Inkeri Vehmas-Thesslund
Päivän humanisti

Inkeri Vehmas-Thesslund

Venäjän kääntämisen emeritaprofessori Inkeri Vehmas-Thesslund (ent. Vehmas-Lehto) on ollut ja edelleen on henkeen ja vereen kääntämisen opetuksen ystävä. Hänen väitöskirjansa Quasi-Correctness (1989) oli maailman ensimmäisiä empiirisiä käännöstieteellisiä väitöstutkimuksia. Hän oli myös Helsingin yliopiston ensimmäinen (toivottavasti ei viimeinen) venäjän kääntämisen professori. Tutkimus on suuntautunut kääntämiseen ja terminologiaan.

Inkeri Vehmas-Thesslund

Inkeri Vehmas-Thesslund (v. 1978–2014 Vehmas-Lehto)
15.5.1947 Keuruu

Filosofian maisteri 1973, filosofian lisensiaatti 1988 ja filosofian tohtori 1989 (venäjän kieli ja kirjallisuus), Helsingin yliopisto

Venäjän kääntämisen professori 1998–2014, Helsingin yliopisto

Venäjän kielen, erityisesti kääntämisen ja terminologian tutkimuksen dosentti Jyväskylän yliopisto 2006
Venäjän kielen professori mvs. Jyväskylän yliopisto 2005–2006
Suomen Akatemian varttunut tutkija 2003–2004
Kieliteorian ja kääntämisen vt. professori 1991–1992; venäjän (kääntämisen) apulaisprofessori 1990–1998 ja professori 1998–2011 Helsingin yliopisto
Venäjän lehtori 1974–1990 Kouvolan kieli-instituutti/ Helsingin yliopisto
Venäjän (kääntämisen) vt. apulaisprofessori lv. 1987–1988 Joensuun yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat: Käännöstutkimus pragmaattisesta näkökulmasta: käännösten muotoilu vastaanottajan tarpeiden perusteella; käsiteanalyysi ja erikoiskielen sanakirjojen laadinta

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Inkeri Vehmas-Thesslund, Kaija Hartikainen (toim.)

Suomalais-venäläisen metsäsanakirjan (2008) suunnittelu ja toimittaminen sekä rahoituksen hankinta oli suuri urakka, joka kesti 12 vuotta. Aluksi hankkeeseen osallistui graduntekijöitä  – sinänsä harvinaista humanistisilla aloilla, mutta varsinainen laadinta alkoi (EU:n Interreg-rahoituksella) vasta vuoden 2003 alussa. Hanketta hallinnoi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kouvolan yksikkö.  Kirjan kustantajana oli Metsäkustannus.

Valmiissa sanakirjassa…

Lue lisää

Olen aina pitänyt hallintoa välttämättömänä pahana, joka vie ajan ”oikeilta töiltä”. Hallintotehtäviltä ei kuitenkaan ole voinut välttyä. Kiireisintä aikaa oli Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitoksen johtajuus 1991–1994. Meille remontoitiin upeat tilat Kouvolan kasarmialueelta, mutta heti vihkiäisten jälkeen laitosta ruvettiin tarpeettomana lakkauttamaan... Vuoden 1992 kisa voitettiin maakunnallisella kampanjalla. Seuraava, pienempi koitos oli jo v…

Lue lisää

Oma väitöstilaisuus on varmaan jokaiselle mieleenpainuva kokemus. Niin myös minulle  – onneksi positiivinen. Väitöstilaisuus tosin kesti kahvitauon kanssa neljä tuntia. Ensimmäisen tunnin keskustelimme kahdesta käännösteorian käsitteestä, ekvivalenssista ja adekvaattisuudesta. Oli siinä varmaan kestämistä niillä, jotka eivät olleet tekemisissä kääntämisen kanssa. Vastaväittäjä ja minä kyllä viihdyimme hyvin. Hän oli tyytyväinen, kun…

Lue lisää

Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkki 2001

Kouvolan liike- ja virkanaiset ry:n nimeämä ”Kouvolalainen nainen 2004”

International Award for Applied Terminology Research and Development – 2008 yhdessä muiden Suomalais-venäläisen metsäsanakirjan laatijoiden kanssa (Aleksandr Gerd, Irina Kudasheva, Igor Kudashev). Palkinnon myönsi Euroopan terminologinen järjestö EAFT (European Association for Terminology) yhteistyössä muiden terminologisten…

Lue lisää

Haaveeni ovat toteutuneet. Minulla on perhe, johon kuuluu mm. kohta viisivuotias pojantytär Heta. Olen lisäksi mennyt toisen kerran naimisiin – miehen kanssa, jonka heti hänet tavattuani ristin Prinssiksi.  Nyt eläkepäivinä on mahdollisuus elää juuri niin kuin huvittaa: laulan kuorossa ja yksin, neulon ja virkkaan, opiskelen italiaa, toimin järjestöissä sekä nautin…

Lue lisää