44 hakutulosta haulle: Suomen Akatemia

375 humanistia jatkot – Humanistiklubi starttasi 9.3.2016

Yliopistossa tapahtuvien suurien muutosmyllerrysten keskellä dekaani Arto Mustajoki ja varadekaani Hanna Snellman päättivät, että nyt jos koskaan on kutsuttava apujoukkoja laajentamaan ajattelua. Syntyi idea Humanistiklubista, joka voisi kokoontua eri teemojen äärelle eri kokoonpanoissa. – Tarvitaan raikkaita ajatuksia ja rautaista eri alojen ammattitaitoa akateemisen maailman ulkopuolelta. Alumnimme ovat meille erittäin tärkeitä kumppaneita, painottaa Hanna Snellman. Lue lisää »

Harkitusti hallinnossa

Olin nuorena professorina hyvin kriittinen yliopiston hallintoa kohtaan. Sitten tajusin, että on liian helppoa huudella takarivistä, jos ei itse uskalla ottaa vastuuta asioiden hoitamisesta. Tämä asenne on vienyt monenlaisiin tehtäviin: dekaaniksi, vararehtoriksi, Suomen Akatemian toimikunnan ja hallituksen puheenjohtajaksi, Suomalaisen Tiedeakatemian esimieheksi, tutkimus- ja innovaationeuvoston jäseneksi. Kaikki ovat olleet aivan upeita paikkoja päästä kehittämään suomalaista akateemista kulttuuria. Kaikkein vaativin tehtävä on kuitenkin ollut laitosjohtajan tehtävä. Siinä on ihan iholla niiden ihmisten kanssa, joita päätökset koskevat. Lue lisää »

Arvi Lindin puhe Wiipurilaisen Osakunnan 360-vuotisjuhlassa 9.3.2013

Arvi Lindin puheessa on paljon hienoa historian siipien havinaa. Lisäksi paljastuu taustat sille, että hän voi nykyisin esitellä itsensä: ”Hyvää iltaa! Olen Arvi Lind Ylen elävästä arkistosta”. Lue lisää »

Vaikuta kulisseissa!

Jäsenyys Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa vuosina 2010–2015 on johtanut lukuisiin valmistelu- ja ohjausryhmiin Akatemian sisällä. Näitä ovat mm. Kansallisen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijajaoston (FIRI) jäsenyys vuosina 2013–2015, Akatemian huippuyksikkötyöryhmän jäsenyys, Akatemian Ihmisen Mieli, Synteettinen biologian (FinSynBio) ja Biotalous- ohjelmien ohjausryhmien jäsenyys, sekä BioFuture2015 valmisteluryhmän jäsenyys. Lue lisää »

Myyttien mieltä etsimässä

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissaan ”Suullinen runous, myyttinen tieto ja kansanomainen mielikuvitus.Yksilöllinen ilmaisu ja kollektiiviset perinteet esimodernissa Koillis-Euroopassa” (Oral Poetry, Mythic Knowledge, and Vernacular Imagination. Interfaces of Individual Expression and Collective Traditions in Pre-modern Northeast Europe) Lotte Tarkka jatkaa kollegoineen suomalaisen folkloristiikan klassista linjaa, joka perustuu tekstilähtöiselle vertailevalle tutkimukselle. Lue lisää »

Vuorovaikutuksesta instituutioissa vuorovaikutuksen multimodaalisuuteen

Vuorovaikutusta erilaisissa instituutioissa ohjaa asioinnin tarkoitus, ja vuorovaikutuskäytänteet saattavat olla hyvinkin kiteytyneitä. Asiakaspalvelun parantamiseksi eri instituutiot pyrkivät kehittämään säännöllisesti asiakaspalvelutilanteiden vuorovaikutusta, ja vuorovaikutustutkimus voi auttaa instituutioita tässä kehittämistyössä. Lue lisää »

Kieli vaihtelee

Kaksi ehkä kaikkein kiinnostavinta kurssia aivan opintojeni alussa Joensuussa olivat murteet ja sosiolingvistiikka – kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu. Vuorovaikutustutkimus kuitenkin vei mukanaan. Vielä 1980-luvulla sosiolingvistisen ja keskustelunanalyyttisen tutkimuksen perusoletusten välillä vallitsi syvä juopa. Sosiolingvistisen tutkimuksen käsitys kielenkäytöstä ja ihmisten sosiaalisista identiteeteistä vaikutti staattiselta, kun taas keskustelunanalyyttinen tutkimus ei tuntunut tavoittavan laajempaa yhteiskuntaa; sosiolingvistit laskivat suuresta aineistosta äänne- ja muotopiirteitä, keskustelunanalyytikot analysoivat pienehköjä keskustelukatkelmia hyvin tarkasti. Lue lisää »

Television julkisuudet

Tutkin Demokratian voimavirrat -hankkeessa (2015-2017) miten televisio massajulkisuutena (ns. broadcasting-järjestelmä) kehysti julkista keskustelua 1950-luvun lopulta 1980-luvulle Suomessa ja Ruotsissa. Draamatuotantojen, televisiota koskevan puheen, ohjelmakarttojen ja tv-muistojen kautta tarkastelen, miten televisio toimi poliittisten konfliktien ja kompromissien näyttämönä. Lue lisää »

Humanistista ympäristöntutkimusta

Kirsi Saarikangas johtaa tieteidenvälistä hanketta Nature in Arts, Culture, and History. Temporal Sedimentations of Landscape and the Diversity of Nature. Siinä tarkastellaan luonnollisten ja kulttuuristen elementtien ja prosessien vuorovaikutusta ympäristön muotoutumisessa kahden maisemallisen ääripään – kaupunkiluonnon ja erämaan – kautta. Lue lisää »

