 1970 kirjoittauduin Helsingin yliopistoon opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa (se oli juuri vaihtanut nimensä estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta) sekä sanskritia ja vertailevaa indoeurooppalaista kielitiedettä, saavuin keskelle vallankumousta. Päärakennuksen savuisessa ja hälisevässä ruokalassa (tupakointi oli vielä sallittu koko kahvilassa) istui radikaaliryhmiä rintamerkkeineen suunnittelemassa opetuksen uudistamista ja koko yliopiston suistamista elitistiseltä jalustaltaan palvelemaan kansan syvien rivien yhteiskunnallisia ja sivistystarpeita. Pitkätukkaisia, parrakkaita tai viiksekkäitä ja virttyneisiin villapaitoihin, samettitakkeihin tai liehuviin kauhtanoihin ja farkkuihin sonnustautuneita nuoria miehiä sekä ”let it all hang out” -tyyliin pukeutuneita naisia tuijottelivat hämmästyksen ja väliin kauhunkin vallassa perinteiset opiskelijat, jotka koettivat sovitella lautasiaan pöydille monenmoisten lentolehtisten ja muiden painotuotteiden sekä kolhiintuneiden peltisten tuhkakuppien keskelle. Lue lisää »
Jooseppi Julius Mikkola valmistui ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta, jossa oli kiinnostunut kielistä muun muassa Arvid Genetzin oppilaana. Hän kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon lukemaan sanskritia ja vertailevaa kielitiedettä vuonna 1886. J. J. Mikkolan uraa tuli leimaamaan laaja-alainen kielten tutkimus ja myös Hämeenlinnassa alkunsa saanut suomenmielisyys. Lue lisää »
Impilahdelta syntyisin oleva Arvid Genetz valmistui filosofian kandidaatiksi Keisarillisesta Aleksanterin Yliopistosta vuonna 1871. Hän opiskeli pääaineenaan suomalais-ugrilaista kielitiedettä professori August Ahlqvistin alaisuudessa. Genetzin työuran alku ei ollut tieteellisen uran kannalta ihanteellinen. Lue lisää »
Voi niitä on paljon! Opiskeluaikoina minulla oli erittäin kiva kaveriporukka, johon kuului eri-ikäisiä filosofeja, estetiikan ja taidehistorian opiskelijoita sekä oikeustieteilijöitä. Me joimme Porthaniassa kahvia yhdessä ja paransimme maailmaa. Moni meistä on täällä edelleen! Opiskelin harvinaista aineyhdistelmää, ranskaa ja taidehistoriaa, jonka uskon vaikuttaneen siihen, että sosiaalisesta piiristäni muodostui niin laaja. Lue lisää »
Kuten me kaikki tiedämme, tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Lue lisää »
Emeritoitumisestani on nyt runsaat kolme vuotta. Vuodesta 2013 olen ollut Svenska Litteratursällskapet i Finlandin puheenjohtaja. Olen myös Suomen Tiedeseuran varapuheenjohtaja ja vuodesta 2016 alkaen sen puheenjohtaja. Nykykielten laitoksen kanssa professorisopimuksen tehneinä Kimmo Koskenniemi ja minä jaamme työhuoneen Metsätalon neljännessä kerroksessa. Lue lisää »
Lukioaikainen vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa ja railakas interrail-reissu vahvistivat nuoren Suvi Aholan mieleen sen, että ihmisen täytyy tehdä elämässään sitä mitä hän todella haluaa. Aiemmin päässä pyörineet ajatukset lääketieteen tai oikeustieteen opiskelusta jäivät sivuun, kun Ahola havaitsi intohimokseen kirjallisuuden. Opiskelun Helsingin yliopistossa hän aloitti kuitenkin vakavahenkisemmin suomalais-ugrilaisella kielentutkimuksella vuonna 1979. Lue lisää »
Viipurilaistaustaisen suvun vesana Thomas Thesleffin suonissa virtaa isänpuolelta kauppiaan, sotilaan, virkamiehen, maanviljelijän, taiteilijan ja tutkijan verta. Äidin puolelta sukupuusta löytyy akateemista sivistyneistöä ja kauppiaita Turun seudulta ja Ruotsista. Perhetaustan yhteisnimike on selkeästi kuitenkin ”siviiili” humanismi. Thesleff myöntääkin perimänsä ja sukuhistoriallisten esikuviensa vaikuttaneen elämänvalintoihinsa ”Claris obligamur exemplis”. Lue lisää »
Käsite vuorovaikutuslingvistiikka syntyi 2000-luvun vaihteessa, kun tutkimuksissa alettiin yhdistää analyysejä kielestä ja sosiaalisista rakenteista keskustelukielessä. Käsitteellä tarkoitetaan sellaista käytännöllisesti suuntautunutta ja keskusteluanalyysiin pohjautuvaa kielentutkimusta, joka 1980-luvulla yleistyi kielitieteilijöiden parissa. Lue lisää »
Mauri Ylä-Kotola on asunut Rovaniemellä jo lähes parinkymmenen vuoden ajan. Hän aloitti yliopistolla tuntiopettajana 1995 ja muutti Lappiin saatuaan lehtorin viran vuonna 1997. Lue lisää »
Anni Sinnemäki aloitti opinnot Helsingin yliopistossa heti lukion jälkeen, vuonna 1992. Hän opiskeli pääaineenaan venäjän kirjallisuutta ja… Lue lisää »
Koulussa pidin matematiikasta ja fysiikasta, ehkä erinomaisen opettajani Erkki J. Rosenbergin ansiosta. Matematiikan opiskelu oli minulle luonnollinen valinta ja sain perustutkinnon valmiiksi kolmessa vuodessa. Tietojenkäsittely oli uutta ja menin myös ohjelmointikurssille, jolla tein ensimmäisen tietokoneohjelmani. Lue lisää »
Eräänä yönä vuonna 1974 Erja Tenhonen-Lightfoot kuunteli Suomenlinnassa yöradiota, jossa haastateltiin konferenssitulkkina toimivaa naishenkilöä. Kielistä kiinnostunut oppikoululainen päätti itsekin ryhtyä tulkiksi. Lue lisää »
Lukuisat hienot muistoni yliopistolla – opiskelijoiden valmistumiset, myönteiset rahoituspäätökset, uudet tutkimusideat – liittyvät niihin eri yhteisöihin, joissa olen vuosien mittaan työskennellyt. Tärkeinä pidän myös tiloja, joissa yhteisöjen jäsenet päivittäin luontevasti kohtaavat. Sain aikoinani apurahatutkijana oman kammion Mariankatu 11:n ullakkokerroksesta. Filologin näköalat avartuivat kun vintille muodostui nuorten tutkijoiden yhteisö ja päivittäin tapasi muitakin humanisteja, teologeja, juristeja ja valtiotieteilijöitä. Lue lisää »
