Takaisin

Niklas Jensen-Eriksen

22.7.1974, Espoo

Filosofian maisteri 1998 (yleinen historia), valtiotieteiden maisteri 2008 (yleinen valtio-oppi), Helsingin yliopisto
Doctor of Philosophy 2004 (taloushistoria), London School of Economics and Political Science
Euroopan historian dosentti 2009-, Helsingin yliopisto

Yrityshistorian professori 2013-, Helsingin yliopisto
Tutkija 1999–2002 ja 2003–2004, tutkijatohtori 2004–2008 ja 2009–2011 sekä akatemiatutkija 2012–2013, Helsingin yliopisto
Erikoistutkija 2008–2009, Kansallisarkisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat: Kylmän sodan talous- ja yrityshistoria, yritysten ja hallitusten väliset suhteet, metsäteollisuus, energiateollisuus, kartellit, talouden säätely, media-alan liikehistoria

Palkinnot ja erityissaavutukset:
Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan TUHAT-palkinto ansiokkaasta julkaisutoiminnasta 2014

Profiilikuva: Mika Federley
Tekstit: Niklas Jensen-Eriksen, Riitta-Ilona Hurmerinta (toim.)

James Bond, Suomi ja kylmän sodan teknologiakuilu

1980-luvun keskivaiheilla valmistuneessa "007 ja kuoleman katse" -elokuvassa fiktiivinen KGB-kenraali Gogol ojentaa James Bondille Leninin kunniamerkin brittiagentin pelastettua Kalifornian Piilaakson. Elokuvan pääkonna Max Zorin oli suunnitellut sen täydellistä tuhoa. Brittiagentin esimies "M" ei voi kuin ihmetellä: Eikö KGB olisi ollut tyytyväinen jos Piilaakso olisi tuhoutunut? Ei toki, kenraali vastaa, miten neuvostotutkimus pärjäisi ilman sitä?

Bond-elokuvan käsikirjoittajat olivat ajan hermolla. Neuvostoliitto oli tullut yhä riippuvaisemmaksi länsimaisesta teknologista, jota se pyrki sekä ostamaan että varastamaan. Lontoolainen journalistiryhmä oli juuri ennen elokuvan tuloa julkaissut dramaattisella otsikolla varustetun teoksen Techno-Bandits: How the Soviets Are Stealing America's High-Tech Future, joka oli täynnä värikkäitä kuvauksia kommunistien yrityksistä rohmuta huipputeknologiaa.

Kerättävää riitti: markkinatalousmaiden ja itäisen Euroopan kommunistimaiden välille oli avautunut syvä teknologiakuilu. Esimerkiksi vuonna 1987 Neuvostoliitossa oli käytössä parisen sataa tuhatta mikrotietokonetta, mutta Yhdysvalloissa niitä oli jo 25 miljoonaa. Suomi sijaitsi kuilun länsireunalla ja Neuvostoliitto yritti ostaa, varastaa ja kopioida huipputeknologiaa myös täältä.

Professori Niklas Jensen-Eriksen tutkii suomalaisyritysten pyrkimystä tasapainoilla innokkaiden neuvosto-ostajien ja epäluuloisen länsiliittoutuman välillä. Tätä on aikaisemmin tutkittu vähän, vaikka juuri kyky pitää kauppatiet auki sekä länteen että itään vaikutti ratkaisevasti Suomen nousuun huipputeknologian tuottajaksi. Suomi oli riippuvainen läntisestä teknologiasta ja hyödynsi sitä rakentaessaan Nokian puhelinkeskusten kaltaisia laitteita Neuvostoliitolle. Yhdysvaltalaiset pyrkivät rajoittamaan ja valvomaan tätä kauppaa. Suomi ja sen yritykset tasapainoilivat, ja tekevät sitä yhä, lännen ja Moskovan välissä.

Professori Jensen-Eriksenin käynnissä olevat tutkimushankkeet:

Salt-neuvotteluista tehty suomalainen postimerkki vuodelta 1972. Kuva: Wikimedia Commons.​​
Salt-neuvotteluista tehty suomalainen postimerkki vuodelta 1972. Kuva: Wikimedia Commons.​​

Kuvalähde: Wikimedia Commons (luettu 30.12.2014)

Takaisin