Ebba Witt-Brattström oli Ruotsin Södertörns högskola -yliopiston ensimmäinen naispuolinen professori. Se olikin sikäli hyvin sopivaa, että professuuri oli sukupuolikysymyksiin suuntautuneessa kirjallisuustieteessä. Vuodesta 2012 Witt-Brattström on toiminut Helsingin yliopiston pohjoismaisen kirjallisuuden professorina. Lue lisää »
Tärkeimmät työnsä virkaurallaan Karl Collan teki kirjastoalalla. Hän oli saanut kosketusta kirjastotoimintaan yliopiston kirjaston ylimääräisenä amanuenssina jo vuosina 1852–1853. Kun osakuntien kirjastot yhdistettiin vuonna 1858, Collan valittiin uuden Yleisen Ylioppilaskirjaston kirjastonhoitajaksi. Lue lisää »
Kirja-alan laskusuhdanne on kestänyt jo lähes kymmenen vuotta. Kustantaja Touko Siltala ei usko iloiseen kasvupyrähdykseen. – Voi toki olla, että jossain vaiheessa tapahtuu vuosia odotettu ja povattu sähkökirjan läpimurto. Se voisi tuoda kasvua ja euroja kustannusalalle. Lue lisää »
Olen kirjoitusammattilainen. En keksi parempaa sanaa suomen kieleen – ja sanojen kanssa päiväni kuitenkin vietän – käännökseksi englannin sanalle writer. Kirjailija, kyllä, ensisijaisesti, sen vuoksi että pyrin vapauttamaan mahdollisimman paljon aikaa kirjailijan työhön. Sen seurauksena on syntynyt runokokoelmia, tietokirjoja, näytelmiä, novellikokoelma ja on parhaillaan työn alla romaani. Toimittajan töitä tein kokopäiväisesti aikoinani, kuvan, äänen ja sanan avulla. Lue lisää »
Perehtyminen Pyhän Henrikin legendaan viekoitteli Tuomas Heikkilän tutkimaan Suomen varhaisinta kirjallista kulttuuria myös laajemmin. Vuosina 2007–2010 hän johti Kirjallinen kulttuuri keskiajan Suomessa -tutkimushanketta, jonka puitteissa saatiin ensi kertaa yksityiskohtainen kokonaiskuva maamme vanhimmasta kirja- ja kirjallisesta kulttuurista. Lue lisää »
Olen latinisti Kuopion klassillisesta koulusta, humanisti ja köyhän työläissuvun tytär. Isoisäni oli poliittinen vanki 1930-luvun Suomessa, ja hän kasvatti minut siihen lujaan uskoon, että oppiminen, lukeminen ja älyllisen työn tekeminen on korkeinta mitä ihminen voi tavoitella. Isoisäni kirjoitti minulle runon, jossa toivoi, että taitojani oikein käyttämällä saisin kulmilleni laakeriseppeleen. Lue lisää »
Tieteelliset verkostot ovat olleet minulle hyvin tärkeitä tutkijanuran eri vaiheissa. Kuuluin Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran hallitukseen vuosina 1993–1999. Noiden vuosien suuri hanke oli tutkijasymposiumi ”Kriisi, kaaos vai haaste?”, joka järjestettiin Karkkilassa elokuussa 1995. Idea lähti liikkeelle Karkkilan talouskriisistä 1990-luvun alussa. Lue lisää »
Typografia tarkoittaa kirjaintyyppien valintaa ja käyttöä. Typografiaa ei tuoteta kirjoittamalla tai tekstaamalla vaan valmiita kirjaimia (kirjaintyyppejä) käyttämällä. Suurelle yleisölle se on edelleen melko outo aihepiiri, vaikka elämme joka hetki sen keskellä. Kiinnostusta ja mielipiteitä se kuitenkin herättää. Lue lisää »
Maailmassa lienee nykyään ainakin 200 000 eri kirjaintyyppiä. Jos niistä kaikista pitäisi valita yksi ainoa kirjain edustamaan sekä kaunista että käyttökelpoista muotoilua tai näytteeksi avaruuden muukalaisille, ottaisin ehdolle Gill Sansin pienaakkosten a-kirjaimen. Lue lisää »
