Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta nimesi keväällä 2014 Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Sanomatalon ja Kiasman välisen aukion Tekla Hultinin mukaan. Aukiolla kunnioitetaan Hultinin yhteiskunnallista merkitystä toimittajana ja kansanedustajana. Lue lisää »
Tekla Hultin aloitti yliopisto-opinnot vuonna 1886, ja opiskeli historiaa, kirjallisuutta, taidehistoriaa ja sielutiedettä eli psykologiaa. Valmistuttuaan filosofian kandidaatiksi vuonna 1891 hän ryhtyi toimittajaksi. Hän työskenteli aluksi avustajana Dagbladetissa ja vuodesta 1893 lähtien nuorsuomalaisen puolueen äänenkannattajan Päivälehden vakituisena toimittajana. Lue lisää »
Hella Wuolijoki muutti yliopisto-opintojen takia Virosta Helsinkiin vuonna 1904. Neljä vuotta myöhemmin hän valmistui filosofian kandidaatiksi ensimmäisenä virolaisena naisena. Kansanrunouden jatko-opinnot jäivät hänen keskittyessään perheensä toimeentulon turvaamiseen liikenaisena. Lue lisää »
Hella Wuolijoen kynästä ovat mm. Juurakon Hulda ja Niskavuori -näytelmät. "Hella Wuolijoki: Maanpetturi, huono äiti – suurnainen ast… Lue lisää »
Edwin Linkomiehen poliittinen ura sai alkunsa vuonna 1918, kun Kansallinen Kokoomus perustettiin ja hänet valittiin sen pää-äänenkannattajan Uuden Suomen johtokuntaan. Siellä hän sai kosketuksen sekä puolueen että lehden ideologisiin suuntaviivoihin. Tuona aikana hänen poliittiset näkemyksensä kehittyivät ja Linkomies näki kommunistien ohella myös sosiaalidemokraatit uhkana Suomen turvallisuudelle. Lue lisää »
Edwin Linkomies opiskeli latinaa jo lukiossa, mutta se nousi hänen pääaineeksensa vasta yliopisto-opintojen alussa, kun hän vuonna 1911 oli kirjoittanut ylioppilaaksi. Hän opiskeli määrätietoisesti ja tehokkaasti valmistuen filosofian kandidaatiksi marraskuussa 1913. Valmistuttuaan hän auskultoi ja toimi vuosina 1914–1920 latinan tuntiopettajana Helsingin kouluissa. Lue lisää »
Edwin Linkomies eduskunnan kansanedustajamatrikkelissa Edwin Linkomies YLE:n Elävä arkisto -verkkopalvelussa Edwin Linkomies,… Lue lisää »
Emil Nestor Setälän kerrotaan olleen jo koululaisena kiinnostunut suomen kielestä, vaikka joutui opiskelemaan sitä ruotsinkielisen kieliopin avulla. Setälää, kuten muitakin Hämeenlinnan normaalilyseon oppilaita, harmitti suomenkielisen kieliopin puuttuminen. Koulunsa opettajan Arvid Genetzin kannustamana hän laatikin vaikeaselkoisiin saksankielisiin lähteisiin perehtyen Suomen kielen lauseoppi -teoksen, joka julkaistiin vuonna 1880. Suoritus osoitti koulupojassa poikkeuksellista filologista lahjakkuutta. Lue lisää »
Kielitieteellisten ansioidensa lisäksi Emil Nestor Setälä oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ahkerana kirjoittajana ja poliitikkona. Hänen kerrotaan olleen aloitekykyinen ja tehokas organisaattori, joka Suomen itsenäistyessä loi maamme kulttuuripolitiikan ja -hallinnon suuntaviivat sekä osallistui lainsäädäntötyöhön. Kunnianhimoinen Setälä kuului niihin yliopistomiehiin, joille pelkkä tieteellinen ja akateeminen menestys ei riittänyt. Lue lisää »
Yliopistollisen hallintouransa alkuvaiheessa Hugo Suolahti innostui myös politiikasta. Lyhyestä kestostaan huolimatta Suolahden poliittinen ura oli hyvin merkittävä. Lue lisää »
