Suomalais-venäläisen metsäsanakirjan (2008) suunnittelu ja toimittaminen sekä rahoituksen hankinta oli suuri urakka, joka kesti 12 vuotta. Aluksi hankkeeseen osallistui graduntekijöitä  – sinänsä harvinaista humanistisilla aloilla, mutta varsinainen laadinta alkoi (EU:n Interreg-rahoituksella) vasta vuoden 2003 alussa. Hanketta hallinnoi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kouvolan yksikkö.  Kirjan kustantajana oli Metsäkustannus.

Valmiissa sanakirjassa on 5000 tietuetta 30 aihealueelta. Sanakirja perustuu käsiteanalyysiin, jossa tarvitaan sekä terminologista osaamista että tietoa kyseisestä erikoisalasta. Edellistä edusti tiimi, johon lisäkseni kuuluivat pietarilainen professori Aleksandr Gerd (sanakirjan toinen toimittaja), FM Irina Kudasheva ja FL Igor Kudashev, joka myös laati projektille oman tietokoneohjelman MyTeRMsin. Erikoisalatietoa taas saimme paitsi kirjallisista lähteistä myös 21 suomalaiselta ja 21 venäläiseltä metsä- tai ympäristöalan asiantuntijalta.

Sanakirja sisältää

• suomalaisen termin ja venäläisen vastineen
• suomalaisen käsitteen määritelmän ja usein selitteen
• termien, määritelmien, selitteiden ja vastineiden lähdetiedot
• tiedon siitä, onko kyseessä aito, venäläisissäkin teksteissä käytettävä vastine vai keinotekoinen suomalaisen käsitteen nimitykseksi kehitetty vastine
• tietoa vastaavuuden asteesta ja suomalaisen ja venäläisen käsitteen eroista
• noin 700 käsitekaaviota ja venäläis-suomalaisen hakemiston.

Hankkeessa havaitut ja ratkotut ongelmat ovat havaintomateriaalina Igor Kudashevin väitöskirjassa Proektirovanie perevodšeskih slovarej special´noj leksiki (Kääntäjille tarkoitettujen erikoiskielen sanakirjojen laadinta; Yliopistopaino 2007). Laatimisperiaatteet löytyvät paitsi itse sanakirjasta myös kirjasta Puusta katsoen (Yliopistopaino 2009). Kiitokseksi meille myönnettiin kansainvälinen palkinto korkeimmasta saavutuksesta soveltavassa terminologiassa.