Lennart Meri on jäänyt useimmille mieleen Viron presidenttinä (1992–2001). Hän oli kuitenkin alkujaan kirjailija, tuottaja ja elokuvaohjaaja. Isänsä Georg-Peeter Meren diplomaatin ja kääntäjän ammattien johdosta Meren perhe matkusteli paljon. Lennart Meri oppikin nuoruudessa puhumaan useita kieliä sujuvasti. Hän taisi niin suomea, ranskaa, saksaa, englantia kuin venäjääkin. Lue lisää »
Professori Tomi Huttunen etsii shokkiefektejä venäläisestä kirjallisuudesta. Tähän artikkeliin olemme laittaneet Yliopistolainen-lehdessä vuonna 2014 julkaistun jutun Huttusesta, jonka on tehnyt Reetta Vairimaa. Lue lisää »
Otto Wille Kuusinen oli tunnettu naistenmies ja ehti elämänsä aikana naimisiin kolmesti. Ensimmäinen vaimo Saima Dahlström (1873-1950) oli… Lue lisää »
Otto Wille Kuusinen aloitti kirjoittajanuransa jo nuorena. Kuten monien aikalaisensa, nuoren runoilijan ensimmäinen julkaisukanava oli hänen… Lue lisää »
Karjalassa Kivennavan kylässä vuonna 1903 syntynyt Olavi Paavolainen aloitti oppikoulunsa Viipurissa, mutta perhe muutti Helsinkiin Pekka-isän noustessa kansanedustajaksi Nuorsuomalaisen Puolueen listoilta. Karjalalla tuli kuitenkin olemaan suuri vaikutus kirjailijan elämään ja Paavolainen kutsuikin itseään sata prosenttisesti karjalaiseksi. Lue lisää »
Vanha sanonta ”monena mies” eläessään pitää nyt korjata muotoon ”monempana nainen eläessään”. Ainakin siltä tuntuu, kun koetan muistaa, missä kaikessa olen ollut mukana. Lähes neljänkymmenen vuoden ajan työskentelin opetuksen ja tutkimuksen ohessa yliopiston erilaisissa luottamuselimissä. Lue lisää »
Neuvostoliito esiintyi aikoinaan ”toisena maailmana”, joka tarjosi vaihtoehdon kapitalistiselle maailmalle. Siellä esitettiin sangen dogmaattisia väitteitä tämän vaihtoehdon tieteellisyydestä ja sen tuottamista tuloksista. Toisin kuin monet muut, en nähnyt mitään syytä ottaa näitä väitteitä täydestä, mutta olin sen sijaan hyvin kiinnostunut näkemään, mitä niiden takana todellisuudessa oli. Lue lisää »
Kaari Utrion tuotanto on lajissaan ainutlaatuista. Hänen historialliset romaaninsa ja tietokirjansa ovat valottaneet erityisesti naisten, lasten ja arjen historiaa – kaikki teemoja, joista häntä ennen kirjoitettiin varsin vähän. Lue lisää »
Kansainvälisyys oli emeritusprofessori Matti Klingelle tuttua jo kotoa. ”Avautuminen” ulkomaiden suuntaan oli aivan olennainen 1950-luvun trendi pitkän sota- ja pula-ajan ja matkustusrajoitusten kauden jälkeen. Se näkyi kirjallisuudessa, elokuvissa, oikeastaan ihan kaikessa, ainakin Helsingissä. Lue lisää »
Opiskeluaikanaan Kustaa Vilkuna ei juuri osallistunut osakuntaelämään tai opiskelijapolitiikkaan. Poliittinen aktiivisuus heräsi hänessä vasta myöhemmin, 1930-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen hänestä tuli yksi maan välillisesti vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. Lue lisää »
Kansainvälisessä toiminnassa olen ollut mukana ennen muuta vetämieni tutkimusprojektien myötä. Olen ollut mukana järjestämässä kolmatta kymmentä kansainvälistä seminaaria. Niistä paras muisto on vuodesta 1987 alkaen järjestetyistä niin kutsutuista Tartto-seminaareista. Lue lisää »
Tutkimusaiheisiini venäläisen modernismin ja postmodernismi parissa liittyi neuvostoaikana monia tabuja ja kieltoja siitä, mitä ja miten sai sanoa ja tutkia. Niiden kiemuroissa tutustuin upeisiin nuorempiin ja vanhempiin venäläisiin tutkijoihin, joista monista tuli yhteistyökumppaneitani ja joiden kanssa yhteistyö on sittemmin jatkunut jo useamman sukupolven ajan ja jatkuu edelleen. Lue lisää »
Edwin Linkomiehen poliittinen ura sai alkunsa vuonna 1918, kun Kansallinen Kokoomus perustettiin ja hänet valittiin sen pää-äänenkannattajan Uuden Suomen johtokuntaan. Siellä hän sai kosketuksen sekä puolueen että lehden ideologisiin suuntaviivoihin. Tuona aikana hänen poliittiset näkemyksensä kehittyivät ja Linkomies näki kommunistien ohella myös sosiaalidemokraatit uhkana Suomen turvallisuudelle. Lue lisää »
Pääministeri Edwin Linkomies piti 3.7.1944 radiossa puheen, jossa hän julisti Suomen käyvän päättäväisesti sotaa Neuvostoliittoa vasta… Lue lisää »
1980-luvun keskivaiheilla valmistuneessa "007 ja kuoleman katse" -elokuvassa fiktiivinen KGB-kenraali Gogol ojentaa James Bondille Leninin kunniamerkin brittiagentin pelastettua Kalifornian Piilaakson. Elokuvan pääkonna Max Zorin oli suunnitellut sen täydellistä tuhoa. Brittiagentin esimies "M" ei voi kuin ihmetellä: Eikö KGB olisi ollut tyytyväinen jos Piilaakso olisi tuhoutunut? Ei toki, kenraali vastaa, miten neuvostotutkimus pärjäisi ilman sitä? Lue lisää »
Hella Wuolijoki muutti yliopisto-opintojen takia Virosta Helsinkiin vuonna 1904. Neljä vuotta myöhemmin hän valmistui filosofian kandidaatiksi ensimmäisenä virolaisena naisena. Kansanrunouden jatko-opinnot jäivät hänen keskittyessään perheensä toimeentulon turvaamiseen liikenaisena. Lue lisää »
