M. A. Numminen vietti opintojen lomassa aikaa Helsingin yliopiston Päärakennuksen kahvilassa, jossa kokoontui humanisteista koostunut, viidenneksi tiedekunnaksi kutsuttu joukkio. Viides tiedekunta oli Nummiselle tärkeä opinahjo, mutta ei suinkaan ainoa. Lue lisää »
Kun Rosa Liksom pääsi opinnoissaan pro gradu -vaiheeseen, hän asui Tanskassa, Kööpenhaminassa sijaitsevassa Christianiassa. Christiania on julistautunut vapaakaupungiksi ja se tunnetaan taiteilijoiden, anarkistien ja muiden toisinajattelijoiden kotina. Lue lisää »
Baba Lybeck valmistui maisteriksi vuonna 2007. Gradun aihe oli henkilökohtainen: kirjallisuustieteilijä analysoi isoisänsä, kirjailija Tito Collianderin (1904–1989) muistelmia. Lue lisää »
Englantilainen filologia on tuottelias gradutehdas. Kaikkia graduja en tietenkään minä ohjaa, mutta kumminkin noin 10-12 gradua vuodessa. Graduntekijät tulevat yleensä seminaariin oman aiheensa kanssa. Ihan valmista sapluunaa ei siis ole ja ohjaaja pääsee oppimaan uutta. Lue lisää »
Filosofian tohtori Kimmo Svinhufvud työskentelee äidinkielen opettajana Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa. Hän tarjoaa opiskelijoille tukea opinnäytetyön kirjoittamiseen myös kurssimuotoisesti ja verkkomateriaalin välityksellä. Kielikeskuksessa hänen kollegoinaan työskentelee kaksi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen äidinkielenopettaja. Graduoppaiden ja -blogin kirjoittamisen Svinhufvud aloitti jo 2000-luvun alkuvuosina, jolloin hän työskenteli Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksella lehtorina. Lue lisää »
Anna Laurinsilta aloitti kansatieteen opiskelun Helsingin yliopistossa syksyllä 1981 ja valmistui filosofian maisteriksi kesällä 2008. Hän on siis yksi niistä sadoista, jotka tutkinnonuudistus sai viimeistelemään pro gradu -tutkielmansa ja valmistumaan maisteriksi ennen syksyä 2008. Lue lisää »
Parasta on se, että hyviä hetkiä ja kokemuksia on paljon. Lue lisää »
Humanistilla ei ole uraa – tai ainakaan urasuunnittelua, oli opiskelijasukupolveni sivistysyliopistohenkinen motto. Jälkikäteen katsoen työelämään orientoitumiseni näyttää kuitenkin lähes ohjelmalliselta. Tartuin mielenkiintoiselta vaikuttaviin keikkatyötarjouksiin ja sain käytännön kokemusta arkistojen penkomisesta, haastattelututkimuksesta ja aikataulujen kunnioittamisesta. Lue lisää »
Kiinnostukseni antiikin historiaan ja latinan kieleen kasvoi rakkaudeksi Välimeren kulttuuria ja erityisesti Italiaa kohtaan. Opintojeni alussa suuntauduin antiikintutkimukseen ja olin Villa Lantessa sekä lyhyellä että syksyn mittaisella tieteellisellä kurssilla. Lue lisää »
Eräs tärkeä näkökulma Henrik Meinanderin tutkimuksessa on ollut aatteiden sosiaalihistoria. Häntä on harvoin kiinnostanut aatteet sellaisinaan, sillä niiden alkuperää, merkitystä ja vaikutusta ohjaavat historialliset kontekstit ja vaikuttimet. Tämä oli jo Meinanderin pro gradun ja väitöskirjan näkökulma. Lue lisää »
Iisalmen kirkkoherran poika Karl Collan kirjoitti ylioppilaaksi laudatur-arvosanoin Helsingin lyseosta vuonna 1842. Heti samana päivänä hän kirjoittautui yliopistoon. Tuolloin kaikkien opiskelijoiden oli kuuluttava johonkin osakuntaan. Korkean ylioppilasarvosanansa takia Collan otettiin Savo-karjalaisen osakunnan jäseneksi ilmaiseksi. Lue lisää »
Karl Collan oli paitsi opettaja ja kirjastonhoitaja myös kirjailija, kääntäjä ja säveltäjä. Kaikista rooleistaan hänet tunnetaan tänä päivänä parhaiten säveltäjänä. Lue lisää »
Tärkeimmät työnsä virkaurallaan Karl Collan teki kirjastoalalla. Hän oli saanut kosketusta kirjastotoimintaan yliopiston kirjaston ylimääräisenä amanuenssina jo vuosina 1852–1853. Kun osakuntien kirjastot yhdistettiin vuonna 1858, Collan valittiin uuden Yleisen Ylioppilaskirjaston kirjastonhoitajaksi. Lue lisää »
Filosofian kandidaatiksi valmistumisen jälkeen Karl Collan elätti itsensä useamman vuoden ajan pääasiassa Helsingin eri koulujen opettajana. Hänellä oli kokemusta opettajan työstä jo opiskeluajaltaan sekä todistus käytännön opetustaidosta. Lue lisää »
Yliopisto on monikollinen: yhteisö, mielentila ja instituutio. Kaikilla näillä olomuodoilla on parhaat hetkensä. Lue lisää »
Filosofian kandidaatiksi valmistumisen jälkeen vuonna 1988 Kirsi Saarikangas päätti lähteä kevääksi Pariisiin. Hän asui lopulta perheensä kanssa Pariisissa yhteensä reilut kolme vuotta. Pariisissa viehättää yhä hillitty kauneus, ja se tuntuu Helsingin ohella toiselta kotikaupungilta. Lue lisää »
Helsingin yliopisto oli opiskeluvaiheessa minulle täynnä elämyksiä ja työvuosiini yliopistolla mahtuu paljon onnellisia muistoja. Lue lisää »
Mauri Ylä-Kotola teki pro gradu -tutkielmansa Helsingin yliopistossa elokuvan filosofiasta. Hänen kiinnostuksensa mediatutkimusta kohden syveni opiskeluaikoina. Ylä-Kotola päätyikin 1990-luvun puolivälissä opettajaksi Lapin yliopistoon, jonka taiteiden tiedekuntaan oli perustettu mediatieteen oppiaine vuonna 1992. Mediatieteen professorina hän aloitti vuonna 1997, jolloin keskeiseksi kysymykseksi tuli oppiaineen määritteleminen taideteollisen alan kontekstissa. Lue lisää »
Olen kirjoittanut ja puhunut taiteista työkseni jo yli 40 vuotta, mutta en silti osaa luontevasti puhua tutkimuksesta ”ammattina”, saati ”urana”. Erilaisten töiden muista puolista on helpompi tehdä tiliä. Aina on tehnyt mieli kirjoittaa ja itse kehitetyt tai eri tahoilta tarjotut tehtävät ovat osuneet kohdalle enemmän tai vähemmän sattumalta. Lue lisää »
Arkkitehtuuria harrastanut juristi-isä johdatti Riitta Nikulan tarkkailemaan rakennettua ympäristöä. Koululaisena hän haaveili arkkitehdin ammatista, mutta suunnittelutyön todellisuuteen tutustuminen hälvensi jo lukiossa Teknillisen Korkeakoulun houkutuksen. Kauaksi Nikula ei kuitenkaan ajautunut. Lue lisää »
