Marco Mäkiselle humanistisesta koulutuksesta on ollut valtavasti hyötyä työelämässä. Hänen mielestään ongelma ei ole niinkään humanistisen koulutuksen sisällössä, joka hänestä antaa erittäin hyvät valmiudet yritysmaailmaan, vaan siinä, etteivät yritykset ymmärrä humanistisen koulutuksen arvoa.

– Koulutusta sinänsä arvostetaan, mutta käsitys hyödyllisestä koulutuksesta on liian kapea. Moni yritys rekrytoi vääränlaisia ihmisiä, kapeiden erikoisalojen osaajia, jotka palavat loppuun yritysmaailmassa, joka ei kaoottisuudessaan ja epäloogisuudessaan toimikaan rationaalisten lakien mukaan. Vääränlaisesta rekrytoinnista kärsivät siis sekä yritys että työntekijä.

Täysin puhtain paperein ei humanistinen koulutuskaan Mäkisen analyysista selviä. Hän kritisoi perinteisen humanistisen koulutuksen tutkijapainotteisuutta, vaikka loppujen lopuksi hyvin pieni osa humanististen aineiden opiskelijoista päätyy täysipäiväisiksi tutkijoiksi.

– Jouduin itsekin hankkimaan valmistumisensa jälkeen lisäkoulutusta, joka opetti minut puhumaan filosofian jargonin lisäksi myös businessmaailman jargonia. Kaikki muu yliopistossa oppimani on ollut erittäin relevanttia työelämässä ja elämässä muutenkin.

Ongelma on pohjimmiltaan se, etteivät humanistinen koulutus ja yritysmaailma kohtaa suoraan toisiaan. Mäkisen mukaan syvemmällä tasolla nämä kaksi kohtaavat erittäin hyvin, humanistinen koulutus on yritysmaailmassa erittäin hyödynnettävissä, mutta humanistisen koulutuksen saaneen täytyy itse kyetä osoittamaan osaamisensa relevanssi.

– Koulutus ja yritysmaailma puhuvat samaa asiaa, mutta eri termein. Humanistiseen koulutukseen tarvittaisiin siis ehkä lisää itsensä markkinointia myös muualla kuin tiedemaailmassa.

Mäkinen näkee humanistisen koulutuksen vahvimpana puolena kyvyn ymmärtää ihmisiä. Hänen mielestään yritysmaailmassa on harhauduttu ajattelemaan, että ihmiset toimisivat kuin koneet. Siksi usein yrityksiin työllistyvät teknillis-taloudellista opintoputkea käyneet kapean alan asiantuntijat ovat pulassa, kun yritysmaailman todellisuus onkin ”kuin Neron Kreikasta”. Yritysmaailmassakin asioiden taustalla ovat usein ihmiselämän ikiaikaiset suuret kysymykset - viha, kateus, rakkaus – joita humanistit usein ymmärtävät koulutuksensa kautta hyvin.

Humanistisen koulutuksen aliarvostaminen on Mäkisen mukaan iso yhteiskunnallinen ongelma, sillä ihmisten ymmärtämisen merkitys nousee yritysmaailmassa koko ajan.

– Nykyään ei firmoissa juuri muusta puhutakaan kuin tarinoista ja vaikuttamisesta, ne ovat kaikki suoraan humanismin ydintä.