Menestynyt kirjailija joko pääsee tai joutuu parrasvaloihin. Kirjakauppojen korokelavojen lisäksi uuden kirjan julkistuksen jälkeen satelee haastattelupyyntöjä. Usein mediaa kiinnostaa kirjaa enemmän kirjailijan yksityiselämä. Kari Hotakaiselle tämä on vähän vaikeaa. Kirja on hänelle autonomisesti tärkein asia: jokainen lukija lukee ja kokee sen omalla tavallaan eikä kirjailijan persoonalla tai yksityiselämällä pitäisi olla mitään merkitystä. Lue lisää »
Maanviljelystalouden professori Karl Enckell ja hänen vaimonsa, voimistelun opettaja Vesta Charlotta Edgren eivät ehkä arvanneetkaan, että heidän neljästä pojastaan kolme, Olof, Torger (1901–1991) ja Rabbe (1903–1974), tulisivat vaikuttamaan näkyvästi nuoren Suomen tasavallan kulttuurikenttään kirjallisuuden ja kuvataiteen aloilla. Lue lisää »
Professori Tomi Huttunen etsii shokkiefektejä venäläisestä kirjallisuudesta. Tähän artikkeliin olemme laittaneet Yliopistolainen-lehdessä vuonna 2014 julkaistun jutun Huttusesta, jonka on tehnyt Reetta Vairimaa. Lue lisää »
Kirjailija Minna Lindgren keskusteli kustannuspäällikkö Jussi Tiihosen kanssa Ehtoolehto-trilogian päättävästä Ehtoolehdon tuho -kirjastaan… Lue lisää »
Markku Kuisma ja Erkki Tuomioja keskustelivat Kuisman tuoreesta Venäjä ja Suomen talous 1700–2015 -teoksesta Helsingin Kirjamessuilla 23.1… Lue lisää »
Tuoreessa Yle Radio 1:n ohjelmassa Eeva Luotosen vieraana on professori Tomi Huttunen . Ohjelmassa keskustellaan venäläisestä runoudesta ja… Lue lisää »
Karvian kirkkoherra Jaakko Haapasen tytär Tyyni Tuulio (Haapanen 1892–1917, Tallgren 1917–1933) sai sisarustensa tavoin kotikasvatuksessa kipinän musiikki- ja lukuharrastuksiin. Tyyni soitti pianoa, mutta ammatillisesti hän suuntautui kirjallisuuden pariin. Tyynin veljestä Toivo Haapasesta tuli merkittävä kapellimestari ja musiikintutkija. Isän kuoleman jälkeen perhe muutti Helsinkiin vuonna 1905, jolloin lahjakkaat lapset pääsivät tarttumaan tiukemmin opintomahdollisuuksiin. Lue lisää »
Tähän artikkeliin olemme koonneet otoksen Oiva Tuulion kirjallisesta tuotannosta. Lue lisää »
Aleksandrian kirjastohankkeen tarkoituksena oli kreikkalais-ortodoksisen patriarkaatin käsikirjoituskokoelman muodostaman kulttuuriperinnön pelastaminen, säilyttäminen ja sen saattaminen tutkijoiden käyttöön digitoituna virtuaalikirjastona. Kirjasto on jäänne kuuluisasta varhaiskristillisestä Aleksandrian kirjastosta, joka perustettiin samalla kuin Egyptin ensimmäinen kristillinen seurakunta ja kirkko. Perustaja oli legendan mukaan evankelista Markus, joka lienee kärsinyt marttyrikuoleman vuonna 63. Lue lisää »
Cecilia af Forsellesin tutkimusintressit ja erikoisalueet ovat suullinen perinne ja kirjallinen kulttuuri, Kalevalan käännösten kulttuurihistoria, kirjallinen muisti ja ajatusten virtaukset, Euroopan aate-, tiede- ja oppihistoria sekä tiedonvälitys, tietoyhteiskunta ja kirjastot. Lue lisää »
Kirjastonjohtaja Cecilia af Forselles esittelee videolla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoa. Lue lisää »