Yhteisöllistä kirjoittamista ja vaikeita muistoja

Tutkimustyöni pitkäkestoinen teema on suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutus. Väitöskirjani Itsekasvatusta ja kapinaa (2004) käsitteli Karkkilan työläisnuorten kirjoittavaa keskusteluyhteisöä 1910–1920-luvulla. Tärkeimpänä aineistona oli työläisnuorten toimittama käsinkirjoitettu Valistaja-lehti, joka löytyi Karkkilan poliisiaseman ullakolta. Käsinkirjoitetut lehdet ovat vieneet minut pitkille matkoille ajassa ja paikassa. Lue lisää »

Hitaasta ja nopeasta uteliaisuudesta

Olen kirjoittanut ja puhunut taiteista työkseni jo yli 40 vuotta, mutta en silti osaa luontevasti puhua tutkimuksesta ”ammattina”, saati ”urana”. Erilaisten töiden muista puolista on helpompi tehdä tiliä. Aina on tehnyt mieli kirjoittaa ja itse kehitetyt tai eri tahoilta tarjotut tehtävät ovat osuneet kohdalle enemmän tai vähemmän sattumalta. Lue lisää »

Matka kaupunkirakentamisen taidehistorian tutkijaksi

Arkkitehtuuria harrastanut juristi-isä johdatti Riitta Nikulan tarkkailemaan rakennettua ympäristöä. Koululaisena hän haaveili arkkitehdin ammatista, mutta suunnittelutyön todellisuuteen tutustuminen hälvensi jo lukiossa Teknillisen Korkeakoulun houkutuksen. Kauaksi Nikula ei kuitenkaan ajautunut. Lue lisää »

Väitös ja morfologinen kaksitasomalli

Opiskeltuani sekä tietojenkäsittelyoppia että yleistä kielitiedettä etsin ratkaisuja yhdistämällä näiden tietoja. Menin tutkijaksi Fred Karlssonin vetämään Suomen Akatemian hankkeeseen (1981–1984), jossa selviteltiin suomen kielen automaattista tunnistamista. Lue lisää »

Merkittäviä tekoja Kiina- ja Japani-yhteistyön hyväksi

Vuoden 1986 lopussa lähetystön työ jäi taakseni, kun aloitin Suomen Akatemian kotiinpaluuapurahan turvin työskentelyn Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksella. Kuitenkin jo seuraavana kesänä kutsu kävi Kööpenhaminaan, jossa Pohjoismaiden ministerineuvosto oli päättänyt uudelleenorganisoida Pohjoismaisen Aasian-tutkimusinstituutin (NIAS). Lue lisää »

Pohjoismaat keskipisteenä

Peter Stadius perusti vuonna 2014 tutkijaverkoston Mapping North and South in Europe (NASE), jonka yhteydessä on järjestetty jo yksi konferenssi ja kolme työpajaa. Verkosto tutkii pohjoista ja etelää pitkäaikaisina ajatusmalleina mielikuvissa Euroopan kartasta. Lue lisää »

Tutkija ohjaa ja osallistuu

Professori Juha Siltalalle on vuosien varrella kertynyt kansainvälisiä tieteellisiä esiintymisiä eri konferensseissa yli 60. Lisäksi hän on vuodesta 1987 lähtien pitänyt luentoja eri aiheista niin yliopistolla kuin muuallakin. Lue lisää »

Valtakunnan korkeakoulupolitiikkaa

Vuosina 1991–1992 johdin Suomen humanistisen alan tutkintojärjestelmän arviointihanketta. Tehtäviin kuului muun muassa tarvittavien muutosten ja uuden tutkintoasetuksen valmistelu. Vuoden 1994 muutokset tutkintojärjestelmään olivat mittavia: luovuttiin vuonna 1980 tulleista koulutusohjelmista, palautettiin arvosanat nimillä perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot (kaikki noin 20 op), palautettiin hum. kand. -tutkinto ja luovuttiin muun muassa pakollisista yleisopinnoista. Monet näistä muutoksista ennakoivat pari vuotta myöhemmin rantautunutta Bolognan tutkintojärjestelmää. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Olen ollut mukana ohjaamassa yli 25 väitöskirjaa. Moni väittelijä on (tai on ollut) professorina tai yliopistonlehtorina koti- tai ulkomailla, esimerkiksi Marja Leinonen slaavilaisessa filologiassa, Martti Nyman klassillisessa filologiassa, Kimmo Koskenniemi tietokonelingvistiikassa, Anneli Pajunen ja Tapani Kelomäki suomen kielessä, Kari Pitkänen englannin kielessä, Liisa Tiittula saksan kielessä, Matti Miestamo yleisessä kielitieteessä, Irmeli Helin käännöstieteessä, Lotta Aunimo bantukielissä ja Antti Arppe kvantitatiivisessa kielitieteessä. Lue lisää »

Yliopisto elämäntapana

Olen ollut opiskelijana, tutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa jo yli kolmekymmentä vuotta, joten yksittäistä parasta muistoa on mahdotonta nostaa esiin. Sitä paitsi koko elämäni on tänä aikana tavalla tai toisella kietoutunut yliopistoon eikä työ- ja vapaa-ajalla ole milloinkaan ollut selvää eroa. Kärjistäen voisi sanoa, että humanistinen yliopisto-opettaja ei ole koskaan lomalla, sillä kulttuurintutkijalle kaikki liittyy kaikkeen. Työtuntien määrää olen miettinyt ainoastaan yrittäessäni jaotella vuosittaisen työsuunnitelman surullisenkuuluisaa 1600 tunnin kokonaistyöaikaa byrokratian lomakkeille. Lue lisää »