Takaisin

Matti Miestamo

Matti Markko Petteri Miestamo
3.1.1972, Lahti

Licence (=HuK) 1995, Sciences du Langage, Université de Provence (Aix-en-Provence), HuK 1996 ja FM 1997 (yleinen kielitiede), Turun yliopisto ja filosofian tohtori 2003 (yleinen kielitiede), Helsingin yliopisto

Yleisen kielitieteen professori 2014-, Helsingin yliopisto

Tutkija 2003–2006 yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto; Vieraileva tutkija 2005–2006, Antwerpenin yliopisto; Tutkija 2006–2011, Helsingin yliopiston tutkijakollegium; Yleisen kielitieteen professori 2011–2013, lingvistiikan laitos, Tukholman yliopisto. Lisäksi yleisen kielitieteen dosentti 2008-, Helsingin yliopisto.

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat: Kielitypologia, negaatio, interrogatiivit, kielten kompleksisuus, kielten dokumentaatio, koltansaamen kieli

Palkinnot ja erityissaavutukset
Joseph Greenberg Award, Association for Linguistic Typology, 2005
Burgen Scholar, Academia Europaea, 2004

Kuva: Linda Tammisto
Tekstit: Matti Miestamo, Riitta-Ilona Hurmerinta (toim.)

Kielellisen diversiteetin tutkimusta

Maailmassa puhutaan arviolta jopa 7 000 eri kieltä. Kielen teoriat ja käsityksemme ihmiskielestä pohjautuvat kuitenkin pitkälti siihen, mitä tiedämme eurooppalaisista kielistä. Kielitypologia lähestyy ihmiskieltä aidosti maailmanlaajuisesta vertailevasta näkökulmasta. Typologisessa tutkimuksessa voidaan vertailla useita satoja kieliä kerrallaan, kun selvitetään, mikä on kielille yhteistä ja miten ne eroavat toisistaan. Tällainen näkökulma antaa kielestä ja kielistä hyvin erilaisen kuvan kuin tutuimpien valtakielten tarkastelu.

Professori Matti Miestamo on ollut mukana useissa kansainvälisissä kielitypologisissa yhteistyöhankkeissa, mm. kielten diversiteettiä karttamuodossa esittävässä World Atlas of Language Structures -tietokantaprojektissa. Hän on myös oleellisesti vaikuttanut kielitypologisen tutkimuksen ja näkökulman tunnetuksi tekemisessä suomalaisessa lingvistiikan kentässä.

Miestamon keskeisimpiä tutkimusaiheita on ollut negaation ilmaisu maailman kielissä. Hän on ollut erityisesti kiinnostunut siitä, mikä on kiellon ja myönnön suhde – miten kiellon ilmaisu vaikuttaa lauseen rakenteeseen ja miten se heijastuu muihin kieliopin osa-alueisiin. Viime aikoina hän on soveltanut samaa näkökulmaa kysymysfunktion ilmaisuun.

Toinen Miestamon typologisessa tutkimuksessa paljon huomiota saanut tutkimuskysymys liittyy kielten monimutkaisuuteen: miten kompleksisuus pitäisi määritellä, miten kieliä voidaan vertailla kompleksisuuden suhteen ja ovatko jotkut kielet yksinkertaisempia kuin toiset?

Typologiseen tutkimukseen ja kielelliseen diversiteettiin liittyy läheisesti aiemmin tutkimattomien tai puutteellisesti kuvattujen kielten dokumentointi. Maailman kielistä on jonkinlaisella perustasolla kuvattu vain pieni osa, joten se empiirinen aineisto, johon käsityksemme ihmiskielestä perustuu, on vajavainen. Kun merkittävä osa tutkimattomista kielistä on lisäksi uhanalaisia, on dokumentointityön kiireellinen tarve ilmeinen. Dokumentointityöllä on myös suuri merkitys kieliyhteisöjen pyrkimyksille säilyttää ja elävöittää kieltään ja kulttuuriaan.

Professori Miestamo johtaa tällä hetkellä Koneen Säätiön rahoittamaa koltansaamen kielen dokumentaatiohanketta.

Takaisin