Hugo Suolahti polveutui hämäläisestä Palander-pappissuvusta. Suku oli vaikuttanut Hämeen seudulla 1600-luvulta asti, mutta Suolahden isä oli venäjän ja saksan kielen opettaja Hämeenlinnan lyseossa. Suolahti valmistui sieltä ylioppilaaksi vuonna 1892 ja kirjoittautui saman tien opiskelijaksi Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon. Lue lisää »
Yliopisto on jokaisen ajattelevan ihmisen koti. Tuomas Heikkilälle perheineen tämä on totta myös konkreettisesti, sillä hänet kutsuttiin vuonna 2006 Helsingin yliopiston Tiedemies-kunniakodin haltijaksi. Kyse on yliopiston professori Ernst Nevanlinnan ja rouva Ines Nevanlinnan testamenttilahjoituksena vuonna 1963 saamasta asunnosta, jonka käyttöä pariskunnan testamentti säätelee. Yliopisto kutsuu lahjoituksen sääntöjen mukaan asunnon haltijaksi ansiokkaimmaksi katsomansa, tietyt ehdot täyttävän tiedemiehen (tai -naisen), jolla tulee olla edustamalleen tieteelle todella uutta ja edistävää annettavaa. Lue lisää »
Anni Sinnemäki valittiin kansanedustajaksi 25-vuotiaana, vuonna 1999. Eduskunnassa Vihreiden edustajana vierähti kaikkiaan melkein 16 vuotta. Eduskuntavuosina Sinnemäki pääsi katsomaan politiikan maailmaa monista tehtävistä käsin: rivikansanedustajana, oman eduskuntaryhmänsä puheenjohtajana, puolueensa puheenjohtajana ja työministerinä. Lue lisää »
Outi Alanko-Kahiluoto on ainoa helsinkiläinen vihreä kansanedustaja, joka asuu kantakaupungin ulkopuolella. Häntä huolestuttaa kansan jakautuminen kahtia, voittajiin ja häviäjiin. Miten Alanko-Kahiluoto turvaisi kansalaisten hyvinvointipalvelut tämän päivän Suomessa? Toimittaja Tapio Pajunen. Lue lisää »
Anni Sinnemäki aloitti opinnot Helsingin yliopistossa heti lukion jälkeen, vuonna 1992. Hän opiskeli pääaineenaan venäjän kirjallisuutta ja… Lue lisää »
Anni Sinnemäki aloitti Helsingin apulaiskaupunginjohtajan tehtävässä tammikuussa 2015. Hän johtaa kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa. Siihen kuuluu esimerkiksi kaupungin kaavoitus ja maankäytön suunnittelu, rakennusvalvonta ja asuntopolitiikka. Lue lisää »
Marjatta Väänänen Hannu Lehtilän haastattelussa 17.7.2014. Lue lisää »
Poliitikkona Marjatta Väänänen muistetaan kotihoidon tuen puolestapuhujana. Hän kertoo saaneensa idean niin kutsutusta ”äidinpalkasta” jo 1950-luvulla ollessaan itse kotona ja freelancerina kolmen pienen lapsen kanssa. 1950- ja 1960-luvuilla päiväkoteja oli vielä vähän ja ne oli tarkoitettu vain pahimpaan tarpeeseen. Kaikki merkit kuitenkin viittasivat niiden yleistymiseen, jolloin äidillä olisi parempi mahdollisuus käydä ansiotyössä. Lue lisää »
Aloitin politiikan myöhään 1970-luvun lopulla sananmukaisesti yleisön pyynnöstä. Pääsin eduskuntaan 40-vuotiaana vuonna 1983. Eduskuntataloon asteli humanistinen ja idealistinen ihminen. Sain toimintamahdollisuuksia runsaasti, pääsin toivomiini sivistysvaliokuntaan ja puolustusvaliokuntaan, ja työtä riitti joka suhteessa. Minut valittiin opetus- ja tiedeministeriksi 1991. Minulle tärkeitä kehittämiskohteita yliopistossa olivat laadun parantaminen, kansainvälistäminen ja huomion kiinnittäminen opetukseen. Lue lisää »
En koskaan suunnitellut ryhtyväni poliitikoksi. Minulla ei ole minkäänlaista kokemusta opiskelijapolitiikasta tai poliittisista nuorisojärjestöistä. Liityin Vihreisiin keväällä 2004, haaveena päästä vaikuttamaan Itä-Helsingin kehnosti rahoitettuihin peruspalveluihin. Yllättäen tulin valituksi valtuustoon ensimmäisellä yrittämällä. Sama toistui kevään 2007 eduskuntavaaleissa. Lue lisää »
