1980-luvun keskivaiheilla valmistuneessa "007 ja kuoleman katse" -elokuvassa fiktiivinen KGB-kenraali Gogol ojentaa James Bondille Leninin kunniamerkin brittiagentin pelastettua Kalifornian Piilaakson. Elokuvan pääkonna Max Zorin oli suunnitellut sen täydellistä tuhoa. Brittiagentin esimies "M" ei voi kuin ihmetellä: Eikö KGB olisi ollut tyytyväinen jos Piilaakso olisi tuhoutunut? Ei toki, kenraali vastaa, miten neuvostotutkimus pärjäisi ilman sitä?

Bond-elokuvan käsikirjoittajat olivat ajan hermolla. Neuvostoliitto oli tullut yhä riippuvaisemmaksi länsimaisesta teknologista, jota se pyrki sekä ostamaan että varastamaan. Lontoolainen journalistiryhmä oli juuri ennen elokuvan tuloa julkaissut dramaattisella otsikolla varustetun teoksen Techno-Bandits: How the Soviets Are Stealing America's High-Tech Future, joka oli täynnä värikkäitä kuvauksia kommunistien yrityksistä rohmuta huipputeknologiaa.

Kerättävää riitti: markkinatalousmaiden ja itäisen Euroopan kommunistimaiden välille oli avautunut syvä teknologiakuilu. Esimerkiksi vuonna 1987 Neuvostoliitossa oli käytössä parisen sataa tuhatta mikrotietokonetta, mutta Yhdysvalloissa niitä oli jo 25 miljoonaa. Suomi sijaitsi kuilun länsireunalla ja Neuvostoliitto yritti ostaa, varastaa ja kopioida huipputeknologiaa myös täältä.

Professori Niklas Jensen-Eriksen tutkii suomalaisyritysten pyrkimystä tasapainoilla innokkaiden neuvosto-ostajien ja epäluuloisen länsiliittoutuman välillä. Tätä on aikaisemmin tutkittu vähän, vaikka juuri kyky pitää kauppatiet auki sekä länteen että itään vaikutti ratkaisevasti Suomen nousuun huipputeknologian tuottajaksi. Suomi oli riippuvainen läntisestä teknologiasta ja hyödynsi sitä rakentaessaan Nokian puhelinkeskusten kaltaisia laitteita Neuvostoliitolle. Yhdysvaltalaiset pyrkivät rajoittamaan ja valvomaan tätä kauppaa. Suomi ja sen yritykset tasapainoilivat, ja tekevät sitä yhä, lännen ja Moskovan välissä.

Professori Jensen-Eriksenin käynnissä olevat tutkimushankkeet:

• Business, Governments and International Trade in Cold War Europe

• Capitalism, State & Society

• Päivälehti-Helsingin Sanomat 1889–2019

Kuvalähde: Wikimedia Commons (luettu 30.12.2014)