Takaisin

Inkeri Vehmas-Thesslund

Inkeri Vehmas-Thesslund (v. 1978–2014 Vehmas-Lehto)
15.5.1947 Keuruu

Filosofian maisteri 1973, filosofian lisensiaatti 1988 ja filosofian tohtori 1989 (venäjän kieli ja kirjallisuus), Helsingin yliopisto

Venäjän kääntämisen professori 1998–2014, Helsingin yliopisto

Venäjän kielen, erityisesti kääntämisen ja terminologian tutkimuksen dosentti Jyväskylän yliopisto 2006
Venäjän kielen professori mvs. Jyväskylän yliopisto 2005–2006
Suomen Akatemian varttunut tutkija 2003–2004
Kieliteorian ja kääntämisen vt. professori 1991–1992; venäjän (kääntämisen) apulaisprofessori 1990–1998 ja professori 1998–2011 Helsingin yliopisto
Venäjän lehtori 1974–1990 Kouvolan kieli-instituutti/ Helsingin yliopisto
Venäjän (kääntämisen) vt. apulaisprofessori lv. 1987–1988 Joensuun yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat: Käännöstutkimus pragmaattisesta näkökulmasta: käännösten muotoilu vastaanottajan tarpeiden perusteella; käsiteanalyysi ja erikoiskielen sanakirjojen laadinta

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Inkeri Vehmas-Thesslund, Kaija Hartikainen (toim.)

Hallintoa ja kansalaisaktiivisuutta

Olen aina pitänyt hallintoa välttämättömänä pahana, joka vie ajan ”oikeilta töiltä”. Hallintotehtäviltä ei kuitenkaan ole voinut välttyä. Kiireisintä aikaa oli Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitoksen johtajuus 1991–1994. Meille remontoitiin upeat tilat Kouvolan kasarmialueelta, mutta heti vihkiäisten jälkeen laitosta ruvettiin tarpeettomana lakkauttamaan... Vuoden 1992 kisa voitettiin maakunnallisella kampanjalla. Seuraava, pienempi koitos oli jo v. 1993 ja kolmas – jälleen iso – vuonna 2000. Silloin kääntäjänkoulutus tosin katsottiin niin tärkeäksi, että se piti saada Helsinkiin. Opiskelijat pyysivät minut johtamaan vastarintaliikettä, sillä he (kuten henkilökuntakin) olivat Kouvolaan jäämisen kannalla. Onnistuimme. Siirtyminen Helsinkiin olisi ollut optio, jos kääntäjänkoulutukselle olisi siellä ollut luvassa kunnolliset elinmahdollisuudet. Neljännellä kerralla (v. 2009) meidät siirrettiin Helsinkiin. Hyvänä puolena siirrossa on mm. se, että opiskelijoilla on nyt laajemmat mahdollisuudet suorittaa sivuaineopintoja.

Kiireisimpään kauteen osui kolmivuotinen Suomen Akatemian humanistisen toimikunnan jäsenyys 1992–1994. Aikaa veivät myös kansainväliset asiat, ennen muuta opiskelijanvaihto ja kieliharjoittelu. Aika antoisia olivat EU-hankkeet. Olin ohjausryhmän puheenjohtajana kahdessa Helsingin yliopiston EU-hankkeessa ja jäsenenä kahdessa Joensuun yliopiston ja yhdessä Helsingin yliopiston hankkeessa. Työhön liittyvää järjestötoimintaa oli Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton opettaja- ja tutkijajaoston varapuheenjohtajuus (1988–1989 ja 1992–1993) ja puheenjohtajuus (1990–1991).

Esitelmöimässä Ivanovon yliopistossa Venäjällä 14.9.2007. Kuva: Irina Kudasheva.​
Esitelmöimässä Ivanovon yliopistossa Venäjällä 14.9.2007. Kuva: Irina Kudasheva.​

Otin vuonna 1996 vastaan kutsun Kouvola-Sarkolan rotaryklubiin, koska halusin oppia tuntemaan muitakin kuin työtovereita. Siitä päätöksestä olen ollut iloinen. Klubin presidenttinä olin 2001–2002 ja Pohjois-Kymenlaakson apulaiskuvernöörinä 2007–2009. Vuosina 1997–2004 olin Pohjois-Kymen Paasikivi-Seuran valtuuskunnan jäsen.

Uusin kansalaisaktiviteettini on kaukana hallinnosta: laulan alttoäänelläni mm. rotaryklubien joulu- ja vuosijuhlissa sekä palvelutaloissa. Laulu-urani huippu on ollut esiintyminen jumalanpalveluksessa.

Apulaiskuvernöörin onnittelupuhe ja -laulu Inkeroisten rotaryklubin 40-vuotisjuhlassa 14.3.2008. Kuva Matti Lehto.​
Apulaiskuvernöörin onnittelupuhe ja -laulu Inkeroisten rotaryklubin 40-vuotisjuhlassa 14.3.2008. Kuva Matti Lehto.​

 

Takaisin