Luettuaan Esa Saarisen Erektio Albertinkadulla -kirjan yritysjohtaja Ensio Miettinen soitti Esalle ja ehdotti yhteisyötä vuonna 1988. ”Kirjasi liikkeenjohdolliset seuraukset ovat mullistavia”, Ensto-yhtiöitten perustaja sanoi. Näin alkoi yhteistyö, josta syntyi kirja Muutostekijä (1990) ja käännekohta Saarisen pyrkimyksessä soveltaa filosofiaa käytännön elämään. Lue lisää »
Marco Mäkiselle humanistisesta koulutuksesta on ollut valtavasti hyötyä työelämässä. Hänen mielestään ongelma ei ole niinkään humanistisen koulutuksen sisällössä, joka hänestä antaa erittäin hyvät valmiudet yritysmaailmaan, vaan siinä, etteivät yritykset ymmärrä humanistisen koulutuksen arvoa. Lue lisää »
Marco Mäkinen teki pääaineen opinnäytetyönsä ei-fiktiivisestä romaanista ja kertomisen kehyksistä. Sivuaineensa eli yleisen kirjallisuustieteen tutkielma on otsikkoa myöten jotain ihan muuta: Kun veri täyttää tyhjyyden: Bret Easton Ellisin American Psycho. Lue lisää »
Juha Töyrylän tulevaisuudessa siintää valmistuminen yleisen kirjallisuustieteen maisteriksi. SYL:n pääsihteeriys on määräaikainen virka, jonka jälkeen hän aikoo keskittyä taas opiskeluun. – Järjestöhommia tehdessä en ole ehtinyt suorittamaan opintoja samassa vauhdissa kuin muut vuosikurssilaisistani. Toisaalta klassisesti voin todeta, että päivääkään en vaihtaisi pois. Lue lisää »
Vaikka Juha Töyrylä on ollut vahvasti mukana politiikan tekemisessä taustavaikuttajana ja lobbaajana, niin humanistisen alan opinnot ovat hänelle valtiotieteitä rakkaampia. Hän kokee humanistisen alan opintojen tarjoavan mahdollisuuksia lähestyä eri aihepiirejä syvällisesti. Lue lisää »
Katariina Styrman ei ole varsinaisesti pohtinut urasuunnitelmiaan. Tehtävät HYYssä ovat määrittyneet kulloisenkin kiinnostuksen mukaisesti ja myös tulevaisuudessa Styrman aikoo seurata kiinnostuksen kohteitaan. Hänen ainoat vaatimuksensa työpaikan suhteen ovat, että siellä on hyvä ilmapiiri ja hän voi hyväksyä paikan arvot. Lue lisää »
Aalto yliopiston Ida Martelan ja Jaakko Korhosen tekemä henkilöhaastattelu Esa Saarisesta. Lue lisää »
"Haen vain sellaisia duuneja, jotka todella kolahtavat ja joissa pääsen kehittymään." Lue lisää »
Kun syksyllä 1970 kirjoittauduin Helsingin yliopistoon opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa (se oli juuri vaihtanut nimensä estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta) sekä sanskritia ja vertailevaa indoeurooppalaista kielitiedettä, saavuin keskelle vallankumousta. Päärakennuksen savuisessa ja hälisevässä ruokalassa (tupakointi oli vielä sallittu koko kahvilassa) istui radikaaliryhmiä rintamerkkeineen suunnittelemassa opetuksen uudistamista ja koko yliopiston suistamista elitistiseltä jalustaltaan palvelemaan kansan syvien rivien yhteiskunnallisia ja sivistystarpeita. Pitkätukkaisia, parrakkaita tai viiksekkäitä ja virttyneisiin villapaitoihin, samettitakkeihin tai liehuviin kauhtanoihin ja farkkuihin sonnustautuneita nuoria miehiä sekä ”let it all hang out” -tyyliin pukeutuneita naisia tuijottelivat hämmästyksen ja väliin kauhunkin vallassa perinteiset opiskelijat, jotka koettivat sovitella lautasiaan pöydille monenmoisten lentolehtisten ja muiden painotuotteiden sekä kolhiintuneiden peltisten tuhkakuppien keskelle. Lue lisää »
