Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta nimesi keväällä 2014 Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Sanomatalon ja Kiasman välisen aukion Tekla Hultinin mukaan. Aukiolla kunnioitetaan Hultinin yhteiskunnallista merkitystä toimittajana ja kansanedustajana. Lue lisää »
Hella Wuolijoki muutti yliopisto-opintojen takia Virosta Helsinkiin vuonna 1904. Neljä vuotta myöhemmin hän valmistui filosofian kandidaatiksi ensimmäisenä virolaisena naisena. Kansanrunouden jatko-opinnot jäivät hänen keskittyessään perheensä toimeentulon turvaamiseen liikenaisena. Lue lisää »
Tekla Hultin aloitti yliopisto-opinnot vuonna 1886, ja opiskeli historiaa, kirjallisuutta, taidehistoriaa ja sielutiedettä eli psykologiaa. Valmistuttuaan filosofian kandidaatiksi vuonna 1891 hän ryhtyi toimittajaksi. Hän työskenteli aluksi avustajana Dagbladetissa ja vuodesta 1893 lähtien nuorsuomalaisen puolueen äänenkannattajan Päivälehden vakituisena toimittajana. Lue lisää »
Outi Alanko-Kahiluoto on ainoa helsinkiläinen vihreä kansanedustaja, joka asuu kantakaupungin ulkopuolella. Häntä huolestuttaa kansan jakautuminen kahtia, voittajiin ja häviäjiin. Miten Alanko-Kahiluoto turvaisi kansalaisten hyvinvointipalvelut tämän päivän Suomessa? Toimittaja Tapio Pajunen. Lue lisää »
Anni Sinnemäki valittiin kansanedustajaksi 25-vuotiaana, vuonna 1999. Eduskunnassa Vihreiden edustajana vierähti kaikkiaan melkein 16 vuotta. Eduskuntavuosina Sinnemäki pääsi katsomaan politiikan maailmaa monista tehtävistä käsin: rivikansanedustajana, oman eduskuntaryhmänsä puheenjohtajana, puolueensa puheenjohtajana ja työministerinä. Lue lisää »
Karjalassa Kivennavan kylässä vuonna 1903 syntynyt Olavi Paavolainen aloitti oppikoulunsa Viipurissa, mutta perhe muutti Helsinkiin Pekka-isän noustessa kansanedustajaksi Nuorsuomalaisen Puolueen listoilta. Karjalalla tuli kuitenkin olemaan suuri vaikutus kirjailijan elämään ja Paavolainen kutsuikin itseään sata prosenttisesti karjalaiseksi. Lue lisää »
Jenny af Forselles kirjautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon opiskelemaan kirjallisuustiedettä vuonna 1896. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1899, ja vuotta myöhemmin hänet promovoitiin maisteriksi. Af Forselles liittyi ensimmäisten suomalaisten naistohtorien joukkoon vuonna 1904. Lue lisää »
Yliopisto on jokaisen ajattelevan ihmisen koti. Tuomas Heikkilälle perheineen tämä on totta myös konkreettisesti, sillä hänet kutsuttiin vuonna 2006 Helsingin yliopiston Tiedemies-kunniakodin haltijaksi. Kyse on yliopiston professori Ernst Nevanlinnan ja rouva Ines Nevanlinnan testamenttilahjoituksena vuonna 1963 saamasta asunnosta, jonka käyttöä pariskunnan testamentti säätelee. Yliopisto kutsuu lahjoituksen sääntöjen mukaan asunnon haltijaksi ansiokkaimmaksi katsomansa, tietyt ehdot täyttävän tiedemiehen (tai -naisen), jolla tulee olla edustamalleen tieteelle todella uutta ja edistävää annettavaa. Lue lisää »
Zachris Castrén kuului kansanvalistusseuran johtokuntaan 1900-luvun alusta lähtien ja toimi sen puheenjohtajana vuodesta 1919 lähtien lähes kahdenkymmenen vuoden ajan aina kuolemaansa saakka. Lisäksi hänet valittiin vuonna 1914 vasta vuotta aiemmin perustetun Helsingin suomenkielisen työväenopiston johtoon. Castrén hyväksyi niin sanotun tannerilaisen elinolojen kehittämiseen tähtäävän sosialismin, mutta vastusti vallankumouksellista toimintaa. Hän katsoi, että pyrkimykset luokkajaon täydelliseksi poistamiseksi johtaisivat lopulta sosialistisen diktatuurin syntymiseen. Lue lisää »
Zachris Castrén syntyi Oulussa varakkaaseen ja vaikutusvaltaiseen kauppiasperheeseen. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa uskonnonfilosofiaa ja siveysoppia jatkaen opintojaan useissa eurooppalaisissa yliopistoissa. Castrén toimi aktiivisesti yliopistossa ja hänet valittiin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi 1900-luvun vaihteessa. Lue lisää »
