Takaisin

Kirsti Salmi-Niklander

20.5.1957, Joensuu

Filosofian kandidaatti 1988, filosofian lisensiaatti 1991 ja filosofian tohtori 2004 (folkloristiikka), Helsingin yliopisto

Yliopistonlehtori, folkloristiikka, Helsingin yliopisto 2015 -
Akatemiatutkija 2011–2016
Folkloristiikan dosentti, Helsingin yliopisto 2008-
Suomen Akatemian tutkijatohtori 2005–2009
Folkloristiikan assistentti, Helsingin yliopisto 1989–2003
Arkistoavustaja, Kansan Arkisto 1987
Tp. tutkija, Työväenperinne ry. 1985–87

Tutkimusteemat: Suullisen ja kirjallisen ilmaisun vuorovaikutus, käsinkirjoitetut lehdet, muistitietotutkimus, työväenkulttuuri, siirtolaiskulttuuri

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Palkinnot ja erityissaavutukset:
Työväentutkimuspalkinto 2006

Kuva: Mika Federley
Teksti: Kirsti Salmi-Niklander (Tiia Niemelä, toim.)

Yhteisöllistä kirjoittamista ja vaikeita muistoja

Tutkimustyöni pitkäkestoinen teema on suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutus. Väitöskirjani Itsekasvatusta ja kapinaa (2004) käsitteli Karkkilan työläisnuorten kirjoittavaa keskusteluyhteisöä 1910–1920-luvulla. Tärkeimpänä aineistona oli työläisnuorten toimittama käsinkirjoitettu Valistaja-lehti, joka löytyi Karkkilan poliisiaseman ullakolta. Käsinkirjoitetut lehdet ovat vieneet minut pitkille matkoille ajassa ja paikassa.

Olen viime vuosina löytänyt maailmalta muita tutkijoita, jotka työskentelevät näiden erikoislaatuisten aineistojen parissa. Syyskuussa 2015 järjestimme historiantutkija Heiko Drosten kanssa Uppsalassa työpajan, johon osallistui 13 käsinkirjoitettujen lehtien tutkijaa Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Tämä varsin marginaaliselta tuntuva tutkimusaihe on noussut 2000-luvulla yllättävän ajankohtaiseksi; käsinkirjoitetut lehdet ovat toimineet omana aikanaan vaihtoehtoisena julkaisumuotona, sekä nuorten seurustelun että poliittisen toiminnan välineenä. Niitä voi hyvällä syyllä verrata tämän päivän sosiaaliseen mediaan, ja käsinkirjoitetuille lehdille tyypilliset kerronnan muodot kukoistavat nyt verkkoympäristöissä.

Ahmoon työväentalolta löytyi runsas vuosi sitten peruskorjauksen yhteydessä nuoriso-osaston toimittamia seinälehtiä 1920-luvulta. Tämä arvokas kokoelma on nyt Kansan Arkistossa. Kuva: Kirsti Salmi-Niklander

 

Akatemiatutkijana olen voinut syventyä kiinnostaviin tutkimusaiheisiin. Monivuotisen, pitkän ja sitkeän hakuprosessin jälkeen johdan nyt kahta tutkimushanketta, jotka tarkastelevat 1900-luvun murroksia erilaisista näkökulmista. ”Pirstaloituneet visiot” on Suomen Akatemian rahoittama kolmivuotinen hanke (2014–2017), jossa tutkitaan 1900-luvun alun esityskulttuurin muotoja ja suullis-kirjallisia traditioita: agitaatiota, poliittisia huhuja, siirtolaiskulttuuria, työväenteatteria ja horrossaarnaajia. Hankkeen tutkijoita ovat Anne Heimo, Anna Rajavuori, Päivi Salmesvuori, Mikko-Olavi Seppälä ja Sami Suodenjoki.

Koordinoin myös kansainvälistä tutkimushanketta LIVINGMEMORIES - ”Vaikeat muistot ja moninaiset identiteetit yhteiskunnan arjessa”. Se kuuluu ERA-NET RUS Plus-ohjelmaan, jonka tarkoituksena on edistää EU-maiden ja Venäjän tutkimusyhteistyötä. Hankkeessa tutkitaan yhteiselämän mahdollisuuksia konfliktien jälkeen: hiljaisuuksia ja niiden rikkomista, vuoropuhelua ja sovinnon mahdollisuuksia. Kaksivuotisen hankkeen Suomen osuuden rahoittaa Suomen Akatemia. Hankkeen tutkijoita ovat Sofia Laine, Päivi Salmesvuori, Ulla Savolainen ja Riikka Taavetti. Kansainvälisessä hankkeessa ovat mukana tutkimusryhmät Suomen lisäksi Venäjältä, Virosta, Latviasta, Saksasta ja Turkista.

Takaisin