Sattuma johdatti Aki Hyryläisen työskentelemään Mercuri Urvaliin. Hän haki töitä sijoitus- ja varainhoitopalveluita tarjoavasta yrityksestä, jonka rekrytointia hoiti tuolloin Mercuri Urval. – Kyseistä tehtävää koskevassa haastattelussa oli yllätyksekseni vastassa rekrytointikonsultti, joka oli entinen jääkiekkovalmentajani. Haastattelun yhteydessä hän kertoi omasta työstään ja tunnusteli minulta, miltä työ Mercuri Urvalissa kuulostaisi. Näin kymmenen monipuolisen ja vaiherikkaan vuoden jälkeen on helppo sanoa, että myöntävä vastaus kosintaan ei ollut virhe. Lue lisää »
Ilkka Herlinin mielestä yliopisto on yhteiskunnan tärkeä elementti. Yritysmaailma tarvitsee yliopistoa – osaajia ja tutkimustietoa. Lue lisää »
Kielialan yrittäjä Sirpa Seppälä työskentelee asioimistulkkina esimerkiksi oikeuden istunnoissa. Lisäksi hän on ollut mukana asioimistulkkien koulutuksessa, arvioinut ja laatinut tehtäviä ammattitutkintoihin, ja opettanut tulkkausta aikuiskoulutuksen puolella. Lue lisää »
1970-luvun energiakriisistä lähtien Ilkka Herlinille on ollut selvää luonnonvarojen rajallisuus. Väitöskirjaa tehdessään Herlinin maailmankuvaan piirtyi tunne siitä, että hänelläkin pitäisi olla jonkinlainen yhteiskunnallinen aktiviteetti. Hän halusi kohteen, jonka piirissä olisi mahdollista saada jotain konkreettista ja laajakantoista hyvää aikaan. Lue lisää »
Juha Henrikssonin mielestä humanistien laaja-alainen ja yleissivistävä tutkinto tuo työelämän tilanteisiin uusia näkökulmia. Ongelmatilanteissa humanisti voi tuoda keskusteluun yllättäviä ratkaisuja, mitä muut eivät olisi tulleet edes ajatelleeksi. Lue lisää »
Yleisen kielitieteen opiskelemisessa tärkeä kiinnekohta ja opettaja oli pienen aineen pieni kielitieteen opiskelijoiden piiri, ensin nimeltään Aspekti, myöhemmin Retrospekti, jonka puitteissa kaikelle lukemalleen saattoi hakea haastajaa ja vasta-argumentaatiota. Erityiseen hehkeyteen mielessäni tällainen viiteryhmä kohosi, kun pääsimme nauttimaan useamman vuoden ajan Jan-Ola Östmanin liberaalista ja innolla rönsyilevästä vierailusta laitoksellamme. Lue lisää »
Olen päätynyt ajattelemaan, pengottuani oman tieteenalani ja muutamien muidenkin historiaa, että humanistille professionalismin, ammattilaisuuden, kehys ei tutkijana aina ole kaikkein pukevin tai hedelmällisin. Humanistisen tieteen historiassa on myös hieno ja tuottelias amatööriyden – tiedon harrastuneisuuden ja pyyteettömän rakkauden – perinne, jossa parhaimmillaan kyetään ylittämään tieteen rahoitukseen ja valtapolitikointiin liittyvät ongelmat tutkimalla ja kirjoittamalla ihan yksityisesti ja omalla rahalla. Lue lisää »
Mainostoimisto TBWA:n varatoimitusjohtaja Marco Mäkisen lapsuudenperheessä ”kukaan ei tehnyt mitään järkevää työtä”. Isä Timo Mäkinen ajoi rallia, ja ainoa toinen ammatti, jonka Mäkinen näki rallikuskien lisäksi, olivat toimittajat. Mäkisen ruotsinopettaja rohkaisi häntä kirjoittamaan ja hänelle oli selvää, että kirjoittaminen tulisi jotenkin olemaan osa hänen tulevaisuuden työtään. Lue lisää »
Ilmastomuutos on suuri aihe, mutta se kärsii mittakaavojen hahmottamisesta. Keskustelu pyörii joko henkilökohtaisten valintojen ympärillä tai isojen valtioiden välisessä ilmastopokerissa. Silti vasta näiden väliset yhteydet tuovat muutosta. Itse olen toiminut viime vuodet kampanjoimassa kivihiilen käyttöä vastaan globaalisti, tasolla jossa näkyvät sekä kansalaisliikkeiden että valtioiden ja yritysten toiminta. Lue lisää »
Saattaa olla, että historian opintoni Helsingin yliopistossa ja ilmeisen hyvät tarinat opiskelijaelämän riennoista vaikuttivat positiivisena esimerkkinä osaan nuoremmista sisaruksistani. Opintojeni aloittamisen jälkeen kolme muuta sisarustani aloitti ylioppilaaksi valmistuttuaan historian opinnot, yksi Helsingissä ja muut Oulun yliopistossa. Lue lisää »