Pehr Evind Svinhufvud syntyi aatelissuvun vesaksi Hämeessä Sääksmäellä joulukuussa 1861. Aatelistausta ei kuitenkaan ollut merkki varallisuuden tasosta. Svinhufvudin ollessa muutaman vuoden ikäinen hänen merikapteeni-isänsä ja isoisänsä menehtyivät, ja perhe joutui luopumaan Rapolassa sijainneesta tilastaan. Olga-äiti toi perheen Helsinkiin ja huolehti toimeentulosta Hypoteekkiyhdistyksen konttoristina. Lue lisää »
Anni Sinnemäki aloitti opinnot Helsingin yliopistossa heti lukion jälkeen, vuonna 1992. Hän opiskeli pääaineenaan venäjän kirjallisuutta ja… Lue lisää »
Aloitin politiikan myöhään 1970-luvun lopulla sananmukaisesti yleisön pyynnöstä. Pääsin eduskuntaan 40-vuotiaana vuonna 1983. Eduskuntataloon asteli humanistinen ja idealistinen ihminen. Sain toimintamahdollisuuksia runsaasti, pääsin toivomiini sivistysvaliokuntaan ja puolustusvaliokuntaan, ja työtä riitti joka suhteessa. Minut valittiin opetus- ja tiedeministeriksi 1991. Minulle tärkeitä kehittämiskohteita yliopistossa olivat laadun parantaminen, kansainvälistäminen ja huomion kiinnittäminen opetukseen. Lue lisää »
Edwin Linkomiehen poliittinen ura sai alkunsa vuonna 1918, kun Kansallinen Kokoomus perustettiin ja hänet valittiin sen pää-äänenkannattajan Uuden Suomen johtokuntaan. Siellä hän sai kosketuksen sekä puolueen että lehden ideologisiin suuntaviivoihin. Tuona aikana hänen poliittiset näkemyksensä kehittyivät ja Linkomies näki kommunistien ohella myös sosiaalidemokraatit uhkana Suomen turvallisuudelle. Lue lisää »
Juho Kusti Paasikivi tunnetaan etenkin Suomen tasavallan presidenttinä, mutta presidenttiys oli vain jäävuoren huippu, ansaittu kiitos ja luottamuksen osoitus hänen tekemästään pitkäaikaisesta poliittisesta työstä. Lue lisää »
“Suomenruotsalainen, yläluokkainen eurooppalainen intellektuelli pienessä pohjoisessa provinssivaltiossa”, kirjailija ja toimittaja Juha Itkonen kuvailee Jörn Donneria Imagen artikkelissa. Itkosen mielestä Donnerissa on myös kansalliseen omakuvaamme sopivia piirteitä, kuten äreys, kiukkuisuus, omapäisyys sekä “lähes mielipuolinen sitkeys ja järjetön työtahti”. Lue lisää »
Anni Sinnemäki aloitti Helsingin apulaiskaupunginjohtajan tehtävässä tammikuussa 2015. Hän johtaa kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa. Siihen kuuluu esimerkiksi kaupungin kaavoitus ja maankäytön suunnittelu, rakennusvalvonta ja asuntopolitiikka. Lue lisää »
En koskaan suunnitellut ryhtyväni poliitikoksi. Minulla ei ole minkäänlaista kokemusta opiskelijapolitiikasta tai poliittisista nuorisojärjestöistä. Liityin Vihreisiin keväällä 2004, haaveena päästä vaikuttamaan Itä-Helsingin kehnosti rahoitettuihin peruspalveluihin. Yllättäen tulin valituksi valtuustoon ensimmäisellä yrittämällä. Sama toistui kevään 2007 eduskuntavaaleissa. Lue lisää »
Keväällä 1921 Helsingfors svenska flickskolan englannin kielen lehtori – sittemmin rehtori – Carin Rosenius kutsui koolle ensimmäisen Suomen akateemisesti sivistyneitten naisten yhdistyksen kokouksen. Ajatuksen hän oli saanut vietettyään aikaa kevään 1921 Lontoon International Federation of University Women -konferenssin osallistujien kanssa. Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin tohtori Jenny af Forselles. Lue lisää »
Emil Nestor Setälän kerrotaan olleen jo koululaisena kiinnostunut suomen kielestä, vaikka joutui opiskelemaan sitä ruotsinkielisen kieliopin avulla. Setälää, kuten muitakin Hämeenlinnan normaalilyseon oppilaita, harmitti suomenkielisen kieliopin puuttuminen. Koulunsa opettajan Arvid Genetzin kannustamana hän laatikin vaikeaselkoisiin saksankielisiin lähteisiin perehtyen Suomen kielen lauseoppi -teoksen, joka julkaistiin vuonna 1880. Suoritus osoitti koulupojassa poikkeuksellista filologista lahjakkuutta. Lue lisää »
Vuoden 2004 alussa silloinen Jussi Niinistön tuttu, nykyinen hyvä ystävä ja kollega, Timo Soini pyysi häntä mukaan politiikkaan, Perussuomalaisten riveihin. Lue lisää »
Yliopistollisen hallintouransa alkuvaiheessa Hugo Suolahti innostui myös politiikasta. Lyhyestä kestostaan huolimatta Suolahden poliittinen ura oli hyvin merkittävä. Lue lisää »
Leo Mechelin kirjautui Helsingin yliopistoon heti suoritettuaan ylioppilastutkinnon. Hän oli kiinnostunut humanistisista aineista, etenkin estetiikasta ja kirjallisuudesta, mutta päätyi tekemään saman ratkaisun kuin J.K. Paasikivi ja P.E. Svhinhufvud hieman myöhemmin: hän vaihtoi ensimmäisen tutkinnon jälkeen lakiopintojen pariin virkamiesuran toivossa. Oikeustieteen opinnot muodostivatkin hänen myöhemmille kannanotoilleen merkittävän perustan. Opiskelupiireissä Mechelinillä oli hyvä maine. Lue lisää »
Edwin Linkomies eduskunnan kansanedustajamatrikkelissa Edwin Linkomies YLE:n Elävä arkisto -verkkopalvelussa Edwin Linkomies,… Lue lisää »
Edwin Linkomies opiskeli latinaa jo lukiossa, mutta se nousi hänen pääaineeksensa vasta yliopisto-opintojen alussa, kun hän vuonna 1911 oli kirjoittanut ylioppilaaksi. Hän opiskeli määrätietoisesti ja tehokkaasti valmistuen filosofian kandidaatiksi marraskuussa 1913. Valmistuttuaan hän auskultoi ja toimi vuosina 1914–1920 latinan tuntiopettajana Helsingin kouluissa. Lue lisää »
Hella Wuolijoen kynästä ovat mm. Juurakon Hulda ja Niskavuori -näytelmät. "Hella Wuolijoki: Maanpetturi, huono äiti – suurnainen ast… Lue lisää »
Hugo Suolahti polveutui hämäläisestä Palander-pappissuvusta. Suku oli vaikuttanut Hämeen seudulla 1600-luvulta asti, mutta Suolahden isä oli venäjän ja saksan kielen opettaja Hämeenlinnan lyseossa. Suolahti valmistui sieltä ylioppilaaksi vuonna 1892 ja kirjoittautui saman tien opiskelijaksi Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon. Lue lisää »
Marjatta Väänänen Hannu Lehtilän haastattelussa 17.7.2014. Lue lisää »
Poliitikkona Marjatta Väänänen muistetaan kotihoidon tuen puolestapuhujana. Hän kertoo saaneensa idean niin kutsutusta ”äidinpalkasta” jo 1950-luvulla ollessaan itse kotona ja freelancerina kolmen pienen lapsen kanssa. 1950- ja 1960-luvuilla päiväkoteja oli vielä vähän ja ne oli tarkoitettu vain pahimpaan tarpeeseen. Kaikki merkit kuitenkin viittasivat niiden yleistymiseen, jolloin äidillä olisi parempi mahdollisuus käydä ansiotyössä. Lue lisää »
Helsingissä syntynyt ja kasvanut Uno Lindelöf oli sydämeltään kaupunkilainen eikä hän viihtynyt suvun kesänviettopaikassa Kuusisaaren luonnossa. Uno asui yhdessä veljensä matematiikan professori Ernst Lindelöfin kanssa Helsingin Hietalahden rannassa. Lue lisää »
Uno Lindelöf tuli perheestä, jossa oli vahva matemaattinen perinne. Hänen isänsä oli matematiikan professori Lorenz Lindelöf ja hänen vanhemmasta veljestä Ernst Lindelöfistä tuli myöhemmin niin ikään matematiikan professori. Uno oli kuitenkin jo varhain kiinnostunut englannin kielestä ja kirjoittaessaan ylioppilaaksi vuonna 1885 hän suoritti ylimääräisenä englannin kielen, jota ei koulussa opetettu. Lue lisää »
Kielitieteellisten ansioidensa lisäksi Emil Nestor Setälä oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ahkerana kirjoittajana ja poliitikkona. Hänen kerrotaan olleen aloitekykyinen ja tehokas organisaattori, joka Suomen itsenäistyessä loi maamme kulttuuripolitiikan ja -hallinnon suuntaviivat sekä osallistui lainsäädäntötyöhön. Kunnianhimoinen Setälä kuului niihin yliopistomiehiin, joille pelkkä tieteellinen ja akateeminen menestys ei riittänyt. Lue lisää »
